Ympäristöjaosto
Ympäristöjaosto ei tällä hetkellä ole toiminnassa.
Ympäristöasioiden yhteyshenkilöt Kristiina Ala-Ristaniemi, Tapio Putko ja Raimo Savioja tarkkailevat ympäristöasioita ja informoivat niistä seuralle. Seura tarvittaessa myös pyytää heiltä mielipiteitä.
Yhteyshenkilöiden puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet
Tietoja vieraslajeista ja niiden hävittämisohjeita
Ympäristöjaosto on koonnut sivuilleen tekstiä joistakin ”vaarallisimmista”, villisti leviävistä vieraslajeista.
Jokainen voi osallistua perinteisiä kasvilajeja ahdistavien vieraslajien torjuntaan. Kuvia ja ohjeita torjuntaan löytyy mm. osoitteesta www.vieraslajit.fi. Oikea aika tarttua toimeen on ennen siementen kypsymistä.
Jättipalsami
Puutarhoista luontoon levinnyt jättipalsami on yksivuotinen, jopa kolmemetriseksi kasvava vaaleanpunakukkainen kasvi. Palsami muodostaa tiheän kasvuston, joka tukahduttaa alleen alkuperäisen kasvillisuuden muuttaen siten paikallista kasvi- ja eläinlajistoa. Palsami kukkii ja siementää myös pienenä, alle kymmensenttisenä. Mikään ei rajoita jättipalsamin leviämistä Suomessa. Luontaisia vihollisia ei ole. Ainoastaan kuivilla, karuilla kasvupaikoilla se ei menesty. Pieni, lehdistöltään saman näköinen lehtopalsami (Impatiens nolitangere L.) kasvaa meillä luonnonvaraisena.
Hävittäminen
Jättipalsami uudistuu vain siemenistä. Yksi kukka tuottaa niitä satojaja voi singota ne siemenkodan avautuessa jopa 7 metrin päähän. Uusille kasvupaikoille siemeniä kulkeutuu etenkin veden ja ihmisen siirtämien maa-ainesten mukana. Suurin osa siemenistä itää heti seuraavana vuonna, mikä helpottaa torjuntaa. Palsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä. Versot irtoavat maasta
helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Työ on tehtävä viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Kun siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, kasvi häviää paikalta
nopeasti.Laajoja (aarien kokoisia) kasvustoja voi yrittää niittää
mahdollisimman alhaalta. Matalaankin varteen voi kuitenkin kasvaa uusia kukintoja. Kukintoja ja juuria ei voi laittaa kompostiin. Polttamalla siemenet tuhoutuvat varmasti.
Lupiini
Teiden varsilta tuttu komealupiini, arkikielessä usein pelkkä lupiini (Lupinus polyphyllus) vie luonnossa tilaa monilta niittykasveilta. Hernekasvina lupiini sitoo typpeä ja rehevöittää kasvualustaa, jossa köyhän maan alkuperäiset kasvit eivät enää viihdy. Kukinnot voi katkaista ennen siementen kehittymistä saksilla tai niittämällä pari kertaa kesässä. Niittojäte kannattaa korjata pois. Pienet, yksittäiset taimet voi kaivaa juurineen maasta ja hävittää kompostoimalla.
Jättiputki
Parimetriseksi kasvava vaaleakukkainen jättiputki leviää tehokkaasti juuriversojen ja siementen avulla. Jättiputken kasvineste voi aiheuttaa hengitys- ja silmäoireita sekä palorakkuloiden kaltaista
ihottumaa. Myrkyllisyyden vuoksi torjuntaan ei pidä ryhtyä ilman tarkempia ohjeita ja suojavarusteita.