Köyliön lähialueet ja Köyliö
Kotiseutujuhlan jälkeen Helena Santala, Barbro Cedercreutz ja Jaakko Ojala kertoivat Köyliön naisen arkipuvun historiasta ja nykypäivästä. He esittelivät myös Köyliön naisen koruja. Simo Nummi oli tehnyt aiheesta havainnollisen PowerPoint-esityksen.
Jaakko Ojala oli pukutoimikunnan perustaja 2000-luvun alussa. Pukutoimikunnan puheenjohtajana toimi Barbro Cedercreutz. Köyliön maineikas historia ja rikkaat hautalöydöt olivat inspiroineet Köyliö-seuraa historiallisen puvun suunnitteluun ja tuottamiseen. Puku julkistettiin 21.5.2003. Pukuun sopiva koru syntyi hautalöydöistä saadun korumallin mukaisena hopeisena koruna. Jaakko Ojala kertoi tarkasti korun suunnittelusta ja valmistuksesta. Korun tekijä on edelleen koruseppä Keijo Kinnunen Mynämäeltä. Köyliön naisen korun lisäksi Helena, Barbro ja Jaakko kertoivat köyliöläisestä muinaiskulkunen-korusta, jonka Köyliö-seura on teettänyt Köyliön Vanhakartanon hautalöytöjen perusteella.
Tilaisuudessa monella naisella oli yllään Köyliön naisen arkipuku. Vilkas keskustelu syntyi pukujen kankaista, kaavoista ja ompelemisesta. Suurin osa paikalla olleista oli teettänyt puvun ompelijalla. Terttu Kalmeenoja oli ommellut puvun itse. Syntyi mainio mannekiiniesitys, kun kaikki 11 naista tuli esittelemään pukunsa. Saimme nähdä, miten monet luonnonläheiset värit oli pukuihin valittu. Se oli kaunista katseltavaa.
Paikalla oli noin 30 henkilöä.
Kiitokset tilaisuuden suunnittelijoille ja toteuttajille: Helenalle, Barbrolle ja Jaakolle!
Teksti: Marita Holkeri
Aurinkoisena kevätsunnuntaina 7.5.2023 Köyliön ystävät kokoontuivat Kokemäenjoen kulttuurimaisemassa Harjavallassa, ensin Uotilan tilalla klo 11.30 ja sitten Emil Cedercreutzin museossa klo 14-16. Osallistujia oli 19. Salirivin kauniissa miljöössä tilan vanha isäntä Simo Uotila kertoi meille tilan historiasta, suvusta, omistajista ja nykyisyydestä. Emäntä Toini Uotila ja talon tytär Tuula Kytövuori, vuoden 2022 Köyliö-seuranKerttu, kertoivat salirivin kunnostamisesta, sisustuksesta ja elämästä tilalla. Salirivi on saanut Talonpoikaiskulttuurisäätiön myöntämän perinteisen rakentamistavan kunniakilven vuonna 1995.
Nautimme runsaan noutopöydän lounaan. Meillä oli hieno tilaisuus tutustua salirivin perinteiseen tapaan sisustettuihin huoneisiin. Tutustuimme myös tilamuseoon, joka on navettarakennuksen yläkerrassa. Siellä on vanhojen maataloustyövälineiden näyttely.Lämpimät kiitokset Uotilan tilan väelle ystävällisestä ja vieraanvaraisesta tilaisuudesta!
Emil Cedercreutzin museossa oli parhaillaan kaksi vaihtuvaa näyttelyä. Ensin katsoimme Kohtaaminen Encounter, nykytaiteen näyttelyn. Pirkko Peltola johdatteli meidät näyttelyn sisältöihin. Tahdon, tahdon – hääpukuja Harjavallan Maa- ja kotitalousnaisten kokoelmista – näyttely nosti pintaan paljon muistoja. Muistoissa palattiin isoäitien, äitien ja omiinkin hääpukuihin.
Kulttuuripäivän lopuksi joimme kahvit museon kahviossa ja vaihdoimme kuulumisia, mm. Köyliö-seuran ajankohtaisista asioista.
Paljon kiitoksia antoisan ystävätapaamisen järjestäneelle Pirkko Peltolalle ja kaikille mukana olleille.
Teksti ja kuvat Marita Holkeri
Axel Cedercreutz luennoi 17.9.2022 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa.
Vapaaherra, teollisuusneuvos Axel Cedercreutzin luento Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa oli
todellinen yleisömenestys. Paikalla oli reilut sata osallistujaa ja striimattua lähetystä seuranneita oli 70.
Saimme kuulla erinomaisen tietopaketin Köylönkartanon ja Cedercreutz-suvun vaiheista. Luento alkoi
osuvasti Lallin ja Piispa Henrikin kohtaamisesta v. 1158. Cedercreutz-suku tuli Köyliönkartanoon 1700-luvun
puolivälissä ja hallitsee kartanoa edelleen. Tähän historiaan on mahtunut monenlaista, esimerkiksi
torpparien vapautuminen ja evakkojen asuttaminen. Kartano sijaitsee Köyliönjärven Kirkkosaaressa. Se
kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Luennon järjestivät yhteistyössä Emil Cedercreutzin museo ja Köyliö-seuran Köyliön ystävät-jaosto. Luennon
striimauksen mahdollisti Emil Cedercreutzin säätiö. Tallenne löytyy YouTubesta
https://youtu.be/C2bLQaVQ6wg
Lämpimät kiitokset luennoitsijalle, Emil Cedercreutzin museolle ja Emil Cedercreutzin säätiölle sekä Köyliöseuran puheenjohtajalle Pirkko Peltolalle ja tietysti runsaalle yleisölle!
Valokuvat Samuli Vahteristo SV ja Marita Holkeri MH
Teksti: Marita Holkeri
Köyliö-päivien ohjelmassa oli myös Köyliön ystävät-jaoston järjestämä ystävätapaaminen sunnuntaina 3.7.2022 klo 15.15. Ystävätapaamisen teemana oli Lallis. Sari Minkovitsch alusti keskustelun kertomalla aiheesta Lallintalo jo vuodesta 1928. Saimme kuulla ja nähdä Sarin laatiman kuvakertomuksen antina monipuolisesti tapahtumia ja asioita Lallintalon historiasta. Paikalla ollut yleisö muisteli omia kokemuksiaan muun muassa vuoden 1960 Satakunnanlaulujuhlista, jotka pidettiin Lallintalon kentällä. Sarin esitelmä inspiroi yleisöä kertomaan omista Lallis-kokemuksistaan, esimerkiksi tansseissa, häissä ja muissa tilaisuuksissa.
Köyliö-seuran seuraava Köyliist kirja, Köyliist 18, tehdään Lallis-aiheisena. Sari kannusti kaikkia kirjoittamaan omia Lallis- muistelotaan tulevaan kirjaan. Tekstit lähetetään Samuli Vahteristolle, samuli.vahteristo@pp1.inet.fi tai Mirkka Theslerille, mirkkamaarit@gmail.com.
Ystävätapaamisessa oli 25 osallistujaa.
Lämpimät kiitokset Sarille innostavasta ja leppoisasta esitelmästä!
Muistio ja valokuvat: Marita Holkeri
Ystävätapaaminen aloitettiin ruokailulla Kauttuan Jokisaunassa. Ruokailu sujui intiimeissä (pikkuinen tila) ja sydämellisissä tunnelmissa. Maittavan ruokailun lomassa kuultiin saunan historiaa ja omistussuhteista, Köyliö-seuran kuulumisia ja esittäydyttiin.
Mukana oli 14 Köyliön ystävää – osa tullut kauempaakin: Vantaa, Rauma, Pori, Turku….
Ruukinpuiston opastetun kierroksen oppaana toimi Ruukinpuiston historian ja nykyhetken perusteellisesti tunteva Erja Helkiö, jonka runsaasta kerronnasta saimme nauttia juuri kevääseen puhjenneen luonnon helmassa. Pikkuisen pisarteli, sitten aurinko paistoi taivaan täydeltä.
Opastus päättyi Tallinmäelle, josta retkeläiset vielä jatkoivat tutustumaan Alvar Aallon suunnittelemaan terassitaloon ja kaffeelle Ruukin Sydämeen. Hieno kolmituntinen retki ystäävien kanssa oli mieliin painuva kokemus. Kiitos puheenjohtaja Pirkolle retken järjestämisestä.
Teksti: Helena Santala
Kuvat: Pentti Vuotila (PV) ja Helena Santala (HS)
Ystävätapaaminen klo 13 ja Elämäni runo -tapahtuma klo 15 Emil Cedercreutzin
museossa Harjavallassa
Lauantaina 11.12.2021 klo13 Ystävätapaaminen Emil Cedercreutzin museossa
näyttelyt, kuvataidetta, tarinoita Kokemäenjoen varrelta, runoja, musiikkia –
nautinnollista kulturellia tunnelmaa iltapäivän hämyssä. Ystävätapaamisessa oli 11
henkilöä.
Elämäni runo -tapahtumassa klo 15 alkaen oli 18 henkilöä.
Lämpimät kiitokset Peltolan Pirkolle, Tatsuo Hoshikalle, Satu Tenhoselle ja kaikille
mukana olleille!
Teksti ja kuvat: Marita Holkeri
Muistio ystävätapaamisesta ja Elämäni runo-tapahtumasta aukeaa tästä.
Köyliö-seuran Köyliön ystävien ystävätapaaminen Köyliö-päivillä 1.8.2021 klo 15.30-17 Kepolan koulussa
Köyliö-päivien runsasantisen pääjuhlan jälkeen Köyliön ystävät kokoontuivat Kepolan koulun Kepola-luokassa.
Tilaisuuden aluksi Marita Holkeri toivotti runsaslukuisen yleisön ja tilaisuuden esiintyjät tervetulleiksi. Juhlakahvit ja tuttujen tapaamiset ottivat oman aikansa ja ystävätapaaminen alkoi noin kello 15.30.
Aluksi Köyliö-seuran julkaisujaoston puheenjohtaja Samuli Vahteristo kertoi työn alla olevasta Köyliist 17 -kirjasta. Kirjaan on saatu muisteluksia ja Köyliön historiasta kertovia kirjoituksia kiitettävästi. Kirjan taitto on alkanut. Taitollisesti kirjaan vielä sopisi mainiosti lyhyitä muisteluksia, kertoi Samuli. Hän kannusti kirjoittamaan, aikaa on 15.8.202 asti.
Ystävätapaamisen pääesiintyjä oli ”Pajulan poika” Kauko Mäntylä, joka nykyisin asuu Salossa. Hän oli jakanut esityksensä kahteen osaan:
1. Vanhaa Pajulaa ja Pajulan ihmisiä
Kaukon isä oli jo 1940-luvulta asti valokuvannut elämää Pajulassa ja Pajulan ihmisiä. Valokuvat elävöittivät Kaukon kertomusta. Aluksi hän esitteli Pajulan kylän sijainnin ilmavalokuvien avulla, tuli sitten lähemmäs kylän tiluksia ja taloja ja tarkemmin kylän ihmisiin. Kaukon oma lapsuus Pajulassa oli punaisena lankana tarinassa. Isovanhemmat, omat vanhemmat, sukulaiset ja naapurit olivat kerronnan keskiössä. Hauskoja sattumuksia ja mainioiden persoonien puheita vilisi Kaukon huumoripitoisessa tarinoinnissa. Yleisö sai eläytyä mukaan ja kommentoida tuttujen henkilöiden kohdalla.
2. Ulla hyvä, parahin Urpo
Kauko oli saanut 80-vuotiaalta äidiltään 2000-luvun alkupuolella pahvilaatikossa (saapaslaatikko) satoja jatkosodan aikaisia kirjeitä. Kauko kertoi sykähdyttävästi vanhempiensa pikakirjoituksella toisilleen kirjoittamista kirjeistä. Valokuvia oli myös runsaasti sekä Kaukon äidin Ullan kerhoneuvojana toimimisesta Köyliössä että isä-Urpon sotarintamalta ottamia kuvia.
Tästä aineistosta Kauko on koonnut muhkean yli 500-sivuisen kirjan. Hän on kääntänyt pikakirjoituksella kirjoitetut kirjeet ja saattanut niiden sisällön kaikille luettavaan muotoon. Kirjeiden rinnalla teoksessa kuvataan lyhyesti sodan etenemistä Suomessa ja maailmalla.
Meille sodan kokeneitten jälkipolville Kaukon kertomus antoi paljon ajateltavaa. Yleisö esitti Kaukolle runsaasti kysymyksiä ja keskustelu aiheesta oli erityisen vilkasta. Paikalla oli reilut 30 henkilöä.
Teksti ja kuvat Marita Holkeri
Tästä aukeaa muistio ystävätapaamiseen.
Köyliön Ystävien 10-vuotistaipaleen kunniaksi kokoonnuimme Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa lauantaina 30.3.2019 klo 14 – 18.
Tapaamisen pääohjelmana oli Kalevi Salmin esitys Köyliön valokuvat-arkiston käytön uudistuksista, uusien ominaisuuksien ja uusien museokuvien esittelyä (noin 2300 kuvaa) ja arkiston taustojen tilannekartoitusta.
Samuli Vahteristo esitteli syksyllä 2019 ilmestyvän Köyliist 15-kirjan syntyvaiheita.
Helena Santala kertoi Köyliö-seuran kuulumisia ja Marita Holkeri esitteli Köyliön ystävät-jaoston 10-vuotisjuhlavuoden suunnitelmia.
Meillä oli tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja yhdessä keskustella Köyliön ja lähialueiden asioista.
Lisäksi tutustuimme museossa esillä oleviin euralaisten kuvataiteilijoiden Pirjo Hamm-Hakamäen, Kaisa Soveron ja Annette Juuselan näyttelyihin. Pirjo Hamm-Hakamäki esitteli oman näyttelynsä.
Kahvin kera nautimme piirakkaa ja makeita herkkuja.
Pirkko Peltola hoiti tilaisuuden järjestelyt. Lämpimät kiitokset Pirkolle!