Köyliön museot

Köyliön Museo/Tuiskulan Torpparimuseo
Köyliön Museo (Tuiskulan torpparimuseo)
Ilmiintie 35, 27750 Tuiskula(Tuiskula)
Avoinna kesäkuussa sunnuntaisin klo 13–16. Näytelmäviikkojen aikana suljettu. Muina aikoina opastaa Anneli Laine, puh. 040 5167455, sähköposti onnelilaine(at)gmail.com.
Pihapiirin rakennukset ja runsas esineistö kertovat torppariajan elämästä. Koululuokille on vapaa pääsy ajan varaamalla.
Kotisivut https://tuiskula.info/museo/

Räisälä – museo
Köyliöntie 2, 27710 Köyliö (Kepola)
http://www.raisala.fi/keskus-museo.php
Lisätietoja saa Räisäläkeskuksesta:
Räisäläisten Säätiön sihteeri Kirsti Mäkitalo 044 2576187, kirsti.makitalo(at)raisala.fi

Yttilän museokoulu
Pyhän Henrikintie 348, 27750 Köyliö(Yttilä)
Koulu on avoinna sopimuksen mukaan.
Lisätietoja antaa Yttilän kyläyhdistys/ Sari Minkovitsch puh. 050 3440518 tai sarminko(at)gmail.com

Tämä on Köyliön ensimmäinen koulurakennus, 1880-luvun alusta. Yksi luokkahuone on museona, tiloissa on myös suutarinverstaan esineistöä

Markku Toivosen kotikokoelmat
osoite Vankilantie 1060, 27860 Köyliö (Vuorenmaa Heikkilän suuli)
Tilan kokoelmineen omistavat Kaisa ja Jarkko Luoma, puh. 050 554 2692.
Kokoelmien esittelyjä suorittaa pääosin Esa Yski, tilaukset ja tiedustelut numerosta 050 593 3941.
Markku Toivosen kotikokoelmat ovat Vuorenmaan Heikkilän talon, Markun synnyinkodin, pihapiirin suulissa. Samassa pihapiirissä on tamä Pikkupirtti, joka aikanaan rakennettiin ns. Vanhan parin asunnoksi. Kuva on otettu noin 1950.

Marja-Liisa ja Markku Turkin kotikokoelmat
Vampulantie 5, 27860 Köyliö (Vuorenmaa)
Omistaja esittelee, puh. 050 4025011. Sähköposti markku.turkki(at)pp.inet.fi.
Vanhan navetan yläkertaan sijoitettu kotimuseo kertoo asumisesta ja elämisestä erivuosikymmeninä. Kohde ei sovi liikuntarajoitteisille
Markku Turkin isä Severus jo aloitti kotikokoelmien keruun ja Markku jatkoi.
Severus Turkki oli armoitettu hevosmies. Tamma Maijan vauhti oli kova, niinpä kuvakin on hiukan epäterävä

Antero ja Mirja Sepän kotikokoelmat
Kokemäentie 547 C, 27710 Köyliö (Ristola)Omistaja esittelee puh. 050 378 7912, sähköposti antero.seppa(at)kotiposti.net. Saa poiketa myös ilman ajanvarausta, esitellään jos paikalla ollaan.
Pihapiirissä on pieni emännän aitta, saamelainen niliaitta ja miesten työkaluilla sisustettu isännän aitta. Kokoelman nimi on Aittapuisto.

Väinö Nummiston ateljee ja taulukokoelmat
Pyhän Henrikin tie 668, 27750 Köyliö(Tuohiniemi)
Omistaja Pauno Nummisto, Kokemäki. Puh. 040 0459310,sähköposti pauno.nummisto(at)paimenaho.com. Voi poiketa sopimalla ajan ja kesäisin, jos paikalla ollaan.

Eero Laineen kotikokoelmat
Huittistentie 354, 27860 Köyliö (Vuorenmaa)
Yhteyshenkilö on Kari Laine, 0400 321729, sähköposti kj.laine(at)dnainternet.net

Tyytyn koulu ja Anneli Hillin ateljee
Pyhän Henrikin tie 681 A,27750 Köyliö (Tuohiniemi)
Tiedustelut taiteilija Anneli Hilli puh. 040 7505554, sähköposti anneli.hilli(at)kolumbus.fi
Tiloissa on galleria, kyläkirjasto ja kohde on rakennushistoriallisesti arvokas. Katso myös http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/1826

Hammarin paja
Pyhän Henrikintie 656, 27750 Köyliö (Tuohiniemi)
Sen omistaa Markku Hakonen, joka esittelee mielellään sepän töitä ja työkaluja ennen ja nyt. Puh. 041 4954823.

Vuorenmaan tuulimylly ns. mamsellimylly
Vankilantie 1060, 27860 Köyliö (Vuorenmaa)
Tuulimyllyn omistavat Kaisa ja Jarkko Luoma, puh. 050 554 2692.
Myllyn esittelyjä suorittaa pääosin Esa Yski, tilaukset ja tiedustelut numerosta 050 593 3941.
Vuorenmaan kylässä on ollut aikoinaan kymmenkunta tuulimyllyä. Heikkilän tilan mailla on mamsellityyppinen tuulimylly, joka on siirretty paikalle vuonna 1924 Kankaanpään kylän Hemmiltä. Alkujaan mylly on rakennettu 1890. Se on rakennussuojelulailla suojeltu kohde.

Kuninkaanlähteen vesimylly eli Martin mylly
Kuninkaanlähteentie 421, 27840 Köyliö (Kankaanpää)
Myllyn omistaa Antti Martti ja se on avoinna sopimuksen mukaan, puh. 0400-929803 Mirja Reunanen
Hirsinen, kaksikerroksinen myllyrakennus on 1800-luvulta, sijaiten Kuninkaanlähteen partaalla.

Tuiskulan vesimylly ja saha (entinen Vanhakartanon mylly ja saha)
Myllykyläntie 13, 27730 Tuiskula (Tuiskula)
Nykyinen omistaja on Antti Tuomento http://www.pelimannimaki.com/taidematkailu.htm, puh.02-5546286
Luonnonkivistä ja tiilistä muurattu mylly on rakennettu 1870-luvulla. Saman aikainen on kaksiraaminen saha, jossa sahaus loppui 1960-luvun alussa. Mylly on yhä käyttökuntoinen. Puisten rännien lisäksi paikalla on sahurin mökki ja myllypato. Sillan toisella puolella sijaitsevat Sahan tilan rakennukset – asuintupa, luhti ja aitta – ovat myös 1870-luvulta.

Köyliön Meijeri
Pyhän Henrikin tie 8, 27840 Köyliö (Kankaanpää)
Meijerin omistavat Maarit Markkula ja Jukka Aaltonen
Köyliön meijeri otettiin käyttöön 25.7.1913 ja sen alkuperäinen käyttö loppui 1974. Meijeri toimii nykyään kokous- ja juhlatilana, mutta meijerin alkuperäistä esineistöä on jonkin verran säilytetty. www.koylionmeijeri.fi

Köyliön Vanhakartano
Köyliön Vanhakartano sijaitsee Köyliön Kirkkosaaressa.
Kartano on kuulunut Cedercreutz suvulle vuodesta 1746 alkaen ja sen omistavat vapaaherra Curt Cedercreutzin perilliset, Snäll ja Cedercreutz perheet. Vanhin kartanossa säilynyt rakennelma on ”Lallin kellari” joka lienee 1500-luvulta. Polsun riihestä löytyi kattotyön yhteydessä päre jossa oli vuosiluku 1752. Kartanon päärakennus ja siipirakennus ”Kivimuuri” valmistuivat ilmeisesti 1817.
Kartano on yksityisaluetta.

Kepolan kartano
Kepolan kartano sijaitsee Köyliöjärven rannalla Kepolan kylässä.
Kepolan kartano kuului Köyliön kartanoon vuoteen 1812 asti, jolloin professori Gabriel Bonsdorff (myöhemmin arkkiatri Gabriel von Bonsdorff) osti Kepolan ja Puolimatkan Cedercreutz- suvulta. Kepolan kartano siirtyi kapteeni August Lundströmin omistukseen 1847. Vuonna 1873 omistajaksi tuli tuomari August Fredrik Järnefelt. 1917 tila jaettiin kolmeen osaan: Kepola, Hällä ja Räpi. Järnefelt-suvun hallussa kartano oli vuoteen 1985 asti. Nykyään kartanon omistavat Heikki ja Tuula Kytövuori. Kepolan kartanon vanhin rakennus on 1852 valmistunut kivinavetta. Tilan päärakennus on arkkitehti Arvid Tolletin suunnittelema ja se valmistui 1922.
Kartano on omistajaperheen koti ja aktiivisesti viljelty maatila.

Puolimatkan kartano
Puolimatkan kartano sijaitsee Puolimatkan kylässä Säkylästä Peipohjaan johtavan tien varrella.
Kartano erotettiin Köyliön kartanosta 1812 ja omistajaksi tuli professori Gabriel Bonsdorff (myöhemmin arkkiatri Gabriel von Bonsdorff). Vuonna 1847 kapteeni August Lundström osti Puolimatkan ja Kepolan kartanon Bonsdorffin perikunnalta. Kapteeni August Lundström myi Kepolan 1872 ja jätti itselleen Puolimatkan. Kartanon nykyinen omistaja ja viljelijä Sami-Ville Markkula kuuluu suoraan alenevassa polvessa Lundström-sukuun. Kartanon päärakennus on rakennettu 1870-luvulla ja se on omistajiensa koti.

Huovintie–Museotie
Huovintien Köyliössä oleva noin 9,5 kilometrin mittainen osuus on otettu Tielaitoksen MUSEOTIEKSI vuonna 1998. Museotieosuus on maantiellä 2131 oleva Järvenpään kylästä (ns. Taren mutkasta) alkava ja Yttilän koulun luo päättyvä osuus. Tiettävästi tämä on ainoa museotie Satakunnassa
Huovintie on nimenä kansanomainen, eikä sen rajaukselle ole olemassa virallista määritettä. Huovintieksi kutsuttu tie oli osa keskiaikaista Turku-Ulvila-Pohjanmaa maantietä. Turun suunnasta tiestä on käytetty lisäksi Varkaantie -nimitystä. Köyliössä Huovintien linjaukseen liittyy Pyhän Henrikin tie -niminen pyhiinvaellusreitti. Köyliössä tien varrelle jäävät vanhat kylät – Järvenpää, Lähteenkylä, Korvenkylä, Tuohiniemi, Yttilä, Karhia, Kankaanpää – muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.