Tampereen seudulla tapahtunutta
Mikosta on vuosien saatossa tullut Köyliön ystävä ja puolustaja, oma ”herra Heinärikki”. Tämä ei jäänyt epäselväksi merkkipäiväjuhlassa, johon Mikko oli kutsunut tiedemies- ja yliopistoystäviään. Professorit ja dosentit pitivät kukin vuorollaan esitelmän omalta erikoisalaltaan. Tilaisuudesta tuli näin todella monitieteinen, Mikolle ominainen.
Juhlassa esiintynyt pianonsoiton opettaja paljasti, että Mikko on soittanut hänen johdollaan Tampereen konservatoriossa kaksikymppiseksi asti. Jenni Westerbacka esitti säveltämänsä surmavirren Mikon sanoihin. Sanat ovat Mikon rekonstruktio surmavirren keskiaikaisesta kantamuodosta.
Juhlaillallinen upeassa Grand Hotel Tammerin salissa pöytäpuheineen huipensi merkkipäivän. Mikon tohtorin väitöksestä, silloin kolmekymppisestä, on kulunut kymmenen vuotta. Nyt oli siis taas sopiva aika juhlia ja ottaa vastaan onnitteluja erityisesti ansiokkaan opetuksen ja tutkimuksen johdosta. Onnittelijoiden ja kiitoksen lausuneiden joukossa oli myös Köyliö-seura.
Seuraavassa kuvia kertomassa tilaisuuden juhlavuudesta ja monitieteisyydestä:
Juhlaseminaari pidettiin Tampereen teknillisen seuran kabinetissa. Kuva Jenni Westerbacka
Professori emeritus Esa Itkonen: Two definitions of diachronic linguistics. Kuva Martti Erkkilä
Professori emerita Anneli Pajunen: Native language proficiency in Finnish. Kuva Martti Erkkilä
Professori Antti Laato: Joonan kirja ja varhainen kristillinen ars moriendi. Kuva Martti Erkkilä
Professori Markku Ruotsila: Näistä syistä Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024. Kuva Martti Erkkilä
TT Matti Kankaanniemi: Historiallinen denialismi ja salaliittoteorian olemus. Tapaustutkimus: Jeesus Nasaretilainen. Kuva Martti Erkkilä
Erikoislääkäri, LT Veli-Pekka Joki-Erkkilä: Anteeksiannon vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kuva Martti Erkkilä
Senior Researcher, DI Pasi Pyykönen: Automated vehicles: development, testing and evaluation. Kuva Martti Erkkilä
Hovioikeudenneuvos, dosentti Aki Rasilainen piti esitelmän otsikolla ”Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia” . (Kuva puuttuu)
Musiikkia kuunneltiin kuohujuomaa nauttien. Mukana myös Köyliön ystävä Martti Erkkilä. Kuva Jenni Westerbacka
Merkkipäivä huipentui juhlaillalliseen ja pöytäpuheisiin. Mukana myös ”Lalli”, kirkkoherra, emeritus Sakari Vuola. Kuva Jenni Westerebacka
Köyliö-seuran maksama opastus alkoi klo 12. Toistakymmentä Köyliön ystävää kuunteli tarkasti historian opiskelijan kertomusta museon perustamisesta ja vaiheista, jotka valottavat Suomen ja Neuvosto-Venäjän yhteistä historiaa runsaan sadan vuoden ajalta. Asetuimme tietysti myös yhteiskuvaan Leninin ja Stalinin vahanukkepatsaiden tuntumaan.
Museokäynnin jälkeen pääsimme lounaalle Tampereen Työväen Teatterin henkilökuntaravintola-Takaoveen. Tapasimme sattumalta siellä mm. nykyisen Köyliön Lallin, Pekka Saariston, tyttären Petra Aholan, joka näyttelee TTT:ssä. Hän kyseli Tuiskulan kesäteatterin kuulumisia.
Lounaalta kävelimme lähellä sijaitsevaan Tampereen yhteiskouluun. Siellä käytimme filosofian luokan esitystekniikkaa hyväksemme ja tutkimme Köyliö-seuran uusien kotisivujen rakennetta ja sisältöjä. Kotisivutyöryhmästä paikalla olivat Marita Holkeri, Kalevi Salmi ja Martti Erkkilä, joka toimi ”konemiehenä”. Saimme kattavan kuvan kotisivujen laajasta sisällöstä ja informaatiosta. Yhteinen toteamus oli sivujenkin perusteella, että Köyliö-seuran toiminta on ollut ja on varsin laajaa ja ansiokasta. Valtakunnallinen valinta vuoden 2024 Suomen parhaaksi kotiseutuyhdistykseksi oli todella ansaittu.
Tästä linkistä aukeaa Lenin-museon sivuilta valittua tietoa ja kuvia
Seuraavaksi muutamia kuvia vierailu- ja kotisivupäivän tapahtumista. Teksti Martti Erkkilä
Intensiivistä osallistumista museon opastukseen. Kuva Martti Erkkilä
Lenin saa Kalevilta kyytiä. Kuva Martti Erkkilä
Ystävät yhteiskuvassa. Kuva Martti Erkkilä
Kriittistä kotisivusilmäilyä. Vasemmalta Veikko Palmu, Kalevi Salmi, Marita Holkeri ja Mirja Salmi. Kuva Martti Erkkilä
Köyliön ystävät Näsilinnassa, museo Milavidassa sunnuntaina 21.4.2024
Osallistuimme kahteen yleisöopastukseen.
Aluksi perehdyimme von Nottbeck-perheen vaiheisiin ja saimme hyvän kertauksen Finlaysonin historiasta itse tapahtumapaikkojen tuntumassa.
Vuonna 1836 Pietarilainen Carl Samuel Nottbeck osti kahden kumppaninsa kanssa pienen James Finlaysonin Tampereelle perustaman puuvillakehräämön. Tampere oli tuolloin pieni 1600 asukkaan kaupunki.
Uudet omistajat modernisoivat tehdasta rohkeasti. Tammerkosken rannalle nousi mahtava uusi tehdasrakennus, Kuusvooninkinen. Carl Nottbeck lähetti 20-vuotiaan Wilhelm-poikansa Tampereelle tehtaanjohtoa oppimaan. Vuosien mittaan tehdasyhteisö kasvoi mahtavaksi ja sitä johtavasta Wilhelmistä kasvoi kaupunkilaisten arvostama patruuna.
Wilhelmin perhe oli Venäjän keisarin suosiossa. Nottbeck aateloitiin 1855, ja jo seuraavana vuonna keisari Aleksanteri tuli Tampereelle von Nottbeckien vieraaksi. Perhe eli Tampereella ylhäistä elämää, paikallisten kanssa ei juurikaan seurusteltu.
Tehdasyhteisö hoiti kaiken, koulutuksen, terveydenhoidon, järjestysvalvonnan, rakensi Nottbeckin pojille hulppeat asuinpalatsit ja väelle jopa oman kirkon.
Toisessa opastuksessa perehdyimme huippumuotiin 1770-luvulta meidän päiviimme saakka. Kymmenet näytteet olivat antoisa kattaus kuuluisimpien muotitalojen luomuksista.
Lopuksi osallistuimme barokkimusiikin duo-konserttiin. Janek Öller soitti nokkahuiluja ja säkkipillejä. Uli Kontu-Korhonen lauloi ja soitti dulcimeria sekä pöytäurkua. He pitivät meille myös opetustuokion vanhoista soittimista.
Osallistuneille sunnuntai tarjosi oivalliset kulttuuritunnit. Kiitoksia!
Teksti ja kuvat Martti Erkkilä
Keskustelu pyöri Lallis-ilmiön ympärillä. Ihailimme ja vähän ihmettelimmekin sitä, että kylänmiehistä kehkeytyi ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tai ainakin melkein ammattimaisia. Liikeidea alkoi kantaa ja yllätti varmasti myös nämä talkoilla ahkeroineet ”yrittäjät”. Viivan alle jääneistä tuotoista hyötyi koko pitäjä.
Muistio Tampereen seudun Köyliön ystävien vierailusta Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa 22.10.2023 klo 16.
Meitä liittyi sunnuntain 22.10. draamaopastukseen Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa mukava joukko, kahdeksan Köyliön ystävää. Oppaina toimivat näyttelijä Auvo Vihro ja museonjohtaja Mika Törmä. Tutustuimme Emil Aaltoseen – teollisuusmieheen, tieteen ja taiteen tukijaan sekä suurmaatalouden harjoittajaan. Kuvaillun perusteella saattaa nyt hyvin ymmärtää Emil Aaltosen saavutukset suurteollisuuden luojana Tampereella ja lähiympäristössä. !900-luvun alkupuolella tuhatpäiselle joukolle työtä tarjoten. Aaltonen loi omalla esimerkillään itsenäistyneessä Suomessa mahdollisuuden ahkeroida ja vaurastua.
Teksti ja kuvat: Martti Erkkilä
Köyliön ystävät kokoontuivat Tampereen poliisimuseossa keskiviikkona 12.4.2023.
Saimme opastuksen myös väärennetyn taiteen näyttelyyn perusnäyttelyn lisäksi. Erityisesti väärennetty
taide herätti hämmästelyä. Paikalla oli 9 Köyliön ystävää.
Teksti ja kuvat: Martti Erkkilä
Tampereen yhteiskoulussa ystävätapaaminen ja lukupiiri 12.12.2022
Martti Erkkilä näytti videon Tuomas Heikkilän luennosta, jonka hän kuvasi Turussa 8.12.
Katsottiin yhdessä myös Köyliön kirkon opastusvideot. Videoista pidettiin kovasti.
Tarjolla oli joulutorttuja ja glögiä. Paikalla oli kuusi Köyliön ystävää.
Tiedot antoi Martti Erkkilä
Tampereen seudun ”lukupiirissä” ma 25.4. 2022 klo 18 Sari Minkovitsch esitelmöi Lalliksesta.
Hän kertoi keräämästään Lallintalon ”Lalliksen” lähihistoriasta-aineistosta. Mukana oli 9 Köyliön ystävää.
Paikalla oli myös Leila Strömberg-Koli Säkylän Köyliöstä. Sari ja Leila kertoivat suunnitelmistaan tehdä kirja
Köyliön torpista.
Ohjelmassa oli lisäksi Lalliksen ”varhaishistorian” pikakertaus Olavi Linturin kirjan ”Köyliön Lallintalo”
pohjalta.
Köyliön ajankohtaiset uutiset olivat luonnollisesti tapaamisessamme esillä.
Valokuva ja tiedot tilaisuudesta Martti Erkkilä
Muistio kuvineen aukeaa tästä.
Ystävätapaaminen ja Kauko Mäntylän esitelmä Tampereella 22.11.2021
Tampereen seudun Köyliön ystävät kokoontuivat Tampereen kirjaston Metso-salissa 22.11.2021 klo 13.
Meitä oli paikalla kymmenen ihmistä, siis melko vähän kovasta tiedotuksesta huolimatta.
Aluksi Martti esitti Köyliö-kuulumiset ja terveiset edellisen päivän syyskokouksesta.
Uusi kirja Köyliist’17 ei ollut vielä ilmestynyt Martti esitteli kirjan sisältöä,
Kirjatilauksia tehtiin 6 kpl, kirjan hinta on 30€.
Parasta tapaamisessamme oli, että Pajulan poika, toimittaja ja kirjailija
Kauko Mäntylä kertoi meille vanhempiensa sodanaikaisista nuorenparin
toisilleen lähettämistä kirjeistä. Kirjeet Köyliöön ja sotatantereille,
mm. Rautuun sijoitettuina antavat autenttisen kuvan paikoista ja
tapahtumista 80 vuoden takaa. ”Ulla hyvä, parahin Urpo” on kirjeisiin
perustuvan Kaukon kirjoittaman kirjan nimi. Tämä upea teos on myös
kooltaan massiivinen.
Kaukon esitys oli hioutunut varsin mallikkaaksi. Sopimamme korostukset osuivat ja upposivat
Tiedot antoi Martti Erkkilä, Köyliön ystävät-jaoston Tampereen seudun aluevastaava
Tampereen seudun ystävätapaaminen 21.9.2019
Kokoonnuimme Tampereen yhteiskoulun lukiossa lauantaina 21.9.2019 klo 14. Paikalla oli 12 Köyliön ystävää.
Valokuvia oli tilaisuudessa runsaasti. Salmin Kalevi esitteli Köyliön valokuva-arkiston nykytilannetta, näimme Köyliön ystävien 10-vuotisjuhlapäivän kuvakimaran ja hienosti kuvakoosteena tulevan Köyliist 15-kirjan sisältöä.
Kahvittelun lomassa rehtori emeritus Martti Erkkilä kertoi paikallisena kulttuuriantina katsauksen Tampereen yhteiskoulun lukion historiaan.
Tunnelma oli kotoisan ”köyliöläinen”. Kiitokset kaikille mukana olleille ja erityisesti tarjoilusta vastanneille Eeva-Liisalle ja Pirkolle, sekä Helenalle Köyliö-seuran ajankohtaisista kuulumisista.
Teksti ja kuvat: Marita Holkeri
Muistio ystävätapaamisesta aukeaa tästä.