Köyliön naisen puku
Puvun virallinen nimi on pitka: Varhaiskeskiaikaan ajoittuva Köyliön naisen arkipuku
Köyliön maineikas historia ja rikkaat hautalöydöt ovat inspiroineet Köyliö-seuraa historiallisen puvun suunnitteluun ja tuottamiseen. Köyliössä on todettu, että historiallisella, varhaiskeskiaikaan sijoittuvalla, Köyliön naisen puvulla olisi käyttöä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Puku palvelisi myös seudullista esihistoriamatkailua.
Köyliö-seuran asettama pukutoimikunta on tutustunut mm. Nils Cleven Köyliönsaaren hautalöytöihin perustuvaan materiaaliin, Euran emännän puvun valmistusvaiheista kertovaan kirjaan sekä Turun kulttuuritoimen keskiajan vaatetuksesta kertovaan julkaisuun.
Toimikunta päätyi Pirkko-Liisa Lehtosalo- Hilanderin ehdotuksen mukaiseen asuun, johon kuuluvat aluspuku, vaippa ja esiliina . Puku julkistettiin 21.5.2003 ja se kokonaisuudessaan on nähtävissä mm. Köyliön kirjastossa Kepolassa.
Keskiaikaisen vaatetuksen materiaaleina on käytetty pellavaa tai villaa, väreinä ovat olleet mm. luonnonväri, ruosteenpunainen, lehden vihreä ja sininen. Lautanauhoja käytettiin mm. kankaiden kanttaukseen. Viikinkiajalla vaipan olkapäät kiinnitettiin soljilla, myöhemmin Euroopasta kulkeutuneen mallin mukaan olkapäät ommeltiin kiinni. Jalkineina käytettiin nahkatöppösiä.
Puvun yksityiskohtia:
– aluspuku: pellavaa
– esiliina: leveys n. 35 cm, voidaan pitää sekä pelkästääm aluspuvun että aluspuvun ja vaipan kanssa, esiliinan kulmiin voi kiinnittää messinkilangasta tehdyt spiraalit
– vaippa: pituus noin puolisääreen, kiinnitys sivuista joko nauhoilla tai ompelemalla.
– väritys: eri vaatekappaleiden väreinä voi käyttää luonnonväriä, ruosteenpunaista, lehdenvihreää, sinistä tai muita murrettuja luonnonvärejä.
Puvun käytössä on eri vaihtoehtoja. Työasuna voidaan käyttää aluspukua ja esiliinaa. Juhlavaan asuun lisätään vaippa ja mahdollisesti esiliina. Asun kanssa käytetään huhtikuussa 2004 julkistettua Köyliön naisen korua tai mahdollisesti Kalevala- koruja.