Köyliö-seuran Köyliön ystävien lukupiirit
Turun lukupiiri perustettiin 10.2.2012 Kuva- ja kirjaillan yhteydessä Turun kaupungin kirjastossa. Syntyi ”Köyliiläisten” lukupiiri, jonka vetäjinä aluksi toimivat Mirja Salmi ja Helena Santala. Lukupiirin kokoonkutsujana on jatkanut vuodesta 2017 alkaen Marita Holkeri. 8-12 lukupiiriläistä kokoontuu säännöllisesti sovittuina aikoina. Luettavat kirjat valitaan yhdessä.
Tampereen lukupiiri kokoontui ensimmäisen kerran 17.3.2014. Martti Erkkilä ja Pirkko Partanen käynnistivät lukupiirin ja jatkavat lukupiirin vetäjinä edelleen. 6-8 lukupiiriläistä kokoontuu säännöllisesti sovittuina aikoina.
Historiallisena lukupiirikokoontumisena on pidettävä Turun ja Tampereen lukupiirien kokoontumista Ilmijärven rannalla Ilmilinnassa 3.8.2017. Tampereen ja Turun lukupiirien edustajilla oli hieno mahdollisuus tutustua Axel ja Barbro Cedercreutzin kesäkotiin Ilmilinnaan. Talon ja taiteen historia tulivat tutuiksi isäntäväen asiantuntevalla opastuksella. Kiitollisina lukupiiriläiset
Marraskuun 5. päivän illan hämärtyessä kokoonnuimme Turussa Café Artissa. Kahdeksan lukupiiriläistä saapui paikalle. Kirjaksi olimme valinneet Kalevi Salmin ehdotuksesta Jenni Linturin romaanin Äärimmäisellä laidalla. Leena Leinonen esitteli meille kirjailijan ja kirjan. Saimme kuulla Jennin Linturin aikaisemmasta kirjallisesta tuotannosta, opiskelusta ja tutkinnoista. Myös hänen köyliöläiset sukujuurensa antoivat meille keskustelunaihetta. Linturin suvusta esimerkiksi Oiva Linturi on ollut aikoinaan mukana Köyliö-seuran toiminnassa. Hän on Jenni Linturin isoisä. Keskustelimme myös taiteilija Into Linturista.”Into-sedän maalaus” esiintyy Jennin romaanissa.
Leenan ansiokkaan alustuksen pohjalta syntyi vilkas keskustelu ja mielipiteiden vaihto. Osa meistä ei pitänyt kirjasta. Kirjailijan käyttämä kieli hämmästytti ja häiritsi lukijaa. Ihmettelimme, miksi lauseet eivät olleet lauseita perinteisessä mielessä, vaan teksti oli pilkottu pistein ja isoin alkukirjaimin kummallisesti. Emme löytäneet selitystä tuolle ratkaisulle.
Osa lukupiiriläisistä taas piti kirjasta. Kiiteltiin henkilökuvausta, esiteini-ikäisten tyttöjen kaverisuhteiden kuvausta,1970-luvun alun ajankuvaa, aikakauden poliittisen ilmapiirin ja sukupolvien maailmankatsomuksellisten erojen kuvaamista. Todettiin, että kirjaa pidemmälle lukiessa ei kielen kummallisuus enää häirinnyt.
Lämpimät kiitokset Leenalle! Innostit meitä keskustelemaan osuvilla kommenteillasi.
Helena Santala toi Köyliö-seuran terveiset. Hän kertoi seuran ajankohtaisista asioista. Erityisesti seuran jäsenmäärä ja jäsenmaksut puhuttivat. Me Turun seudun Köyliön ystävät kokoonnumme seuraavaksi 12.12. Turun kaupunginteatterissa. Siellä katsomme yhdessä Hildur-näytelmän.
Seuraava lukupiiri on 15.1.2025 Café Artissa. Kirjaksi Leena ehdotti Satu Rämön dekkarin ”Hildur”. Seppo Holkeri Esittelee kirjailijan ja kirjan.
Kokoonnuimme keskiviikkona 18.9.Turussa Café Artissa. Paikalla oli 8 lukupiiriläistä. Salmin Kalevi esitteli meille kirjailija Olli Jalosen ja Jalosen romaanin Stalker-vuodet. Olli Jalonen on meille tuttu aikaisemmista lukupiireistä. Mutta yllättävää oli kuulla, että Mäntylän Kauko on opiskelut samaan aikaan O. Jalosen kanssa Tampereen yliopistossa ja että Jalonen on ollut Kaukon tutorryhmässä. Kaukolle sitten esitettiinkin muutamia kysymyksiä tuon ajan tapahtumista.
Romaani Stalker-vuodet ei nyt saanut niin suurta suosiota, mitä esimerkiksi Olli Jalosen romaani Taivaanpallo. Todettiin, että teoksesta puuttui selkeä juoni, ja sisältö koettiin ahdistavaksi. Pohdiskelimme Suomessa tapahtunutta yhteiskunnallista muutosta romaanin kuvaamien vuosikymmenien, 1970, -80 ja -90 aikana, saati nyt nykypäivään tultaessa. Romaanin kertoma ajankuva oli todentuntuinen.
Kalevi totesi myös osuvasti, että jos itselle olisi opiskeluaikana yliopistossa tarjottu jotain vastaavaa tehtävää, minkä romaanin päähenkilö otti vastaan, olisi todennäköisesti toiminut samalla tavalla. Auktoriteetteja ei olisi voinut vastustaa.
Seuraava lukupiiri on Turussa Café Artissa tiistaina 5.11.2024 klo 17. Kirjaksi Kalevi ehdotti Jenni Linturin uusimman romaanin Äärimmäisellä laidalla. Kirjailijan ja kirjan esittelee Leinosen Leena.
Tulossa on myös mahdollinen teatterikäynti joulukuun 12. päivä Turun Kaupunginteatteriin, näytelmänä Hildur.
Kansikuva kirjasta Riitta Konttinen: Oma tie: Helene Schjerfbeckin elämä
Turun lukupiiri kokoontui Köyliössä Villa Linturissa maanantaina 1.7.2024 klo 15. Paikalla olivat: Mirja Salmi, Barbro ja Axel Cedercreutz, Helena ja Tapani Santala, Helena Varjus-Järvinen ja Ensio Järvinen, Pirjo Terho, Pirkko Peltola, Saana Kauko ja Marita Holkeri. Kotirannan Pirjo Kepolan kyläyhdistyksestä järjesti meille nautttavaksi kahvia sekä suolaista ja makeaa purtavaa, omakustanteisesti.
Tilaisuuden aluksi vielä kertasimme ja kiittelimme eilisen päivän eli sunnuntain 30.6. onnistunutta ja tärkeää Köyliön monen juhlan juhlapäivää. Villa Linturissa voi myös tutustua taidenäyttelyyn 3 H:ta kauneuden lähteillä, Hannele Lehdon, Hanna Markkulan ja Heli Mareena Laivuoren tauluja ja taidetta eri tekniikoin.
Kirjaksi olimme valinneet Riitta Konttisen kirjoittaman Helene Schjerfbeckin elämäkerran ”Oma tie: Helene Schjerfbeckin elämä”. Ennakoimme tällä valinnalla Köyliö- ja Säkylä-seurojen yhteistä kesäretkeä Tammisaareen 13.7.2024. Mirja Salmi esitteli kirjailijan ja kirjan. Riitta Konttisen teoksessa on 460 sivua tiiviisti täynnä tietoa. Valokuvat henkilöistä ja Helenen taiteesta hieman kevensivät luku-urakkaa. Mirja oli tehnyt paljon töitä, kun hän oli lukemastaan koonnut ja kirjoittanut muistiin olennaisimman. Näin me saimme oivallisen katsauksen Helene Schjerfbeckin lapsuudesta, perheestä, taideopinnoista, saman aikakauden naistaitelijoista, hänen ystävistään, kausista Pariisissa ja Englannissa, taiteen tekemisestä, sairauksista, vanhenemisesta, iloista ja suruista, taidemesenaateista, jne. listaa voisi vielä jatkaa. Lämpimät kiitokset Mirjalle!
Keskustelussamme pohdimme Helenen aikakautena mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille. Totesimme sen vatineen melkoista rohkeutta, myös rahaa. Naisen asema tuona aikana oli olla nöyrä ja alistuva. Taidemaailmassa naisten taiteen arvoa ei tunnustettu. Riitta Konttisen kirjoittama elämäkerta pohjautuu H.S.:n tuhansiin kirjeisiin. Keskustelimme myös H.S.:n taideteoksista. Niiden ”hillitty charmi” viehättää monia. Näihin taideteoksiin voi tututua useissa Suomen taidemuseoissa. Yllättävä kohta keskustelussamme oli, kun Axel Cedercreutz kertoi Helena Schjerfbeckin maalauksesta, joka sitten osoittautuikin väärennökseksi.
Seuraavaksi kokoonnumme syyskuun 18. päivä Turussa Café Artissa klo 17. Kirjaksi valitsimme Olli Jalosen romaanin Stalker-vuodet. Kalevi Salmi esittelee kirjailijan ja kirjan.
Tervetuloa!
Paula Havasteen Vihat-sarjan teokset
Santalan Helena esittelee Euran emännän puvun koruja.
Terveiset toukokuun lukupiiristä! Meitä oli koolla pienehkö porukka, Salmit, Santalat ja Holkerit. Helena oli valmistautunut huolella esittelemään kirjailija Paula Havasteen ja hänen kirjoittamastaan Vihat- sarjasta viimeisimmän romaanin Lumen armo.
Helena oli sonnustautunut Euran emännän puvun koruihin ja viritti näin meidät Kerten ja Larrin aikakauteen 1100-luvulle. Romaanin Kertte oli yhteisönsä mahtinainen. Kerten puoliso Larri teki hirmuisen veriteon, koska ei hyväksynyt kirkon miesten verojen keräämistä. Larri joutui pakenemaan henkensä edestä kohti pohjoista. Larrin paettua Kertte lähti omille teilleen, ettei joutuisi paljastamaan itseään Larrin vaimoksi. Paula Havaste on kertonut neljän paksun romaanin verran näiden päähenkilöiden elämän vaiheista, kun he elivät erossa toisistaan. Kertelle tapahtui paljon. Oli miehiä ja oli seikkailuja. Vahvalla uskolla luonnon jumaliin ja loitsujen avulla hän selviytyi. Lumen armo -romaanissa pariskunta palaa yhteen ja elämä jatkuu. Keskiajan historia tulee eläväksi Paula Havasteen kertomana.
Helena kokosi myös romaanista löytyneitä teemoja: talon ja emännän vaurauden merkit, vaatetus, korut, taikausko, loitsut, luonto ja ihminen luonnon armoilla. Keskustelimme vilkkaasti lukukokemuksesta ja siitä, miten historian tiedot ja mielikuvitus yhdistyivät tässä romaanisarjassa. Jännittävää onkin nähdä Tuiskulan Kesäteatterin esittämä Köyliönsaaren Kertte -näytelmä ensi kesänä. Paljon kiitoksia Helenalle ja kaikille mukana olleille virkeästä ja virkistävästä lukupiiristä!
Seuraava lukupiirimme onkin Köyliössä maanantaina 1.7.2024 klo 15. Kokoonnumme Villa Linturissa. Siellä voimme nauttia kahvia sekä suolaista ja makeaa omakustanteisesti.Kirjan valintaa mietimme vielä. Mirja Salmi esittelee valittavan kirjailijan ja kirjan.
Lämpimästi tervetuloa lukupiiriin
Aurinkoisen ja keväisen päivän illansuussa 12.3. meitä oli koolla yhdeksän lukupiiriläistä Café Artissa. Marita esitteli kirjailija Sirpa Kähkösen ja hänen Finlandia-palkitun romaaninsa ”36 uurnaa, Väärässä olemisen historia”. Marita totesi, että romaanissa suvun historia ja henkilöhistoria on ”upotettu” mielikuvituksella rakennettuun kehyskertomukseen. Kirja jakoi mielipiteitä. Kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin perustuva, tajunnanvirranomainen kerronta koettiin raskaaksi lukea. Kirjassa kerronta ei etene loogisesti. Toisaalta lukija voi eläytyä kirjailijan äidin ja kirjailijan omiin lapsuudenkokemuksiin ja elämän vaiheisiin. Keskustelu oli vilkasta. Erilaiset lukukokemukset rikastuivat keskustelun myötä. Paljon kiitoksia kaikille mukana olleille!
Santalan Helena kertoi Köyliö-seuran kuulumisia. Tässä lyhyesti niistä: 17.3. klo 14 on Köyliö-seuran kevätkokous Lallin koululla, 11.4. Kotiseutuarkisto- ja sukututkimuspäivä Säkylässä, 30.5. klo 12 Turun seudun Köyliön ystävien järjestämä retki Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan, 15.6. klo 10-14 Kesä-Heikin markkinat Yttilän Museokoulun pihalla, 30.6. Kotiseudun juhla + näytelmä Tuiskulan Kesäteatterissa klo 15 alkaen. Juhlaan on monta aihetta, torpparivapautus 100 v., Tuiskulan Torpparimuseo 90 v. ja Kesäteatteri 50 v. Päivä alkaa Köyliön kirkossa klo 10 messulla, jonka jälkeen on ”kirkon mäellä” Pitäjänkokous,
13.7.Köyliö-seura ja Säkylä-seura järjestää kesäretken Tammisaareen
31.8. Köyliön ystävät-jaosto järjestää 15-vuotisen toiminnan kunniaksi Köyliö-kiertoajelun ja muuta ohjelmaa Köyliön seurakuntatalossa.
Näistä kaikista löytyy lisää tietoja Köyliö-seuran kotisivuilta https://koylio-seura.fi/
Kiitokset Helenalle!
Seuraava lukupiiri on 7.5.2024 klo 17 Café Artissa Turussa. Kirjana on Paula Havasteen romaani Lumen armo.
Tervetuloa mukaan!
Meitä oli pieni, uskollinen kuuden hengen ryhmä kertomassa Köyliist’4-kirjan inspiroimina itse kutakin koskettaneita tarinoita edesmenneiden sukulaisten ja perhepiireihimme kuuluneiden ihmisten sodan ajan kohtaloista. Meillä kaikilla oli omakohtaisia muistoja lähipiiriemme sota-ajan kertomuksista. Paljon olisi pitänyt kysyä edesmenneiltä, mutta kysymättä oli usein jäänyt. Useimmat sodan käyneet eivät paljoa puhuneet. Itsesuojelu esti heitä herättämästä kauhukuvia pintaan. Oli myös aikakausi, joka tukki sodan käyneet suut. ”Oma vikanne, miksi menitte”. Tällaisesta hävyttömyydestä isänmaamme pelastajia kohtaan on onneksi päästy eroon jo hyvän aikaa sitten. Erkki Härkälän lämpimän inhimilliset muistelut karjalaiskylistä olivat yhdet liikuttavimmista tässä kirjassa.
Uudet, Köyliön hautausmaan esittelyvideot saivat osakseen kovasti kehuja. ”Olipa selkeä esitys. hyvää kuvaa ja mieluista kuultavaa”, olivat kaikien kommentit.
Tampereen yhteiskoulun lukion filosofian luokka osoittautui taas kerran oivalliseksi kokoontumispaikaksi esitysteknisine laitteineen. Olemme saaneet käyttää tätä tilaa kohta vuosikymmenen ajan ilman mitään korvausta. Myös opettajahuone ja ruokalakin ovat joskus olleet käytössämme, kun väkeä on ollut paikalla runsaasti kahvitarjoilun kera. Tampereen yhteiskoulu on täten osaltaan mahdollistanut kulttuuritoimintamme arvostaen sitä. Kiitokset koululle!
Turun lukupiiri kokoontui tiistaina 9.1.2024 klo 17 Café Artissa. Paikalla oli 11 lukupiiriläistä. Kirjaksi olimme valinneet Sakari Siltalan kirjoittaman tietokirjan Korkea peli: teollisuustitaani Walter Ahlströmin elämä. Kirja kertoo Ahlströmin teollisuuskonsernin syntymästä ja erityisesti vuorineuvos W. Ahlströmin elämästä. Suku on lähtöisin Satakunnasta. Helena Varjus-Järvinen esitteli kirjailijan ja kirjan. Kirjailija Siltala on perehtynyt laajasti ja monipuolisesti Ahlströmin teollisuussuvun historiaan. Lähteiden määrä on todella runsas.
Walter Ahlströmin elämäkerta tarjosi perusteellisen katsauksen afäärifennomaani Antti Ahlströmin (1827-1896) elämästä alkaen aina hänen poikansa Walter Ahlströmin (1875-1931) elämänvaiheiden loppuun. Aikakauden yhteiskunnallisten olojen, kulttuurihistorian, henkilöiden ja perhe-elämän kuvaukset antavat paljon tietoa Suomen oloista sekä omistajaluokan että työläisten näkökulmasta. Myös teollistumiseen liittyvä taloushistoria saa näyttävän kuvauksen.
Walter Ahlströmin persoonan ainutlaatuisuus yllättää ja ehkä välillä hämmentääkin lukijaa.
Helenan laaja ja monipuolinen esitys viritti runsaan keskustelun. Köyliöläis-perheistä on käyty Kauttuan paperitehtaalla töissä. Kauttuan Ruukinpuisto komeine rakennuksineen on tuttu alue. Noormarkun ruukin alue ja Villa Mairea ovat tulleet tutuiksi Köyliö-seuran retkellä ja muilla vierailuilla. Cedercreutzin suku mainittiin myös Siltalan kirjassa. Kaikenkaikkiaan voimme todeta, että Walter Ahlströmin elämäkerta tarjosi paljon sellaista tietoa, mihin emme olleet aikaisemmin päässeet käsiksi. Paljon kiitoksia Helenalle erinomaisesta kirjan tietojen avaamisesta.
Suosittelimme luettavaksi kirjavinkkauksen tapaan seuraavia kirjoja:
Pirjo Terho kertoi Kjell Westön uusimmasta romaanista Molly & Henry Romaani sotavuosilta.
Seppo Holkeri esitteli Outi Salovaaran kirjoittaman tietokirjan Matkalla kadonneessa maailmassa, Neuvostliiton perillisten jäljillä.
Kalevi Salmi suositteli Hannu Salmin tietokirjaa Tunteiden palo.
Helena Santala mainitsi Satu Rämön dekkarit ja Sirpa Kähkösen romaanin ”36 uurna”.
Marita Holkeri suositteli myös kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajaromania Sirpa Kähkösen ”36 uurnaa”.
Seuraavaksi kirjaksi valitsimme Sirpa Kähkösen romaanin ”36 uurnaa”. Marita esittelee kirjailijan ja kirjan.
Kokoonnumme Café Artissa tiistaina 12.3.2024 klo 17.
Kiitokset kaikille lukupiirissä mukana olleille!
Tervetuloa maaliskuun lukupiiriin!
Tiedot lukupiiristä löytyvät tästä linkistä.
Tämän lukupiirin kirjaksi valittu Anneli Kannon romaani Rottien pyhimys sai erinomaisen esittelyn. Helena Varjus-Järvinen analysoi ensin sitä, mikä kirjassa on faktaa ja mikä fiktiota. Pyhän Ristin kirkko, Hattulan vanha kirkko, pääasiassa tiilistä rakennettu, on olemassa ja siellä sisällä nuo hämmästyttävät seinä- ja kattomaalaukset. Mutta ketkä olivat aikoinaan keskiajalla nuo kirkkomaalarit. Sitä ei historian tutkijatkaan ole pystyneet selvittämään. Siispä kirjailija A. Kanto teki omat päätelmänsä ja keksi tuon maalariryhmän ja sai kiedottua henkilöiden ympärille hersyväjuonisen tarinan. Helena kertoi paljon siitä, miten Anneli Kanto etsi tietoja keskiajan elämästä, kiroilu- ja häväistyskulttuurista, yhteiskuntaluokkien eroista, seinämaalaustekniikoista ja katolisen kirkon pyhimyksistä. Näin kirjailijalla oli vankka tietämys romaaninsa kehyksiksi.
Kirkon koristamista Helena havainnollisti ottamillaan valokuvilla. Saimme tietää, että kirkossa on 40 puuveistosta, joista Helenalla oli myös valokuvia. Hattulan Pyhän Ristin kirkolla on merkittävä historia. Nykyisin se on auki vain kesäkautena ja silloin siellä on opastuskierroksia.
Helenalle lämpimät kiitokset! Nyt kun meitä kuulijoita oli näin vähän, sovimme, että Helena vastaa Rottien pyhimys-kirjaan liittyviin kysymyksiin seuraavassa lukupiirissä. Aihe on antoisa.
Mirja puolestaan toi mukanaan nähtäväksi uunituoreen Köyliist 18 Legendaarinen Lallis-kirjan. Kiitokset Mirjalle.
Katso myös kutsu tähän tapahtumaan
Seuraavan lukupiirikokoontumisen päiväksi sovimme tiistain 9.1.2024 ja paikaksi Café Artin klo 17. Kirjaksi valitsimme Helenan ehdottaman Sakari Siltalan kirjoittaman tietokirjan Korkea peli: teollisuustitaani Walter Ahlströmin elämä. Kirja kertoo Ahlströmin teollisuuskonsernin syntymästä ja erityisesti vuorineuvos W. Ahlströmin elämästä. Suku on lähtöisin Satakunnasta. Seppo esittelee kirjailijan ja kirjan.
Maanantaina 18.9. illansuussa kokoonnuimme kauniissa syyssäässä Turussa Café Artissa. Meitä oli paikalla kahdeksan.
Salmin Mirja esitteli kirjailija Laila Hirvisaaren ja hänen romaaninsa Minä Katariina. Saimme kuulla Laila Hirvisaaren laajasta tuotannosta. Uusimpien tietojen mukaan Hirvisaaren kirjoja on myyty noin 5 miljoonaa kappaletta. Keskustelimme myös kirjailijan suuren suosion syistä. Romaanin Minä Katariina pohjalta syntyi runsas keskustelu Venäjän historiasta, venäläisistä kansana ja kansan hallitsijoista. Ukraina, Krim ja tapahtumat näinä päivinä liitettiin tähän historian kertomukseen. Salmin Aimo yhdisti kirjan tarjoaman tiedon Köyliöön. Venäjän keisarinna Elisabet I oli mukana, kun vuonna 1743 solmittiin Turun rauha. Rauhaa neuvottelemassa oli tuolloin myös Ruotsia edustanut vapaaherra Herman Cedercreutz, joka vuonna 1748 osti Köyliönkartanon eli Vanhakartanon.
Paljon kiitoksia Mirjalle tuon runsas 600-sivuisen romaanin ja Laila Hirvisaaren esittelystä ja keskustelun alustamisesta!
Marjatta Siitonen vinkkasi luettavaksi Andrei Kurkovin romaanin Harmaat mehiläiset. Marjatan mukaan romaani kertoo lempeästi ja huumorilla höystetysti ukrainalaisten elämästä vuoden 2014 jälkeen, kun Venäjä kylvää tuhoa itäisimpään Ukrainaan.
Seuraava lukupiiri on tiistaina 31.10. klo 17 Café Artissa. Kirjaksi valitsimme Anneli Kannon romaanin Rottien pyhimys. Helena Varjus-Järvinen esittelee kirjailijan ja kirjan.
Tervetuloa lukupiiriin lokakuussa!
T. Marita
Tästä avautuu lukupiirin kutsu.
Terveiset lukupiiristämme Villa Linturissa 3.7.2023! Meitä oli paikalla ilahduttavan iso joukko, 13 lukupiiriläistä.
Kahvien ja herkkujen ääressä juttu luisti. Oli ilo kokoontua kotoisassa Köyliössä.
Aimo Salmi oli valmistellut erinomaisen esitelmän kirjailija Frans Emil Sillanpäästä ja Sillanpään kirjoittamasta romaanista Ihmiset suviyössä.
Saimme kuulla F. E. Sillanpään henkilöstä, elämänvaiheista ja siitä, miten Sillanpää on tarkkaillut ihmisiä, luontoa, maisemia ja yhteiskunnan elämänmenoa. Hänen tuotantoonsa on myös vaikuttanut paljon runous ja musiikki. Ihmiset suviyössä -romaanista keskustelimme runsaasti. Aimon analyysi avasi meille romaanin syntyä ja rakennetta. Sillanpää on kirjoittanut kaunista ja kuvailevaa kieltä, mikä paikoittain oli lukijalle haasteellista. Suurkiitokset Aimolle!
Tulossa on Köyliö-seuran retki 15.7., jonka Mirja Reunanen ja Helena Santala ovat suunnitelleet. Pääsemme kuulemaan Ihmiset suviyössä -oopperaa Hämeenkyröön F. E. Sillanpään synnyintuvan naapurustoon.
Lukupiirissä jo arvuuteltiin, millaiseksi muotoutuu Nobel-kirjailijamme romaanista syntynyt ooppera.
Seuraavaksi kokoonnumme maanantaina 18. päivä syyskuuta klo 17-19 Café Artissa Turussa.
Valitsimme Aimo Salmin ehdotuksesta kirjaksi Laila Hirvisaaren romaanin Minä, Katariina.
Mirja Salmi esittelee kirjailijan ja muhkean romaanin, joka kertoo Venäjän keisarinna Katariina Suuresta.
Hyvää kesää kaikille!
Tervetuloa lukupiiriin syyskuussa! T. Marita
Seuraava lukupiiri on tiistaina 9.5.2023 klo 17.00 Café Artissa. Valitsimme luettavaksi Pirjon ehdottaman
Joel Haahtelan pienoisromaanin Yö Whistlerin maalauksessa (Otava 2023). Seppo Holkeri esittelee kirjailijan ja kirjan
Toukokuun lukupiirissä 9.5. Turussa meitä oli yhdeksän osallistujaa. Joel Haahtelan pienoisromaani Yö Whistlerin maalauksessa osoittautui varsin runsaaksi anniltaan. Seppo oli estynyt, ja Marita kertoi kirjailija Haahtelasta. Moni asia hänen lapsuudestaan, nuoruudestaan, vanhemmistaan ja uskonnollisuudestaan ovat näkyvissä myös hänen romaanissaan, vaikka minäkertoja onkin fiktiivinen henkilö. Kirjan hämmästyttävän monet teemat antoivat aiheet runsaaseen keskusteluun.
Santalan Helena kertoi Köyliö-seuran tuoreimmat kuulumiset tulevista Köyliö-päivistä ja kesäretkestä.
Kiitokset kaikille mukana olleille!
Seuraava lukupiiri on tiistaina 21.3.2023 klo 17 Turssa Café Artin isossa kabinetissa.
Valitsimme kirjaksi Anna Soudakovan ”Mitä männyt näkevät”. Pirjo Terho kertoi tästä kirjasta alustavasti 17.1. ja lupasi esitellä tarkemmin kirjailija Anna Soudakovan, jolta on ilmestynyt uusi kirja ”Varjele varjoani”. Meitä oli mukavan iso porukka, 12 lukupiiriläistä. Pirjo Terho oli valmistanut erinomaisen esittelyn kirjailija Anna Soudakovasta ja molemmista hänen romaaneistaan, Mitä männyt näkevät ja Varjele varjoani.
Stalinin vainot, inkerinsuomalaisten kohtelu Neuvostoliitossa ja heidän kohtalonsa, paluumuutto Suomeen ja maahanmuuttajana eläminen Suomessa ovat näiden kirjojen olennaista sisältöä. Anna Soudakova kirjoittaa kauniisti ja kiihkottomasti, ilman katkeruutta sukunsa vaiheista. Pirjolle lämpimät kiitokset!
Lukupiirissä syntyi vilkas keskustelu romaanien esille nostamista aiheista. Tämän päivän raskaat sotauutiset Ukrainasta eivät voineet olla huomiotta. Maahanmuutto on erityisen ajankohtaista juuri nyt. Myös suomalaisten asema Venäjän rajanaapurina tuli esille monissa puheenvuoroissa.
Tapasimme Tampereen yhteiskoulussa Köyliist’-kirjojen parissa, Köyliöläisiä tarinoita ja kertomuksia 1 ja 2. Meitä oli koolla kuusi Köyliön ystävää. Ihailimme sitä aloitteellisuutta, jota on ilmennyt Köyliö-seuran alkutaipaleella. Se, että aikanaan on ruvettu toimittamaan Köyliist’-kirjoja, ja sittemmin koottu kansiin uskomattoman hieno kokoelma paikallista osaamista ja historiaa, on arvokasta kulttuurityötä. Koska lukupiirilåiset tuntevat osan tarinoiden ja kertomusten takana olevista henkilöistä, tuottaa tämä tunteen, että kuulumme itsekin tähän piiriin.
Ystäväkirkkopyhänä 12.2. 2023 Köyliön seurakuntatalossa oli esitetty kirkkovideo ja uusi Legendat Live-video. Katsoimme nämä nyt yhdessä koulun filosofian luokan laitteilla.
Café Artin pienessä kabinetissa oli tiistaina 17.1. tiiviisti tunnelmaa, kun me kymmenen lukupiiriläistä siellä piiriämme pidimme.
Olimme sopineet lokakuussa 2022 Järvisillä, että seuraavassa lukupiirissä jokaisella on tilaisuus esitellä omavalintainen kirja. Kirjavinkkauksen kesto olisi noin 5 minuuttia ja keskusteluun sama aika. Näin me saamme myös ideoita tuleviksi lukupiirikirjoiksi. Pakollista tuo kirjaesittely ei ole, mukaan voi tulla mainiosta ilmankin.
Jokainen meistä esitteli vuorollaan kirjailijan ja kirjan. – Miksi juuri tämä kirja? Kuulimme monenlaisia perusteluja valinnoille.
Luettelen tässä kirjailijat, joiden teoksia esiteltiin. Näiden kirjailijoiden taustoista ja tuotannosta moni kertoi laajemminkin:
Pirkko Soininen, Eira Pättikangas, Matti Rönkä, Jari Tervo, Hannu Salmi, Anna Soudakova, Tanja Pohjola, Joel Haahtela ja Tarja Pulli.
Saimme todella runsaasti kirjallisuustietoutta illan aikana. Kiitokset kaikille!
Tapasimme Tampereen yhteiskoulussa Köyliist’ 17 kirjan sekä Lallin ja Talvi-Henrikin parissa.
Tapaamisissamme kerromme kukin osaltamme viimeiset Köyliö-kuulumisemme. Tällä kerralla
toimme terveiset ystäväkirkosta ja Mikko K. Heikkilän luennolta. Mikko luennoi piispa Henrikistä ja Lallista.
Selailimme Köyliist’17-kirjaa ”Muisteluksia ja arkistojen aarteita” ja pysähdyimme moneen sen mielenkiintoiseen kohtaan.
Lisäksi katsoimme koulun filosofian luokassa pari videota, ensin Lalli ja sitten Talvi-Henrikki.