ETSINTÄKUULUTUS:
Villisti leviävä vieraslaji!
Jokainen voi osallistua perinteisiä kasvilajeja ahdistavien vieraslajien torjumiseen! Kuvia ja ohjeita torjuntaan löytyy mm. osoitteesta www.vieraslajit.fi. Yhdessä voimme hillitä esimerkiksi jättipalsamin, lupiinin, piiskujen ja jättiputkien leviämistä. Nyt ennen siementen kypsymistä on hyvä aika tarttua toimeen.
Jättipalsami
Puutarhoista luontoon levinnyt jättipalsami on yksivuotinen, jopa kolmemetriseksi kasvava vaaleanpunakukkainen kasvi. Palsami muodostaa
tiheän kasvuston, joka tukahduttaa alleen alkuperäisen kasvillisuuden muuttaen siten paikallista kasvi- ja eläinlajistoa. Palsami kukkii ja
siementää myös pienenä, alle kymmensenttisenä.
Mikään ei rajoita jättipalsamin leviämistä Suomessa. Luontaisia vihollisia ei ole. Ainoastaan kuivilla, karuilla kasvupaikoilla se ei menesty.
Pieni, lehdistöltään saman näköinen lehtopalsami (Impatiens nolitangere L.) kasvaa meillä luonnonvaraisena.
Hävittäminen
Jättipalsami uudistuu vain siemenistä. Yksi kukka tuottaa niitä satoja ja voi singota ne siemenkodan avautuessa jopa 7 metrin päähän. Uusille
kasvupaikoille siemeniä kulkeutuu etenkin veden ja ihmisen siirtämien maa-ainesten mukana. Suurin osa siemenistä itää heti seuraavana
vuonna, mikä helpottaa torjuntaa.
Palsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä. Versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Työ on tehtävä
viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Kun siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, kasvi häviää paikalta nopeasti.
Laajoja (aarien kokoisia) kasvustoja voi yrittää niittää mahdollisimman alhaalta. Matalaankin varteen voi kuitenkin kasvaa uusia kukintoja.
Kukintoja ja juuria ei voi laittaa kompostiin. Polttamalla siemenet tuhoutuvat varmasti.
Lupiini
Teiden varsilta tuttu komealupiini (Lupinus polyphyllus) vie luonnossa tilaa monilta niittykasveilta. Hernekasvina lupiini sitoo typpeä ja
rehevöittää kasvualustaa, jossa köyhän maan alkuperäiset kasvit eivät enää viihdy.
Kukinnot voi katkaista ennen siementen kehittymistä saksilla tai niittämällä pari kertaa kesässä. Niittojäte kannattaa korjata pois.
Pienet, yksittäiset taimet voi kaivaa juurineen maasta ja hävittää kompostoimalla.
Jättiputki
Parimetriseksi kasvava vaaleakukkainen jättiputki leviää tehokkaasti juuriversojen ja siementen avulla. Jättiputken kasvineste voi aiheuttaa hengitys- ja silmäoireita sekä palorakkuloiden kaltaista ihottumaa. Myrkyllisyyden vuoksi torjuntaan ei pidä ryhtyä ilman tarkempia ohjeita ja suojavarusteita.