Kuva: Marita Holkeri
Vuoden 2024 Lalli Pekka Saaristo
Tämän vuaren Lalli on kyl arvonimes ansainnu, vaik ei ol tääl eres syntynykkä. Sevverran sammaa esikuvas kans hänel on ihan luannostaski, et senki pualest oikein hyvin soppii. On vahvatahtone, voimakas, äkkipikanenkin, mut kumminki herkkä ja hianovarane – erityisest mukuloitten kans. Niist hän tykkää!
Mut kuivvarte hänet sit tänäpä Lalliks nimetään, on kyl ihan perusteltuu. Hän on köyliiläist historiiaa tutkinu enemmän ko moni syntyperänen köyliiläine ja tehny sitä kulttuurin saral viäl muillekki nähtäväks. On siit sit jääny tulevillekki sukupolvil aikamoinen perintö.Lalli on täsä historian eläväks tekemises semmonen oikein mahrottoman tarkka. Nuukast hän tutkii ja lukkee kaikki, mitä löytää ja kirjottaa ne sit mukamas köyliin murteel kulttuuriks. Hän ko luulee olevas jo erinomanenki murteen taitaja, ko tääl on 30 vuat touhunnu, mut ei ol! Nimpaljo paimioo hän sin joukkoon kirjottaa, et on siin muil naurus pitelemist. Et hänt varten onki perustettu sit semmonen kiälenhualtoryhmä, joka kääntää hänen tekstis sit mein kauniil murteel.
Lallin kans hänt yhristää kans semmonen miähinen suuruurenhulluus. Ei hän ny kirveen kans ol huitonu, mut kyl hän vaatii, haastaa ja puhhuu ain suuril kirjaimil. On siit sit isoi asioi syntynykki, varsinki ko hänen hurmaavan miähisen uhos kans on opittu elämää. Siihen suhtauruttaan tääl sillai, et se on semmost taiteilijan ällii ja tempperamenttii, ja yritettään sit täyttää hänen hulluimmakki päännousemas.Esikuvas elämään tämä Lallimme on syventyny ennenki, tehny oman versios Piispa Henrikin Surmavirrestäki, mut tänä vuan hän on tehnykki oikein köyliiläist kulttuurihistoriiaa, ko hän on dramatisoinu ja käsikirjottanu ihan uuren näytelmän Lallin elämäst. Köyliiläist historiiaa hän on meil kirjottanu jo yhreksään näytelmään ja Tuiskulaan hän on ohjannu kuustois näytelmää 30 vuaren aikan.
Kyl näil saavutuksil jo Lallin arvo kuuluu saar. Tänä vuan sen saa tämä lempeen karhii miäs ja teatteriohjaaja, Saariston Pekka, vuaren 2024 Lalli.
Lallin esitteli pitäjänkokouksessa Pentti Laine.
Teksti: Susanna Salo-Kimppa
Köyliin Kerttu 2024 Marja Kynnysmaa
Vuoden Kerttu on kyl ihan paljaskonttine köyliiläine ja häärää viäläki siin oman kotos nurkil. Mut on hän muuallaki kuljeskellu ihan sillai rajoi räknäämät. Ninko ny vaikk Kiikkaan eres takasi. Kaikkiistas ossaavaine Kerttu on kerinny tekemään vaik mitä. On pidetty ravintollaa, on oltu ravintolas päällepäsmärin, on kaupusteltu leipä- ja pullamaakareitten kranssei ja kakkaroit. Täytyy kans muistaa et hän on funteerannu, organiseerannu, serveerannu monet juhlat ja trahteerit sekä edistäny köyliiläist ruakakulttuurii.
Tällai Kerttu on saanu monet kamraatit ja sen tähre hänet tuntee melkein kaikki köyliiläiset ja hyvin moni pitäjänrajjain takkaaki.
Häärääväisen ja kekseliään ihmisen hän on saanu monet ilosel ja mukaval miälel.
Kertul o suuri syrän ja sin soppii kaikki, ni omat ko viaraat. Sen lisäks hänel o halu auttaa kaikkii niit ko tarttee appuu, oli ne sit lähel taik kaukan. Viime aikoin Kertun suuri syrän on ollu vahvast sini-kellane. Vuoden kerttu on tehny mahrottoman uhrautuvvaa tyät Köyliin Lions leirein lahjotustavaratalos ja ollu reippaast framil sen toiminnan pyärittämises. Kerttu tiätää ihan jämtist mitä kotiseutu merkkaa ja sen tähren hän halluu tarjot mahrollisimman kotosat olot heil joitten takasin kotiseurul pallaamine tuntuu olevan ny kaukane haave.
Kerttu ei ol alkuunka sohlo näitten somevärkkein kans ja sillai tämä tiato on näkyny paljo kauempanaki ko Köyliis. Esimerkiks Rovaniemelleki saakka on tyyrätty millai tääl Lallin mail hommat pellaa. Ja on sitä ihmetyst leirein tyäst riittäny Ameriikas saakka.
Täl sorttii Köylii on saanu suurt huomioo ja luanikkaan paikan mainet.
Köyliin Kertuu 20 sattaa 24 o(n) Marja Kynnysmaa
Kertun esitteli pitäjänkokouksessa Veli-Pekka Suni.
Teksti: Leena ja Simo Nummi
Vuoden 2023 Kerttu Kirsti Savioja
Kertun koru hohtaa nyt Kirsti Saviojan Köyliön naisen puvussa entistä kirkkaampana, sillä monissa eri yhdistyksissä toiminut ja edelleen toimiva Kirsti valittiin Kertuksi. Köyliön Kertuksi valittu Kirsti Savioja on toiminut Köyliö-seuran lisäksi useissa yhdistyksissä taloushallinnon tehtävissä ja vapaaehtoistyössä. Tästä hyvänä esimerkkinä on yli 30 vuoden toiminta vapaaehtoisena sotilaskotisisarena. Kertulla on sydän paikallaan. Erityisellä läheiseksi Kerttu on kokenut toimintansa koulumuorina ja SPR Köyliön osaston eri tehtävissä. Kaikissa toimissaan Kerttu on huolehtiva ja vaaliva, eikä hän jätä mitään puolitiehen. Kerttu ei ole kokouksissa se äänekkäin, mutta hänen mielipiteitään ja tekemänsä vapaaehtoistyön laatua sekä sitoutuneisuutta arvostetaan. Teksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Tarmo Malinen
Vuoden 2023 Lalli Teijo Mäenpää
Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää valittiin vuoden 2023 Lalliksi. Lallin arvonimeen johti Teijo Mäenpään kohdalla hänen kannustava panoksensa kulttuurityön mahdollistajana ja henkisenä tukijana – tsemppaajana. Aivan erityisesti tämän ovat voineet todeta niin Köyliö-seura kuin Säkylä-seura, jotka tekevät arvokasta kotiseututyötä ja vaalivat paikallista kulttuuria. Häneltä ei ole jäänyt huomaamatta myöskään monien Säkylän alueella toimivien seurojen ja kyläyhdistysten vapaaehtoistyö. Lalli on merkittävällä tavalla vaikuttanut siihen, että Säkylän ja Köyliön kuntien yhteensulautumisessa vältettiin suurimmat kitkatekijät ja pystytiin näkemään sekä toimimaan rakentavasti yli vanhojen kuntarajojen. Monet Köyliössä asuvat ovat panneet merkille Lallin halun työssään kehittää koko Säkylän alueen yritystoimintaa ja elinkeinoja tasapuolisesti sekä edistää kunnan toimintoja kaikkien siellä asuvien parhaaksi. Teksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Tarmo Malinen
Köyliön Kerttu 2022 Tuula Kytövuori
Tämän vuoden Kerttu on syntynyt keskisessä Satakunnassa 1960 luvulla. Köyliöön hän on tullut lähes 30 vuotta sitten. Köyliöön tuloon liittyy se perinteinen syy – rakkaus. Kerttumme on kuuden laudaturin ylioppilas. Onpa hän ehtinyt harjoittaa korkeakouluopintoja aina Yhdysvalloissa asti. Pitkään hän jakoi myös oppia uusille tuleville laudatureille. Tuosta työstään hän luopui aivan hiljattain ja päätti upottaa sormensa lopullisesti Köyliön multaan. Tultuaan Köyliöön, hän otti pitäjän heti omakseen ja ei vaan asukkaana, vaan aktiivisena vaikuttajana, mukaansa vetävänä toimijana. Erilaiset luottamustoimet ja projektit eivät ole olleet Kertullemme vieraita. Voidaan todeta, että hän on ollut erään ikivanhan yhteisön kantavia voimia ja kun oltiin luomassa uutta, koki hän senkin sydämen asiakseen, yhteisön nimeä myöten! Myös Köyliö-seuran jaostotoimintaan Kettu on osallistunut ja äskettäin virinnyt yhteistyöprojekti tulee valaisemaan historiaa nykyisille ja tulevillekin polville. Kaiken edellä mainitun lisäksi hän on ehtinyt matkustaa maailmalla. Kaukaisimpina kohteina Brasilia ja Kiina. Sana -kotiseuturakkaus- on ohjannut Kertun toimintaa, ei pelkästään synnyinseutunsa suhteen, vaan myös nykyisen jo lähes 30 vuotisen asuinsijansa osalta. Erityisen lähellä hänen sydäntään ovat miehensä ja lasten lisäksi historia ja kulttuuriperintöasiat. Tasan kymmenen vuotta sitten vuonna 2012, hän sai kunnian emännöidä miehensä rinnalla heidän kotitilansa 200 vuotisjuhlia. Arvoisa yleisö, hyvät naiset ja herrat, Köyliön Kerttu 2022 – Tuula Kytövuori
Köyliön Lalli 2022 Sakari Vuola
Tämän vuoden Lalli on syntynyt Suomen Turussa Heidekenin legendaarisessa synnytyssairaalassa 60 luvun puolivälissä. Vaikka sanotaan, että vain Heidekenilla syntyneet ovat oikeita turkulaisia, turkulaista Lallistamme ei tullut. Isänsä työstä johtuen, perhe vietti varsin liikkuvaa elämää. Lallimme sai nähdä sen myötä Poria ja Helsinkiäkin. Ylisoppilastutkintoon oikeuttavat opinnot valmistuivat Etu-Töölön lukiossa. Myös Lallin oma ammattiin valmistuminen vei hänet useille paikkakunnille. Tutuiksi tulivat Salon seutu, Raisio, Siikainen, Pomarkku ja Rauma. Köyliöön Lalli saapui, kun vuosituhat oli juuri vaihtunut. Ja näkyvälle paikalle ja tehtävään hän saapuikin. Lalli on helposti lähestyttävä ja lupsakka. Myös hänen oma kynnyksensä lähestyä ihmisiä on matala. Siihen ansiona lienee ensinnä hänen persoonansa ja toisaalta hänen työnsä. Hän pitää köyliöläisistä ja köyliöläiset ovat pitäneet hänestä yli puolue- ja yhteiskuntarajojen. Erityisen ikävänä aikana Lalli koki korona-ajan, kun ihmisiä ei voinut kätellä ja lähestyä entiseen tapaan. Kesän monet viikot Lalli viettää vaimonsa kanssa omien sanojensa mukaan ”esi-isiensä mailla Vakka-Suomessa” Lallimme oli lajissaan Köyliön viimeinen ja toisaalta uuden ajan koittaessa lajinsa ensimmäinen. Lalli on 22 vuoden ajan jäänyt köyliöläisten sielunmaisemaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Oman ammattikuntansa ammattitaudeiksi on Lalli leikkisästi nimennyt, ”hengenahdistuksen ja uskon puutteen” Yksi hänen lempisanontojaan on: ”Rukous on se tykki, joka ampuu nykki” Köyliö-seura kiittää Lallia vuosia jatkuneesta, mutkattomasta yhteistyöstä. Arvoisa yleisö, hyvät naiset ja herrat, Köyliön Lalli 2022 – Sakari Vuola
Köyliön Kerttu 2021 Anne Reunanen
on monen toimen nainen. Hän on viettänyt lapsuutensa Yttilän kylässä ja saanut valkolakkinsa Säkylän seudun lukiosta – voi sitä ruusujen määrää. Ammattiopinnot vievät hänet Helsinkiin. Valmistumisen jälkeen työpaikka löytyi Säkylästä ja puoliso Köyliöstä. Aika moni meistä on vuosien varrella asioinutkin pian julkistettavan Kertun kanssa. Sitä en tiedä, mikä oli tulevan Kertun paras aika tyttöjen 60 metrin juoksupyrähdyksessä tai pituushypyn tulos. Sitä vastoin tiedän, että tulevalle Kertulle jumppa ja pyöräily ovat mieleistä puuhaa. Eenokki ja Lallis tulivat nuoruusvuosina Kertulle tutuiksi ja teinien tapaan musiikki kuului silloin hänen ykköskulttuurinautintoihinsa. ”Vain tahroja paperilla, älä siis suutu Ei niistä asiat miksikään muutu Ei se että meillä oli retkemme Eikä se että meillä oli hetkemme Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää…”. Poprock-yhtye Eppu Normaali ja laulusolisti Martti Syrjä säväyttivät tuolloin Kerttua. Sittemmin Kertun sielunmaisemaa on aina näihin päiviin saakka liikuttanut J Karjalainen, joka on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista ja lauluntekijöistä. ”Doris, Doris Sä veit mun sydämen Doris, Doris Tuo se pois, takasin sydäntäni vielä tarvitsen…”. Kerttu potee edelleen kulttuurinälkää. Viimeisin hän lukemansa kirja on Delia Owensin kirjoittama Suon villi laulu, jonka teksti on niin kaunista, että tekee kipeää: Sydäntä särkevä kasvutarina, murhamysteeri ja lumoava kertomus luonnon kauneudesta. Kerttu käy mielellään myös teatterissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. Seikkailunhaluakin Kertulta löytyy, kerran hän päätti ystävänsä kanssa meloa kanootilla Köyliönjokea aina Eurajokeen saakka. Matkanteko tyssäsi Harolassa, etenemisen estivät lukuisat ristiin rastiin jokeen kaatuneet puut. Nimettävä Kerttu on ollut mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa usean vuoden ajan. Vetänyt lasten jumppaa ja uimakoulua. Kertulla on puolisonsa kanssa kolme lasta. Kerttu on kylänsä puheenjohtajana ja innostajana johdattanut oman kylänsä Vuoden Suomen kyläksi. Hänet on valittu aikanaan ensimmäiseksi Vuoden kylätoimijaksi Köyliössä. Puheenjohtajan vetämänä Kankaanpään kylän ahkerat talkoolaiset ovat kunnostaneet Lasten leikkipuisto Viuhu-Muksulan, rakentaneet upean eräelämyskeskus Kaarnikan ja luoneet liikkujien iloksi Kertun metsäpolun ja Metsäjärven rakenteet. Kankaanpään uimaranta ja matonpesupaikka on pidetty edustuskelpoisena. Aivan uskomaton ponnistus oli Kuninkaanlähteen tyhjennys- ja pohjan puhdistusoperaatio, jonka Maa- ja Kotitalousnaiset valitsivat valtakunnalliseksi Vuoden maisemateoksi. Viimeisen vuoden aikana Kerttu on toiminut vetäjänä Valitse SäKyläsi -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä Säkylää tunnetuksi mukavana ja varteenotettavana asuinpaikkana. Nyt on sanomattakin selvää, että jokainen on arvannut kuka on Vuoden 2021 Kerttu. Arvoitukseksi sitä vastoin jää, mikä oli hänen paras aikansa tyttöjen 60 metrin kirmaisussa tai pituushypyn loikan pituus. Ehkä ne voivat hyvin myös Kertun mielestä jäädä arvoitukseksi, sillä elämässä kaikki tieto ei ole tärkeää. Tärkeää on se, että hän on ansainnut kotiseudun hyväksi tekemällä työllään arvostetun arvonimen – onneksi olkoon Vuoden 2021 Kerttu Anne Reunanen. Kirjoitti Samuli Vahteristo
Köyliön Lalli 2021 Veli-Pekka Suni
Mielikuviemme Lalli vapain köyliöläistulkinnoin on maataan rakastava patriootti, joka on seisonut yhteisönsä edessä vakaana ja rohkeanakin. Historiallinen Lalli joutui kuitenkin tilanteeseen, mihin meidän Lallimme ei koskaan joutuisi luontaisen sovittelijaluonteensa vuoksi. Rauhallinen harkitsevaisuus ja ystävällisyys ovat tunnusomaista Lallillemme ja hän rakentaa sopua sinne, missä ristiriitoja ilmenee. Isänmaallisuus, juuret ja esi-isien työn arvostus ovat Lallimme elämää vahvasti ohjaavia arvoja. Maahenki Lalliimme on iskostunut jo aivan lapsena; ensin isänsä työtä seuraten, sitten opinnoillaan täydentäen ja lopulta omaan maahansa jälkiä auraten. Tässä suhteessa Lallimme on myös tehnyt todellisen ja konkreettisen paluun juurilleen… Lalli on myös vastuunkantaja. Esikuvansa tavoin hän on heimopäällikkönä johtanut joukkojaan lukuisissa luottamustoimissaan niin paikallisesti kuin laajemmillakin turuilla ja toreilla… Omalle heimolleen, kolmelle tyttärelleen, Lalli on omistautuva ja ylpeä isä. Lallimme on kaikin puolin aktiivinen ja ehtivä. Työnsä ja luottamustoimiensa lisäksi hän on intohimoinen luonnossa liikkuja ja urheilusta nauttiva mies. Yhtä hyvin hänet saattaa tavata Köyliön Lallien talkootapahtumissa kuin hiihtoladullakin. Metsästystä rakastava Lalli on vuosien aikana kiertänyt myös moninaisia torneja… Esiintymisestä nauttiva Lalli on jo nuorena liikuttanut kuulijoitaan eläytyvänä runonlausujana ja Jukolan Eerona. Lallillekin sopivin elkein hän on patsastellut miekoin ja viitoin varustautuneena ystäviensä kanssa laulaen, mutta tullut kuitenkin myös useita kertoja piispallisessa roolissaan näyttämöllä Lallin tappamaksi… Lalli on vaikuttava puhuja eikä hän pelkää kertoa vaikeista ja koskettavistakaan asioista. Yksi runo on kulkenut Lallimme elämässä jo nuoresta lähtien sen häntä syvästi koskettaneiden sanojen vuoksi. ”Kotomaatani huudan, kotomaatani, jossa silmiin avautuviin taivas ja maa lankeavat syleilyssä…” Tässä Pentti Holapan runossa tiivistynee Lallimme – Veli-Pekka Sunin – syvimpiä tuntoja. Susanna Salo-Kimppa
Köyliön Kerttu 2020 Susanna Salo-Kimppa
Inkeri Marttila lausui runon Kaarisilta… Ja Jumala sanoi: ”Toisille annan toiset askareet, vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet. Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan, ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan. Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee, joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.” Minä sanoin: ”He tulevat raskain saappain, multa-anturoin – miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin, sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?” Ja Jumala sanoi: ”Verellä ja kyynelillä vain. Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan – pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan. Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat, he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat. Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee, joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee. Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet: ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.” (Aale Tynni) …ja esitteli Kertun 2020 Minulla on ilo arvuutella ja esitellä juhlavuoden 2020 Kerttu. Hän ei ole nuorin Köyliön Kerttumme, mutta on ensimmäinen toisen polven Kerttu, joka edustaa nuoruutta ja uusiutuvaa kotiseudun toimeliasta naispolvea. Hän on kasvattanut puolisonsa kanssa suuren perheen. Perhe on hänelle tärkeä ja lapset voimavara. Tuleva Kerttu on kiinnostunut paikallisten asioiden eteenpäin viennistä ja on kunnallispolitiikassa mukana. Hän on yrittäjä kolmannessa polvessa. Lallin tavoin tulevassa Kertussa on taiteellisia taipumuksia ja taitoa tehdä käsillä kaunista. Sanatkin hän saa soljumaan paperilla vaikkapa kirjaksi asti. Ennen kaikkea hän on sillanrakentaja ihmisten välille, perheille, kyläyhteisölle ja kyläkuntien välille. Olen tuntenut tulevan Kertun lapsesta saakka ja tässä edellä lausumastani Aale Tynnin runosta voi poimia kohtia, jotka sopivat kaarisiltoja rakentavaan Kerttuumme. ”Toisille annan toiset askareet, vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet” aina suurilta areenoilta pienen kylämme teatteriteltan alle. Joskus kaarisilta on syntynyt Kertulle kyynelin, raskain saappain ja multa-anturoin. Yhtä kaikki, hänen ansiostaan olemme saaneet tuntea riemua, näkemästämme, kuulemastamme ja yhdessä tekemästämme Torpparinmuseomäellä. Toivomme siltojen rakentajan ja juhlavuoden 2020 Kertun Susanna Salo-Kimpan jaksavan jatkaa työtään sillanrakentajana oman kylämme Tuiskulan, kotiseutumme Köyliön ja Säkylän kuntalaisten parhaaksi.
Köyliön Lalli 2020 Simo Nummi
Samuli Vahteristo esitteli Juhlavuoden 2020 Lallin On aika julkistaa juhlavuoden Lalli, järjestyksessä 17. Hän on syntynyt 1950-luvun loppupuolella. Hänen lempiaineitaan koulussa olivat tekninen työ ja kuvaamataito. Ne osaltaan kertovat hänen taiteellisuudestaan, mikä on myöhemmin vaikuttanut myös hänen ammatinvalintaansa. Jo nuorukaisena Lalli tajusi, ettei naapurin pellon hukkakauran kitkentätienesteillä ei elä. On koulutuksen kautta pyrittävä taipumusten mukaiseen ammattiin. Ylioppilaskevään riemujen jälkeen hän kouluttautui mainosalalle ja jo kouluaikana hän sai suunnitella ja rakentaa messuosastoja. Työuransa aluksi hän työskenteli porilaisessa mainostoimistossa. Siellä työuraa vierähtikin parikymmentä vuotta kunnes perusti oman toimiston Köyliöön. Monet seudun yritykset ja yhdistykset ovat saaneet nauttia Lallin suunnittelemista ja toteuttamista esitteistä, lehdistä ja muista painotuotteista. Lallin on taittanut eli luonut lukuisille kirjoille kauniin ulkoasun ja tarvittaessa tehnyt niihin piirroksia. Merkittävimpinä voisin mainita kotoisten Köyliist-sarjan kirjojen ja Tuiskulan kesäteatterin historian ”Ol ninko kotonas” lisäksi Porin Prikaatin jyhkeän historiateoksen ja Ritva Kavan toimittaman Emil Cedercreutzin kuvanveistotuotantoa käsittelevän opuksen. Parhaillaan Lalli taittaa Kadettikunnan historiateosta. Lallin käsistä lähtee päivittäin monenlaisia lippusia, lappusia, lehti-ilmoituksia, julisteita, opasteita ja käyntikortteja. Kaikissa niissä on yksi yhteinen piirre. Ne ovat kauniisti sommiteltuja ja miellyttävät katsojan silmää. Luoja tiesi kenelle lahjansa jakaa – tuleva Lalli ei jättänyt niitä vakan alle. Lalli on taiteellisen panoksensa lisäksi osallistunut paikalliseen yhdistystoimintaan. Köyliö-seurassa hän on toiminut mm. tiedottajana ja julkaisujaoston puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Köyliön Yrittäjien ja Säkylän Yrittäjien hallituksen toimintaan Lalli on tuonut omat ideansa ja rikastuttanut Köyliön Lions Clubin toimintaa. Onpa hän osallistunut myös oman kylänsä Ristolan kyläyhdistyksen toimintaan. Jos joku ei vielä arvannut juhlavuoden Lallin nimeä. Viimeiset vihjeet ovat tässä: Lallilla on kolme tytärtä. Lallin lempiruoka on vuoden 2016 Lallin Köyliön Ilmijärvestä pyytämä ahven, joko savustettuna tai paistettuna. Hyvä juhlayleisö vuoden 2020 Lalli on Simo Nummi.
Köyliön Kerttu 2019 Inkeri Marttila
Mielikuviemme historiallinen Kerttu on usein kaunis, ylväs ja vahva – upea emäntä miehensä rinnalla. Hän on myös suojeleva emo lapsilleen monessa polvessa. Tämä kaikki sopii myös meidän Kerttuumme. Kaunosielukin Kerttumme on. Hän on luonut ympärilleen luonnon kauneutta paratiisimaiseen puutarhaansa ja metsä on hänelle tuttu ja turvallinen paikka. Kerttumme on vahvojen tunteiden ihminen. Kauneus, ilo, huumori ja murhekin ovat asioita, joille Kerttumme antaa niille kuuluvan arvon. Hän nauraa, hersyy, liikuttuu aidosti tilanteissa, joissa moni tunteensa kätkee. Ehkä juuri siksi hän on rakastettu runojen tulkitsija. Itse hän kieltää olevansa runonlausuja, mutta kuulijalle välittyykin juuri se, että hän elää runojen teksteissä. Tuiskulan Kesäteatterin näyttämöllä Kerttumme on esiintynyt lähes koko sen historian ajan. Rooleihinsa hän on mennyt pohtien esittämiensä henkilöiden taustoja, luonnetta ja motiiveita mutta myös tilanteiden merkityksiä ja vaikutuksia. Ohjaajalta hän on useasti halunnut kysyä: miksi? Ei kyseenalaistaakseen käsikirjoitusta tai ohjaajan näkemystä vaan ymmärtääkseen esittämänsä henkilön sisintä. Usein hänen roolinsa ovat olleet vahvojen naisten rooleja, joiden esittäminen on ollut hänelle itselleen hankalaakin. Tasaisen vihaisena emäntänä hän on pyydellyt anteeksi vastanäyttelijöiltään tai hävennyt roolihenkilönsä tekemisiä. Viimeisimmässä roolissaan Kerttumme on esiintynyt kerjäläisenä, joka liikutti ja kosketti katsojia varovaisena tarkkailijana. Yllättäen tässä roolissa Kerttumme sai olla aidoimmin ehkä oma itsensä. Näytelmä päättyi Kerttumme – Inkerin – sanoihin: ”Juurist me kiitetää, tulevaisuurest ei tiä kukkaa, mut nyt o hyvä täsä tanhuul astuskel. Elämä on niin kaunis.” Susanna Salo-Kimppa
Köyliön Lalli 2019 Lalli Lassi Kauko
on älykkö, ajattelija, historiasta kiinnostunut maailman matkaaja. Hän on kovasti makean perään ja itse hän sanoo olevansa sekatyömies sekä näprää mielellään puuesineitä. Eläimetkin ovat hänelle tuttuja. Selitetäänpä tarkemmin. Aloitetaan tuosta sekatyömiehestä. Hänellä on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa yhdessä puolisonsa kanssa. Lalli on syntynyt samana vuonna kun valmistettiin ensimmäinen Volkkarin Kleinbussi. Tuolloin elettiin vielä Paasikiven aikaa. Ensimmäinen Mitä-Missä-Milloin kirja ilmestyi. Itä-Saksassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vapaissa vaaleissa. Linnanmäen huvipuisto avattiin. Saman vuonna syntyivät suomalainen graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas sekä sanaseppo, laulaja Juice Leskinen. Vuosi oli 1950. Lalli kirjoitti ylioppilaaksi Säkylän yhteiskoulusta ja luokkakavereina hänellä olivat Köyliöstä Marjatta Uusitalo, Ritva Ranta ja Hanna Ruotsalainen. Lalli opiskeli Helsingissä ja hankki korkeakoulututkinnon ammattiinsa. Hän kävi myös RUK:n kurssin 151. Samalla kurssilla oli yksi myöhemmin Nokian johdossa työskennellyt Anssi Vanjoki. Harrastuksensa tiimoilta tuleva Lalli on hankkinut tietoa opinto- ja luentomatkoilta Kanadasta, Koreasta, Argentiinasta, Etelä-Afrikasta, Turkista, Espanjasta, Italiasta, Saksasta, Sloveniasta, Tsekeistä, Virosta ja Puolasta. Lalli on oman harrastuksensa tiimoilta yksi johtavista asiantuntijoista Suomessa. Hänellä on alan kirjallisuutta noin parin hyllymetrin verran. Pudotaanpa välillä maan pinnalle – Lalli pitää mielellään kumisaappaita ja jalkarättejä. Ne ovat hänen mukaansa käytännölliset. Lallin ensimmäinen työkäynti Köyliössä suuntautui Uotilan maatilalle. Lalli syö mielellään järvikalaa ja valmistaa Köyliönjärven kaloista kalakukkoa. Hän myös askartelee mielellään puusta kaikkea ja remontoinut yhdessä puolisonsa kanssa Kuninkaanlähteen rannalla olevan kauniin omaperäisen kodin. Lalli on toiminut Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtajana 19 vuotta ja hänen mukaansa eri hankkeissa löydettiin lääkkeet järven suojelemiseksi. Ne ovat järven tehokas hoitokalastus ja suunnitellut laskeutusaltaat, joista vain muutama on toteutunut. Lääkkeitä järvipotilaalle olisi, mutta rahoitus puuttuu. Aikaisemmista Köyliö-päivistä hän muistaa hienot soutukilpailut Polsunsalmessa, jossa yleisö kääntyi katsomaan rakasta kotijärveä. Vuoden 2019 Lalli on…toiminut Köyliö-seuran jäsenenä alusta alkaen ja on tällä hetkellä perinnejaoston puheenjohtaja. Lalli 2019 on hunaja-alan asiantuntija, kotiseutumies, eläinlääkäri Lassi Kauko – Onneksi olkoon.
Köyliön Kerttu 2018 Pirjo Kotiranta
Kerttu on alun perin Tuiskulan tyttöjä. Mutta jo ennen kuin kokonainen vuosi oli tullut täyteen Kerttu oli muuttanut kosken partaalle Köyliönjoen vartta ylöspäin. Kulku jatkui koulutielle Vinnariin ja sieltä neljännen vuosiluokan jälkeen Kylänpään Urhon taksikyydillä Euran yhteiskoulun pääsykokeisiin. Matka oli onnistunut. Sillä Kerttu valmistui ylioppilaaksi kyseisestä oppilaitoksesta keväällä 1973. Monilapsisen perheen tyttärenä Kerttu tottunut toimimaan joukossa ja 10-vuotiaana hän liittyi 4H-kerhoon ja 12-vuotiaana hän jo toimi Vinnarin alueen 4H-kerhon vetäjänä. Muutaman vuoden kuluttua Kerttu veti seurakunnan tyttökerhoa. Kepolalainen Kertusta tuli 1970 luvun lopussa ja aika pian myös Kepolan kylätoimikunnan jäsen ja sihteeri. Siinä toimessa sai järjestää kyllikseen tapahtumia, niin uuden vuoden juhlia kuin Kepolan Markkinoitakin. Luvat ja ilmoitukset tulivat tutuksi. EU-aikakausi toi ison muutoksen erityisesti maanviljelijöille. Tukiviidakko tuntui viljelijöille raskaalta ja hankalalta js siinäkin Kerttu riensi avuksi. Kunnan maaseututoimen työntekijänä Kerttu tallensi tiedot ja auttoi saamaan tukihakemukset ojennukseen. EU toi myös yhdistyksille mahdollisuuden käyttää hankerahoituksia. Merkittävä tällainen hanke oli Villa Linturin kunnostaminen kesäkahvilaksi. Silloinen POMORahoitus mahdollisti tarvikehankinnat. Kertun talkootunteja ei varmaan kukaan laskenut. Kerttu on tottunut ja aktiivinen yhteisten asioiden hoitaja. Hän on toiminut Satakylät ry:n kyläasiamiehenä, sihteerinä ja puheenjohtajana, nykyisin hallituksen varajäsenenä. Politiikkakaan ei ole vierasta. Keskustan edustajana valtuustossa hän on ollut yhden kauden ja myös useassa lautakunnassa. Keskustanaisten eri organisaatioissa useassa luottamustoimessa. Viimeisenä Suomen Keskustanaiset, valtuuston jäsen Satakunnan edustajana. Kun ollaan Köyliössä ei sovi unohtaa Lallia. Köyliön Lallien Palloilujaoston bingotalkoolaisena Kerttu on toiminut pari vuotta ja työ jatkuu edelleen. Samoin Köyliö-seuran sihteerin tehtävät. Pelkällä yhdistystoiminnalla ei kuitenkaan elä. Kertun palkan maksaa nykyään Huittisten kaupunki. Siellä hän toimii Huittisten maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueen palvelusihteerinä. Vuoden 2018 Köyliön Kerttu – aina ystävällinen ja yhteistyökykyinen – Pirjo Kotiranta.
Köyliön Lalli 2018 Ahti Laine
Pentti Laine 17.6.2018 Lallin valintaperusteita:” Tehnyt työtä kotiseudun hyväksi kulttuurin saralla” Noin 4- 5-vuotias köyliöläispoika kuunteli häissä musiikkia etupenkissä polvillaan ja niin keskittyneesti, että kun musiikki loppui, hän pudota muksahti penkiltä. Ja vähän myöhemmin perheen hermot olivat Lauantain toivottujen levyjen aikana koetuksella, kun perheen ruokaveitset saivat nuoren rumpalinalun kynsissä toistuvasti kyytiä pöydän reunaan. Näin musiikki löysi tekijänsä. Opettaja patisti 12-vuotiasta mukaan pitäjän soittokuntaan ja kun isän kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen lupa siihen heltisi, tiesi se lopullista menoa. Syksystä 1958 alkaen, tuulessa ja tuiskussa, sateessa ja paisteessa miehenalku pyöräili Räpiltä Lallintalolle soittoharjoituksiin, pyöräntarakalla es-kornetti (sivun mennen sanottuna pahin mahdollinen aloitussoitin nuorelle), vuodesta toiseen. Ja innostus kantoi niin, että tanssisoittokeikkailu alkoi jo 18-vuotiaana Walski-Weikoissa, jatkui Jannen Pelimanneissa ja sitten Tanssiorkesteri Lalleissa ympäri Suomen, yhteensä 36 vuotta. Ja teatterimuusikkona Rauman kaupunginteatterissa. Es-kornetti, trumpetti, flyygelitorvi, vetopasuuna, bariton- torvi, tuuba, huilu, sopraano-, altto- ja tenorisaxofonit, nokkahuilu, kitara ja kerran jopa viulukin Kustaan Soitossa, ”kun tuli luvattua!” Ja joskus laulusolistinakin! Eikä vain soittajan, vaan myös kapellimestarin ura urkeni: – Köyliön musiikkiyhdistyksen soittokunta, Euran soittokunta ja pelimannit, Eura Swing Band, saxofoniyhtye Kvarsax, Polsun juhannusorkesteri, Porilaissoittokunta… – Ja puhallinsoittimien opetustehtävät kansalaisopistossa… – Ja sävellystyötä… – Ja paljon musiikin sovittamista, erityispiirteenä euralaisen kansanmusiikin sovittamista soittokunnalle… – Ja äänilevyjen tuottamista, sovittamista ja soittamista yhteensä yli kahdellakymmenellä LP- ja CDlevyllä… Siviilityö alkoi poika-ajan Räpin maataloustöiden ja armeijan jälkeen Euran Paperin painokoneilla ja kiukaantekijänä Lapissa, kunnes harrastukseen sopiva työ löytyi Euran kunnan päiväkodin, kirjaston ja koulukeskuksen ”Torvitalkkarina”. Niin on musiikki vienyt miehen tosi laaja-alaisesti, että muihin harrastuksiin ei liiemmälti ole aikaa ja kiinnostusta riittänyt. Vaan yksi sentään on nuorempana ollut, nimittäin vuosittaisten talvisten klapien teko koko kodin tarpeisiin. Lallin esikuva oli, kuten tiedämme, varsin äkkipikainen mies. Meidän Lallimme sen sijaan on hyvin pitkäpinnainen ja empaattinen. Lallimme on Köyliön lahja koko Suomen musiikkielämälle. Ja soitto jatkuu… nyt Vesa Alaren kanssa Duo Maestrossa. Eikä riitä Tasavallan presidentin myöntämä Director musices- arvonimi, vaan nyt; Hyvä juhlaväki: Köyliön Lalli 2018, AHTI LAINE.
Köyliön Kerttu ja Lalli 2017 Helena Santala ja Asser Lehtoranta
Esittely suorittivat Kalevi Salmi ja Jaakkoa Ojala vuorolukuna: Käymme aluksi lyhyesti lävitse Kertun ja Lallin elämän, mutta vain pääkohtia esiin tuoden. Käytämme esittelyssä tarkoituksella pitäjän nimeä Köyliö, vaikka se nykyään Säkylä onkin.
Kerttu on jo ehtinyt ohittaa 70 ikävuoden pyykin ja on siis eläkkeellä. Hän on Köyliön tyttöjä, synnyinkoti on Kepolassa. Kerttu asuu nykyään Turussa, mutta vanhempien kuoltua on lapsuudenkoti päätynyt Kertun perheelle ja sitä on ahkerasti viime vuosina kunnostettu.
Lalli on myös jo ehtinyt 70 ikävuoden pyykin yli. Hän on syntyjään Vampulasta, mutta on asunut jo noin 50 vuotta Köyliössä vaimon kotitalossa, jossa ahkera Lalli näpertelee kaiken aikaa jotakin ja muun muassa entisöi huonekaluja.
Kertulla oli monia ammattihaaveita: Kaupanmyyjä, toimistovirkailija, pankkivirkailija ja opettaja. Hän on saanut toimia noissa kaikissa toiveammateissaan, Köyliössä, Säkylässä, Turussa, Kouvolassa ja lopulta jälleen Turussa.
Lallin lapsuuden haaveista ei ole saatu selvyyttä. Autokuski tuo haave pojilla usein oli, mutta sitä hänestä ei tullut. Ajokortti ja henkilöauto hänellä kuitenkin on ja sillä huristellaan mökille Säkylään. Lalli toimi valtaosan työurastaan myöskin opettaen noin 20 vuotiaille pojille ja hiukan tytöillekin elämän tärkeitä taitoja.
Kertulla ja Lallilla on luonteessa paljon samaa. Kerttu on tunnollinen puurtaja, joka herkästi tuo esille omat mielipiteensä ja puolustaa ajatuksiaan tarmokkaasti. Jos jokin asia pitää hoitaa ja tehtävä annetaan Kertulle, se tulee varmasti tehdyksi. Kerttu on sisäistänyt täydellisesti periaatteen Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Kerttu huolehti Turusta käsin jokaviikkoisilla autoajeluilla, että äidillä ja isällä, ja myöhemmin äidin kuoltua, isällä oli Köyliössä kaikki hyvin. Vastavuoroisesti isä osasi arvostaa tyttärensä huolenpitoa.
Lalli kuuluu ehdottomasti myös samaan tunnollisten puurtajien sarjaan ja kuten hän itse on todennut ”hän ei osaa olla laiskana paikallaan, mitään tekemättä”. Myös Lallille annettu tehtävä tulee varmuudella hoidetuksi. Lalli on vaatimaton, pienempikin vaatimattomuus riittäisi – etenkin kun noita saavutuksia on vaikka muillekin jakaa.
Sekä Kertulla että Lallilla on hurjan mittava meriittilista, joka Kertulla painottuu työelämään ja sen jälkeen hyvin aktiiviseen toimintaan köyliöläisyyden hyväksi. Lallilla meriitit painottuvat työelämän lisäksi kunnioitettavaan määrään vapaaehtoistoimintaa, harrastuksia ja yhteisten asioiden hoitamista.
Kerttu oli myyjänä Kepolassa Isotalon kaupassa, toimistotehtävissä Säkylässä, kävi kauppaopiston Raumalla, palveli asiakkaita pankissa Turussa, valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turussa, toimi laskentatoimen lehtorina Kouvolassa ja päätyi takaisin Turkuun opetusalan eri tehtäviin.
Lallin työura oli omalla tavallaan selkeämpi, työtehtävät olivat Säkylässä. Ne vaihtuivat noin 20 vuotta sitten Köyliössä sivutoimiseksi maanviljelijäksi. Tämä mahdollisti työskentelyn luottamustehtävissä: 4 kautta kunnanvaltuustossa, 7 vuotta johtajana Lallien kuntourheilujaostossa, yli 40 vuotta vapaaehtoisen palokunnan toimissa mm. 16 vuotta hälytysosaston päällikkönä, pitkiä aikoja eläkeliiton työssä sekä paikallistasolla että laajemmissakin ympyröissä, joka työrupeama huipentui Eläkeliiton Satakunnan piirin 6 vuoden puheenjohtajan pestiin, joka pyyteetön työ palkittiin kunniapuheenjohtajan nimityksellä.
Kertun ja Lallin titteli voitaisiin jakaa pienemmilläkin ansioilla, mutta varmuuden vakuudeksi joitakin valintaan vaikuttaneita asioita lisää muutaman viime vuoden ajalta
Kerttu on toiminut Köyliön ystävien puheenjohtajana koko jaoston olemassaolon ajan ja hän on toiminnassaan verkottunut tehokkaasti, luonut puitteet Köyliössä asuvien ja täältä jo lähteneiden tapaamisille ja keskusteluille. Hänen toimintansa kautta Köyliö-seuran jäsenmäärä kaksinkertaistui, joka rahallisesti tarkoittaa vuodessa yli 3000 euroa tuloa. Kyllä rahalle on aina käyttöä. Kertun johdolla on käyty pariin- kolmeen otteeseen tapaamassa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa ja Raumalla asuvia Köyliön ystäviä. Ystävä-kaupunkikierrokset aloitettiin Raumalta huhtikuussa 2009, jolloin myös kunnanjohtaja Seppo Saarinen oli mukana. Pöytäkirjaan on kirjattuna Sepon käyttämä puheen vuoro näin ” Nyt aloitetulla ystävätoiminnalla on selvä sosiaalinen tilaus. Kylien Köyliön, Köyliö-seuran sekä muiden yhteisöjen ja asukkaiden pyyteetön toiminta kotiseututyön hyväksi on tehnyt minuun Köyliössä suuren vaikutuksen. Köyliön historia lisää pitäjän tunnettuutta ja seura sekä kylät markkinoivat sitä. Sydämet sykkivät kotiseututyön hyväksi” Myös Köyliössä Kerttu on järjestänyt lukemattoman määrän erilaisia tapaamisia, joissa nykyiset köyliöläiset ja köyliöläislähtöiset ovat voineet kohdata. Erityisen lämmin side Kertulla on ollut seurakuntaan ja hänen ideansa on ollut ystäväkirkko, joka jo pitkään, vuosittain on Köyliössä toteutunut. Olen myös kuullut, että Kertulla on jälleen esiliinansa sivutaskussa lappu, jossa hän luonnostelee tämän vuoden syksylle vastaavaa kierrosta näissä ystäväkaupungeissa. Jäämme kuulolle. Kerttu on myös hyvin määrätietoisesti pyrkinyt kehittelemään ystävätoimintaa suuntaan, jossa ystäväkaupunkitoiminta ohjautuisi oma- aloitteisemmaksi. Useita lukupiirejä onkin jo saatu aikaan Kertun johdolla. Kertulle on ollut tärkeätä varmistaa, että Köyliö-päivät toteutuvat. Tänä vuonna hän on ollut järjestelytoimikunnan vetäjänä. On Kerttu toki myös istunut Köyliö-seuran hallituksessa ja viime vuosina jopa varapuheenjohtajanakin.
Lalli on paikalla kaikkialla, missä kulttuuri- tai muita tapahtumia järjestetään eikä hommasta oikein mitään kunnollista ilman häntä tulisikaan. Kun toiset ovat näkyvillä paikoilla ja äänessä, Lalli hoitaa pyyteettömästi taustalla omat tehtävänsä, vastaa liikenteen ohjauksesta ja muista välttämättömistä tehtävistä ja kuten jo tuli sanottuakin, niin aina takuuvarmasti ja ajallaan. Lallin valinnalla Köyliö-seura haluaa myös muistuttaa siitä tosiasiasta, että ahkerilla puurtajilla on suuri vaara jäädä ilman sitä tunnustusta, joka heille kuuluu. On Lalli toki toiminut myös Köyliö-seurassa pitkään, ollut jopa perustajajäsenkin, istunut vuosia hallituksen ja Perinnejaoston jäsenenä, toiminut jäsenrekisterin hoitajana ja myös jonkin aikaa varapuheenjohtajana.
Kertun työura huipentui ammatti-instituutin aikuiskoulutusyksikön johtajan tehtäviin.
Lalli yleni Suomen armeijassa kapteenin vakanssiin asti
Pyydämme Köyliö-seuran kunniapuheenjohtaja Risto Routaman ja puheenjohtaja Samuli Vahteriston tänne lavalle hoitamaan viralliset nimityksiin liittyvät seremoniat.
Julkistamme Köyliön Kertun 2017 Helena Santalan ja Köyliön Lallin 2017 Asser Lehtorannnan.
Köyliön Kerttu 2016 Anneli Laine
Kuka esitteli ja löytyisikö jostakin?
Köyliön Lalli 2016 Pentti Laine
Tämän vuoden Lalli on järjestyksessään 13. Köyliö-seuran valitsema Lalli. Lalli on, niin kuin Lallien tietysti kuuluukin, jo nuoresta asti ollut liikkuvaa sorttia. Niinpä hän jo puolisoaan valitessaan valitsi tämän naapurikunnan puolelta. Lalli on myös korkeasti koulutettu ja hän on työskennellyt Köyliön ulkopuolella lähes niin kaukana kuin Köyliöstä länteen pääsee, merta ylittämättä. Viimeisin työpaikka oli kansainvälisen konsernin palveluksessa, joka sekin vaati ajoittain matkustamista pois Köyliön vehmailta vihannesmailta. Erityisen rakkaita matkakohteita ovat olleet Kreikka ja Ranska, jonne Lalli on oman Kerttunsa kanssa useasti suunnannut. Pariisin kujilla häntä ovat erityisesti ihastuttaneet ranskalaiset korot, joiden tunnelmia hän onkin sitten tulkinnut musiikin keinoin. Musiikki onkin Lallillemme rakas harrastus ja sitä hän on saanut tulkita monissa eri kokoonpanoissa ja myös studiomuusikkona. Työnsä puolesta hän on pitänyt suitsia mm. Pori Jazzin johtajalle Jyrki Kankaalle, jotta talouden luvut pystyttäisiin pitämään plussan puolella. Lalli onkin monen toimen mies. Hän on toiminut monen yhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana ja hänen asiantuntemustaan on käytetty hyväksi monissa hankkeissa. Debetit ja kreditit ovat hyvin hallussa. Hän on myös erään pienen paikallisjulkaisun päätoimittaja. Harrastuksista pitää mainita myös entisöinti. Yksi ja toinen huonekalu on vuosien saatossa saanut käytölleen jatkoa. Lallilla on mittava saavutus myös köyliöläisille rakkaan urheilun saralla. Kotiin tuomisina eräältä kisamatkalta hänellä on kultainen SM-mitali ja hopeinen sen kaverina. Siitä mitalista meikäläinen on erityisen ylpeä – olinhan minulla kunnia olla samassa joukkueessa, yhdessä mietityt taktiikat ja harjoittelu, mm. Rintalanmäen vaativissa olosuhteissa, olivat tie menestykseen. Ennen kaikkea vuoden 2016 Lalli on mainio seuramies ja hengenluoja, mutta myös sopivassa määrin hyvä kyseenalaistaja. Hänellä on kyky esittää kriittisiä kysymyksiä esillä olevan asian suhteen. Lalli on arvonsa ansainnut ja jatkaa varmasti kunniakkaasti sitä upeaa perinnettä mitä Köyliön uudet Lallit ovat edustaneet. Esittelyteksti: Simo Nummi
Köyliön Kerttu 2015 Liisa Yski
Kertun esitteli Marja Hakala: Arvoisa juhlayleisö. Tällaisessa tehtävässä en ole ennen ollutkaan, julkistamassa vuoden 2025 Köyliön Kerttua. Tämä kunniatehtävä lankesi minulle aivan yllättäen. Kertun titteli on jaettu jo vuodesta 2004 alkaen ja ajattelin, että pieni jumppahetki on paikallaan. Pyydän siis, että kaikki tähän mennessä valitut Kertut nousisivat hetkeksi seisommaaan juhlayleisön ihailtaviksi. Vuoden 2015 Kerttu sopisi mainiosti edellisten joukkoon. Hän ei vain vielä tiedä nimityksestään. Köyliö-seura on poikkeuksellisesti pitänyt nimityksen salassa, eikä ole antanut Kertulle etukäteen vihjettäkään, vaan valheella ja viekkaudella Kerttua on viety kuin pässiä narussa. Kerttua vuosimallia 2015 voidaan pitää koko Köyliötä yhteenkokoavana voimana. Energisyytensä hän saa.. no sitä en tiedä, kysytään kun saadaan hänet tänne lavalle. On kiva pitää teitä kaikkia jännityksessä, itseänikin jännittää melkoisesti. Tuleva Kerttu on sähäkkä blondi, kova leipomaan, lenkkeilemään, hoitamaan lapsenlapsia, auttamaan hädässä olevia lähimmäisiä, järjestämään kylässä jos minkäkinmoisia tapahtumia. Tälle Kertulle ei riitä oma kylä.. ei,ei. Kerttu 2015 järjestelee asioita kunnassa ja panee vielä sotilaatkin järjestykseen. Kertun ääni on niin sointuva, että hän harrastaa kuorolauluakin. Hän on mukana maa-ja kotitalousnaisissa ja yllätys, yllätys Köyliö-seuraankin hän kuuluu. Kerttu ottaa osaa aktiivisesti joka alaueella, jos en aiemmin muistanut sanoa. Kerttu on ollut mukana järjestämässä näitäkin juhlia ja myös esim. eilistä konserttia. Kerttu on Köyliö-seuran puitteissa ostanut kukat tämän vuoden Kertulle, tietämättä, että ne tulevat hänelle itselleen. Joko sinä Liisa arvaat vai annanko lisää vihjeitä. Hyvä juhlayleisö, vuoden 2015 Kerttu on Liisa Yski Vuorenmaasta. Kun tulet tänne eteen, niin muista tuoda kukat tullessasi.
Köyliön Lalli 2015 Alpo Heino
LALLI XII ESITTELY Hyvät Köyliön ystävät Köyliöön on valittu Lalli vuodesta 2004 alkaen. Nyt esiteltävä Lalli on järjestyksessä XII. Saatetaan samalla tiedoksi, että Lallin valitsemisjärjestystä osoittava luku kirjoitetaan roomalaisin numeroin kuten kuninkaiden. Esimerkiksi kuningas Kaarle XII tai Lalli XII ja sen perään liitetään etu- ja sukunimi. Historia on aina kiehtonut vuoden 2015 Lallia. Hän ei kuitenkaan ole toimissaan ryhtynyt kirvestä heiluttamaan. Pikemminkin tuleva Lalli tunnetaan sanansa punnitsevana, vakaana ja erittäin herrasmiesmäisenä persoonana. Hänen asiantuntemuksestaan ja osaamisestaan sekä diplomaattisesta käytöksestään on ollut hyötyä köyliöläisille monella eri saralla. Tuleva Lalli on toiminut myös kunnallisena vaikuttajana eri lautakunnissa sekä ollut mukana monissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Hän on laulanut 52 vuotta Köyliön mieskuorossa. Golfia harrastava Lalli osallistuu tänä vuonna lajin SM-kilpailuihin. Tuleva Lalli on toiminut usean vuoden ajan Köyliö-seuran hallituksessa ja julkaisujaostossa. Hän on osallistunut Köyliist-sarjan kirjojen koostamiseen ja toiminut taustavaikuttajana osallistumalla mm. aineiston keruuseen. Lalli on toiminut Köyliön Lallien puheenjohtajana vuosina 1977-1986. Noina vuosina Köyliön Lallit tulivat tunnetuksi yleisurheilun ja ampumahiihdon huippuedustajien osalta aina SM- ja MMkilpailuja myöten. Sadat köyliöläiset ovat kuunnelleet Lallia enimmäkseen istuen, sillä hän on tullut opettajaksi Yttilän kouluun vuonna 1957. Opettajayönsä ohella hän suunnitteli vuonna 1972 Köyliön kouluverkon supistamisen. Tuolloin Köyliöön jäi 7 koulun sijasta 3 koulua, Kepolan, Kankaanpään ja Vuorenmaan koulut. Lalli teki ammatillisen uransa historian- ja äidinkielen lehtorina Kankaanpään koulussa vaikuttaen näin satojen köyliöläislasten perustaitoihin. Ja siunatuksi lopuksi voin mainita, että tuleva Lalli on erittäin hyvä ystäväni ja olen iloinen, että Köyliö-seura on tehnyt näin oivallisen valinnan. Hyvät kuulijat, kuten valtaosa teistä on jo arvannutkin, että vuoden 2015 Lalli XII on Alpo Heino. Köyliössä 26.6.2015 Lallin esittelijä LALLI XI SAMULI VAHTERISTO
Vuoden 2014 Kerttu Eila Laine
Kuka suoritti esittelyn? Löytyisikö vielä jostakin jotakin?
Vuoden 2014 Lalli Samuli Vahteristo
Tämän vuoden Lalli on toiminut pitkään Köyliö-seurassa ja antanut suuren panoksen varsinkin Köyliistsarjan kirjojen valmistamiseen Hän myös innokas varsinkin kotiseudun valokuvaaja Hänen ansionsa kylätoiminnassa ja hankkeiden vetämisessä ovat suuret Hänen elämästään muuten voidaan kertoa hänen tehneen 2 työuraa, toinen palkollisena ja toinen, edelleen jatkuva, itsenäisenä yrittäjänä Köyliö-seuran ja kylätoiminnan ohella kolmas tärkeä asia on ollut sotaveteraanien ja -invalidien hyväksi tehtävä työ, tässä toiminnassa on yhtymäkohta entiseen työuraan. Muista harrastuksista mainittakoon golf, kärpänen on purrut pahasti ja tasoituskin lienee hyvä, vaikka en sitä osaakaan kertoa Lalli on myös järjestänyt vuosittain pienelle porukalle luontoretken eri puolille maata, usein pohjoiseen Palataan vielä kylätoimintaan. Oman kylän ohella Lalli on kantanut huolta muidenkin kylien menestymisestä ja ollut keskeisiä Kylien Köyliö- hankkeen käynnistäjiä Oman kylän hankkeita on ollut lukuisia, niihin liittyviä hankkeita Lalli on taitavasti hoitanut ja on myös saanut hankkeissa tarvittavaa väkeä liikkeelle. Tunnustuksena Lallille on eräässä hankkeessa tehty sauna nimetty Sampan saunaksi Lalli on Kankaanpäästä niin kuin esittelijäkin, sauna on Kaarnikassa ja Lalli on Samuli Vahteristo
Köyliön Kerttu 2013 Seija Ojala
Esittelyn taisi tehdä puheenjohtaja Heli Lehto-Lintunen. Sitä ei taida löytyä. Pitäisikä sepittää?
Köyliön Lalli 2013 Kalevi Salmi
Merkkihenkilömme syntyi 14.9.1942 Köyliössä. Nuoruusvuosinaan hän kunnostautui ennen muuta polkupyöräilijänä – pitkien koulumatkojen takia. Kannuslisänä toimi koulunkäynnin tuntuessa ikävältä teos Jalkapalloilija Olli. Ylioppilaaksi tämän vuoden Lallimme valmistui Euran yhteiskoulusta 1962 ja sen jälkeen hän opiskeli ammattiin, jota lapset ja suuri joukko aikuisiakin kammoaa. Hän ei kuitenkaan ole toiminut pyövelinä. Hän ei myöskään ole ravihevonen, vaikka kisaileekin säännöllisesti eräässä tallissa Turussa. Lallimme vaimo ei kuitenkaan kammoksunut miehensä ammattia, vaan opiskeli samaa alaa. Lapsia heillä on kolme ja lukuisat lapsen lapset työllistävät heitä nykyään. Eläkkeelle Lalli jäi Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän oikomishoidosta vastaavan ylihammaslääkärin virasta 1.4.2007. Joko kaikki arvaavat, kuka hän on? Annetaan lisää vinkkejä: Lalli on lääkintäluutnantti, joka on ansainnut Suomen Leijonan 1.luokan ritarimerkin 6.12.2006 . Historia ja sukututkimus ovat Lellin rakkaimmat harrastukset ja vartissa hän löytää sinullekin Hjerppe –sukuisen serkun Köyliö-seura perustettiin vuonna 2000, ja siitä lähtien Lalli on toiminut sen puitteissa eri merkittävissä tehtävissä: Hallituksen jäsen 2000- 2008, Hallituksen varapuheenjohtaja 2004 – 2007, Perinnejaoston puheenjohtaja 2002 – 2009, Julkaisujaoston jäsen 2001- 2007, Köyliö-seuran EU- hankkeen Köyliön Upea Menneisyys johtaja 1.2.2002- 31.12.2002, Köyliö-seuran EU- hankkeen Yttilän Otta Tutuksi johtaja 1.3.2005- 22.11.2005, Köyliö-seuran EU- hankkeen Köyliön Upeat Valokuvat Arkistoon – hankkeen johtaja 3.2.2010-, Köyliö-seura on julkaissut tähän mennessä 10 kirjaa. Lalli ollut mukana kaikkien kirjojen teossa kirjoittajana. Osaan kirjoista on materiaali kerätty haastattelemalla köyliöläisiä, jossa työssä Lalli on ollut mukana merkittävänä toimijana. Kirjan ”Köyliöläisiä tarinoita ja kertomuksia I” hän toimitti yhdessä Tommi Virtasen kanssa. Lisäksi kirjojen ”Aarivalkeita ja ratsastavia ritareita” ja ”Länteen” osalta Lalli oli toimitussihteerinä. Köyliö-seuraa voisi tuskin ajatella ilman uusinta Lalliamme. Hyvän ystävät vuoden 2013 Lalli : Kalevi Salmi!
Köyliön Kerttu 2012 Ulla Kolu
Kuka hoiti esittelyn ja mitä se sisälsi?
Köyliön Lalli 2012 Hannu Orpo
Tämän esittelyn on kirjoittanut Olavi Linturi, joka tapaturmansa takia ei päässyt sitä itse esittämään. Esittelyn luki Köyliö- päivien pääjuhlassa 1.7.2012 Kalevi Salmi, joka on sisällyttänyt tekstiin jonkin verran omia puumerkkejään. Ainakin ne teistä, jotka Olavin ja minut tunnette, pystyvät varmasti erottamaan kumman tekstistä kulloinkin on kyse. Hyvä juhlaväki! Kun Köyliö-seuran hallitus v. 2004 valitsi ensimmäisen Lallin ja hänen emännäkseen Kertun, keskustelua ei juuri syntynyt. Niilo Ihamäki ja Paula Härkälä olivat suvereeneja ehdokkaita. Kuitenkin pian tuon jälkeen jotkut alkoivat epäillä, että tulevina aikoina ei jokaiselle vuodelle riitä valintaan kelvollisia. Tuo jopa puolittain toteutui neljä vuotta sitten, jolloin Olavi Linturi Lalliksi nimitettynä jäi ilman emäntää. Miten saattoi olla mahdollista, että Olavi, joka on aina tykännyt naisista, jäi ilman. Olavi jatkaa ”Olen edelleenkin siitä katkera – ja myös ilman naista, jos hienovarainen vihjaukseni sallitaan”. Myöhemmin Köyliö-seurassa havaittiin, että täällä tulee aina olemaan Lalliksi ja Kertuksi soveliaita henkilöitä. Pulavuotta tuskin näemme. Nyt siis on 9. Lallin vuoro syntyä. Paneudun nyt toviksi siihen, miten hetken kuluttua uusimman Lallin varsinainen minä, vielä nyt olemassa oleva ja toki tämän jälkeenkin jäävä, on elänyt ja toiminut. Näissä Lalli-esittelyissä on pyritty siihen, että nimihenkilö paljastuisi vasta viimeisessä kappaleessa, mutta siihen tuskin on koskaan päästy eikä ainakaan nyt siihen liene mitään mahdollisuuksia. Kohteemme on toiminut niin aktiivisesti monenlaisen elämänmuodon ja kulttuurin saralla täällä Köyliössä, että vähäisetkin vihjaukset riittävät hänen paljastumiseensa. Voisin siis jo nyt antautua, mutta ainahan sopii yrittää. Painotan, että tämä ei ole esittelyobjektini ansioluettelo, siihen ei olisi aikaakaan, vaan kerron vain olennaisimman tietämäni hänen toimistaan. Esittelyni kohde syntyi Marttilan kunnassa ja kävi lukion naapurikunnassa Karinaisissa, johon oli sotien jälkeen sijoitettu Elisenvaaran yhteiskoulu Toisaalta voidaan sanoa, että tuleva Lalli syntyi tavallaan isänsä kautta köyliöläiseksi, isä kun asui Köyliössä ja söi täällä opetustyöllään ansaitsemaansa leipää jo ennen sankarimme syntymää. Kohteemme valmistui isänsä tavoin kansankynttiläksi 50-luvun lopussa. Fiksuna ihmisenä hän hakeutui heti valmistumisensa jälkeen toisten fiksujen, siis vertaistensa joukkoon, tänne Köyliöön kansanvalistustyön pariin. Siinä hän viihtyi 38 vuoden ajan eläkepäiviinsä saakka. Päivätyö ei riittänyt, vaan kohteemme hakeutui monenmoisten yhteiskunnallisten harrastusten pariin. Hän on osallistunut seurakunnalliseen toimintaan mm. v. 61 perustetussa Nuorisotyötoimikunnassa, myöhemmässä Nuorisotyön johtokunnassa kymmenkunnan vuoden ajan. Kirkkohallintokunnan kokouksissa hänet tavattiin 70-luvulla. Kun hän oli pitänyt ensimmäisen puheensa, pitäjässä huomattiin sen sujuneen hyvin. Sen jälkeen häntä on pyydetty puhujaksi monestakin syystä. Eräs on varmasti hänen itselleen asettama hyvän puhujan periaate ja ennen muuta sen toteutuminen: kunnon puheessa on oltava vähintään kolme kaskua: yksi alussa, toinen lopussa ja kolmas keskikohdilla. Vaikka en nyt varsinaista puhetta pidäkään, tuon ehdon muistaminen asettaa paineita. Mistäs minä nyt ne kolme vitsiä väännän! Kun meidän sotaveteraanien Veljestuvassa sattui yhdeksisen vuotta sitten vesivahinko, ei meistä ikääntyneistä isännistä enää ollut edes purkutyön tekijöiksi. Avuksemme riensi useita edellisenä vuonna perustetun tukijaostomme jäseniä, yhtenä heistä esittelyni kohde. Kun hän vuorotellen toisen kansankynttilän, jo aiemmin (2006) Lalliksi nimetyn Vesa Alaren, kanssa käytti saunamme betonilattiaa rikkoessaan iskuteholtaan mahtavaa piikkaus- tai murtovasaraa – painoltaan ehkä kolmisenkymmentä kiloa -, saatoin vain ihailla henkisen työn tekijöitä, jotka olisivat ansainneet leipänsä runsaasti voilla siveltyinä ihan oikeassakin työssä. Esittelyni kohteella on riittänyt aikaa myös pankkisektorille. Melkein heti tänne tultuaan hän ryhtyi tarkastamaan osuuskassan tilejä. Aika pian hän jo istui johtokunnassa tai hallintoneuvostossa. V. 2005 hän kirjoitti Köyliön osuuspankin ja sen edeltäjien historiikin. Tietääkseni hänen yli 40- vuotinen pankkisuhteensa on jatkunut senkin jälkeen vakavaraisena tilinomistajana. Köyliön poliittinen kenttä sai tulevasta Lallista innokkaan pelaajan, joka työrupeama oli niin mittava, että päätin kuitata sen lyhyesti pelkin tylyin numeroin: Köyliön kunnanvaltuuston jäsen yhteensä 28 vuotta. Tuosta ajasta hän toimi hallituksen puheenjohtajana 1977- 1980, kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1981- 1984 sekä 1993- 1996 ja näiden kausien välillä kaksi kautta varapuheenjohtajana. Otan sen sijaan hiukan huolellisempaan tarkasteluun Lallin toiminnan laajemmissa maakunnallisissa ja valtakunnallisissakin ympyröissä, eritoten kansanterveyteen ja erikoissairaanhoitoon liittyen. Luulen köyliöläisten tuntevan nämä puolet Lallin toiminnasta hiukan heikommin. Hän oli perustamassa Säkylän- Köyliön kansanterveystyönkuntainliittoa ja oli myös sen hallituksessa 4 vuotta. Vuonna 1977 hänet valittiin Satakunnan keskussairaalan hallitukseen, joka johti tärkeisiin ja vaativiin tehtäviin sairaalahallinnossa. Hän johti puheenjohtajana 12 vuoden ajan Keskussairaalan rakennustoimikuntaa. Tuona aikana tehtiin Keskussairaalan uudet suuret osat, M ja N sekä Tekninen keskus. Lalli edusti Satakunnan keskussairaalaa Keskussairaalapiirien liitossa 1980- 1990 ja Sairaalaliitossa 1985- 1988. Hän toimi 16 vuoden ajan, vuodesta 1977 alkaen, silloisen Turun ja Porin läänin sosiaali- ja terveyspoliittisessa neuvottelukunnassa Tavallaan kunnallispolitiikan kylkiäisenä hän liittyi paikallisiin Kansallisiin Senioreihin, puolueista riippumattomaan yhdistykseen, joka perustettiin nelisenkymmentä vuotta sitten. Sieltä oli lyhyt matka Satakunnan Senioripiiriin, jonka kunniapuheenjohtaja hän nykyään on. Yhteiskunnallisesta ja yleistä hyvää edistävästä toiminnastaan hänelle on myönnetty kunnallisneuvoksen arvonimi. Herra kunnallisneuvoksella on ollut merkittävä asema Köyliö-seuran toiminnassa. Hän sai seuran kunniakirjan v. 2008. Juuri ennen sitä hän toimi neljän vuoden ajan Köyliö-seuran puheenjohtajana. – Eiköhän tässä jo ole pää vetävän kädessä. Sinut on paljastettu, Köyliön Lalli numero 9, Hannu Orpo! Tule ja kapua lavalle!
Köyliön Kerttu 2011 Riikka Palonen
Köyliö-seuran pääjuhla 2011 pidettiin Tuiskulan Seuratalolla. Riikka oli estynyt, joten hän oli läsnä videotykin välityksellä. Alpo Heino toimi esittelijänä
Tämän vuoden Köyliön Kerttu on syntynyt Vampulassa ja muutti Köyliön Yttilään 10-vuotiaana perheensä mukana äitinsä sukutilalle. Muistan hänet jo peruskoulun yläasteelta lahjakkaana ja tomerana oppilaana. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän kävi ensin Ahlmannin talouskoulun ja pääsi sitten opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun, josta valmistui ammattivalokuvaajaksi. Hän on luonut uraansa Helsingissä mm. teatterikuvaajana ja HS:n kuukausiliitteen valokuvaajana. Hän kertoo lehtihaastattelussa, että töitä riitti eikä hän edes kuvitellut muuttavansa takasin Köyliöön. Sysäyksen muuttoon maalle antoi hänen henkilökohtaisessa elämässään tapahtuneet muutokset. Aviopuolison sairastuminen ja lopulta menehtyminen pani asettamaan elämän arvot järjestykseen. Kun elämä kaupungissa alkoi ahdistaa, hän pakkasi uransa huipulla v. 1994 tavaransa Helsingin Kampissa sijainneessa kattohuoneistossa ja muutti juurilleen Köyliöön. Hän kunnosti upean vanhan 1870-luvulta asti suvullaan olleen Brunnilan tilan päärakennuksen asunnokseen. Hän avioitui Köyliössä nuoruutensa poikaystävän kanssa, jolla on Säkylässä iso erikoisviljelytila. Hänestä tuli nyt emäntä ja v. 1996 syntyi Raita-tytär. Monille on jo varmaan tässä vaiheessa selvinnyt, että tämän vuoden Köyliön Kerttu on Riikka Palonen. Hän ei ole täällä paikalla, sillä hän on Skotlannin Ylämaankarjan kasvattajana parhaillaan Skotlannissa suuressa karjanäyttelyssä. Kun Riikka näki ensimmäistä kertaa higlanderin, se oli menoa. Hän näki v. 1996 Maaseudun Tulevaisuudessa ilmoituksen, että eräs ruotsalainen kasvattaja haluaa myydä Suomeen higlandereita. Riikka lähti silloisen aviomiehensä kanssa tapaamaan eläimiä, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. ”Varasimme heti seuraavan vuoden vasikoista neljä”, hän kertoo lehtihaastattelussa. Eläimet tulivat Köyliöön v. 1997. Ne herättivät uteliaisuutta, ja emäntää nolostutti, kun ei tiennyt niistä juuri mitään. Niinpä hän lähti Skotlantiin tutustumisretkelle niiden alkulähteille. Hän käytti valokuvaajan ammattia hyväkseen, ja rahoitti matkan myymällä matkasta kolme lehtijuttua. Hän kirjoitti myös retken innoittamana pienen kasvatusoppaan, joka on käännetty myös ruotsiksi. 15 vuodessa Riika Palosesta on kehittynyt Suomen johtava higland cattle –kasvattaja. Viime helmikuussa Ikaalisten emolehmäpäivillä myönnettiin ensimmäistä kertaa jalostustyön ansiomerkki ylämaankarjan kasvattajalle. Palkinnon sai Riikka Palonen. Palkinnon myöntäjiin teki vaikutuksen se, että Palonen on ensimmäisenä suomalaisena lihakarjankasvattajana pystynyt myymään kasvattamansa siitoseläimen rodun kotimaahan Skotlantiin. Musta higland-sonni Samson Dubh of Brunnila on tänä keväänä matkannut Skotlantiin. Riikka on myös Suomen Higland Cattle Club ry:n perustajajäseniä. Tällä hetkellä Brunnilan tiluksilla tallustelee nelisenkymmentä higland-nautaa. V. 2000 Riikan avioliitto kuitenkin päättyi eroon. ”Huomasin yhtäkkiä olevani yksin parinkymmenen higlanderin ja nelivuotiaan tyttäreni kanssa. Minun piti jälleen tehdä valinta – lapsi vai työ. Päädyin ilman suurempia ponnisteluja siihen, että haluan edelleen kasvattaa lapseni täällä”, kertoo Riikka lehtihaastattelussa. Päätöksestä seurasi loogisesti, että hänen piti keksiä itselleen toimeentulo. Syntyi idea tilausravintola Korkeasta Tammesta. Hän keksi, että vanhasta navetasta voisi rakentaa ravintolan. Siispä hän haki sivuelinkeinojen rahoitustukea TE-keskuksesta, ja vanhasta v. 1928 rakennetusta navetasta remontoitiin ravintola, jossa on Lallin-aikainen tunnelma. Tiiliseinät on sisältä kalkittu, ja materiaaleiksi on hyväksytty vain puuta, takorautaa ja kiveä. Huonekalut on teetetty paikallisella puusepällä. Seinää kiertää Riikan kirjailema muinaissuomalainen runo. Koristeena seinillä ja ikkunalaudoilla on eläinten kalloja. Ravintola Korkea Tammi toimii lähes kokonaan omalla porukalla. ”Kahdeksan vuotta sitten elämääni astui Ari Alasmäki, joka tuli emännän 40-vuotiskahveille eikä sitten lähtenytkään pois. Arskasta on kehkeytynyt kelpo eläinten kasvattaja ja ravintolan baarimestari”, kertoo Riikka haastattelussa. Riikka hoitaa tarjoilun ja kokki Merja Böök työskentelee täyspäiväisenä palkattuna työntekijänä. ”Teurastamme kuusi ruhoa vuodessa ja kaikki menevät kaupaksi ilman välikäsiä. ”Korkea Tammi on moneksi muuntuva tunnelmallinen ravintola Brunnilan tilan yhteydessä Köyliön Yttilässä. Vanhan navetan jykevien seinien ja korkealle kohoavan katon suojissa järjestyvät perhejuhlat ja kokoukset, ja teemailloissa tavataan tuttuja, syödään hyvin ja kuunnellaan elävää musiikkia. Paikan erikoisuutena on Ämmän Kievari, tilauksesta järjestettävät rautakautispidot”, todetaan Korkean Tammen kotisivuilla. Riikka on ollut suunnittelemassa ja järjestämässä myös suurempia Lallintalossa vietettyjä Lallin pitoja, joiden ruokalista ja ohjelma on toteutettu Lallin-ajan hengessä. Viimeksi saimme osallistua tällaisiin pitoihin viime syksynä Köyliö-seuran täyttäessä kymmenen vuotta. Näillä ansioilla Köyliö-seura nimeää Riikka Palosen vuoden 2011 Köyliön Kertuksi. Kirjoitti Alpo Heino
Vuoden 2011 Lalli Risto Routama
Lalli pääsi ylioppilaaksi vuonna 1971 ja valmistui ammattiinsa 1974. Hän on toiminut nuoruudessaan mm. rippikoululeirin johtajana ja leirijohtajana.Lallin ensimmäinen vakinainen työpaikka löytyi Köyliöstä vuonna 1974. Lalli on toiminut myös Köyliön seurakunnan luottamustoimissa 1985- 2002. Pyhän Henrikin Ekumeenisen Pyhiinvaellusyhdistyksen hallituksessa Köyliön kunnan edustajana Lalli oli 1988- 2004. Piispa Henrikin surmavirsi- esitystä on vaikea kuvitella ilman Lallia. Hän toimi kulttuurisihteerinä oman toimensa ohella, samoin ystäväkuntatoimikunnan sihteerinä Säkylän Seudun Kansalaisopiston opistolaisyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana 1980- 1992. Lalli on hyvä laulaja, Köyliön mieskuorossa vuodesta 1974 lähtien ja edelleenkin. Lions Club Köyliön presidenttinä hän oli vuosina 2004- 2005 ja uudelleen vuosina 2011- 2012. Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle Suomen Leijonan ansioristin ja Suomen Kunnallisliitto kultaisen ansiomitalin. Hän on ammattikuntansa kolmas Lalli ja on ammatissaan tutustunut suureen määrään köyliöläisiä lapsia. Hän on toiminut oman ammattiyhdistyksensä puheenjohtajana 1983- 1995. Köyliön Lalli vuonna 2011 on opettaja, koulunjohtaja, Köyliö-seuran ensimmäinen puheenjohtaja Risto Routama.
Köyliön Kerttu 2010 Barbro Cedercreutz
Koulutukseltaan Kerttumme on dipl.kirjeenvaihtaja ja partiotoiminta on lähellä hänen sydäntään. Köyliön maineikkaan historian innoittamana Köyliö-seuraan perustettiin jo seuran alkuvaiheessa (2002) puku- ja korutoimikunta. Toimikunta sai puheenjohtaja Kertun johdolla tehtäväkseen suunnitella Köyliön naiselle historiallinen puku, joka ajoittuu varhaiseen keskiaikaan sekä Köyliönsaaren hautalöytöihin perustuva koru. Pukuasiassa toimikunta tutustui hautalöytöihin, alan kirjallisuuteen ja käytti asiantuntijaa apunaan. Toimikunta päätyi asiantuntija Pirkko-Liisa Hilanderin ehdotuksen mukaiseen naisen asuun, johon kuuluvat aluspuku, vaippa ja esiliina. Puku esiteltiin 21.5.2003. Materiaalin on käytetty pellavaa ja villaa, väreinä ovat mm. luonnonväri, ruosteenpunainen, lehden vihreä ja sininen eli värejä, jotka voidaan kasviväreillä tuottaa. Naisen korun malli löytyi Köyliön saaren kaivausten haudasta numero 7. Suunnitteluvaiheessa tärkeänä yhteistyötahona oli Museovirasto. Hautalöydön alkuperäiseen korumalliin haluttiin kuitenkin muutoksia, joten se ei ole ns. muinaiskoru. Korun tekijäksi löydettiin koruseppä Keijo Kinnunen Mynämäeltä. Koru valmistui vuonna 2004 ja se sopii pidettäväksi vuotta ennen valmistuneen historiallisen puvun kanssa. Riipuksena tai solkena käytettävä koru on pyöreä, halkaisijaltaan 50 mm ja sen materiaali on hopeaa. Korun tekee erityisen arvokkaaksi se, että jokainen koru on uniikki, kokonaan käsin tehty. Barbro ja Axel Cedercreutz yhdistetään lähinnä Köyliön Vanhakartanoon, jossa asuivat vuoteen 1995 asti. Silloin he ostivat Porin kaupungilta Emil Cedercreutzin vanhan taiteilijakodin Ilmijärven rannalta, Ilmilinnan, jonne remontin jälkeen muuttivat. Köyliön Vanhakartanon rakennukset ja kaunis miljöö, ovat olleet Barbron ja Axelin ansiosta paikallisten yhdistysten käytettävissä, mahdollistaen köyliöläisten kokoontua juhlaan ja kulttuuriin. Omalla vieraanvaraisuudellaan he ovat avanneet kotinsa lähes 30 vuoden ajan myös ulkokuntalaisten vieraillessa Köyliössä eri tahojen luona. Frierinnan ja vapaaherran yhteisenä harrastuksena mainittakoon taide. Axelin myötävaikutuksella Emil Cedercreutz-säätiö lahjoitti Köyliön kunnalle vuonna 2004 kunnan talon edustalla olevan Ystävykset patsaan.
Köyliön Lalli 2010 Axel Cedercreutz
Tamfelt Oyn palveluksessa 1963-95, toimitusjohtajana 1986-95. Teollisuusneuvos ja TKKn kunniatohtori. Ruotsin konsuli Tampereella. Köyliö-seuran hallituksen jäsen 2002 ja edelleen Köyliö-taksvärkki-hankkeen johtaja 2.7.2003 – 31.5.2006 Patsastoimikunnan jäsen 2001 -2004 Uutta tietoa suomeksi Axel Cedercreutz ja professori Aimo Salmi ovat kääntäneet suomeksi vanhalla ruotsilla kirjoitetun amiraali Tersmedenin kertomuksen Carl Tersmedenin käynti Köyliössä vuonna 1748 tarkastamassa Köyliön kartanon taloudenpitoa ja kreivi Herman Cedercreutzin kertomus Turun rauhan solmiminen vuonna 1743. Tarkastuskertomus on painettu Köyliist 7- kirjaan ja Turun rauhan solmiminen Köyliist 8-kirjaan. Kuninkaan männyn osia lahjaesineeksi Vuonna 2005 katkaistiin Ilmijärven rannalla seisonut Kuninkaan mänty torsoksi, koska epäiltiin, että se saattaisi kaatua myrskyssä tai painavan lumitaakan alla. Männyn omistajien edustajana Axel lahjoitti puun latvaosan Köyliö-seuralle. Axel sai latvaosan puuaineksista tehdyn Pala Kuninkaan mänty- lahjaesineen n:o 1 vuonna 2006. Patsastoimikunta Axelin ansiota oli paljolti se, että Emil Cedercreutzin säätiö päätti kunnioittaa Köyliötä lahjoittamalla Ystävykset- patsaan Köyliöön pystytettäväksi kunnantalon pihalle Juhlallinen patsaan paljastamisjuhla pidettiin 10.7.2004. Köyliön taksvärkki Kesällä 2003 alkoi Köyliö-seuran mittavin Alma-rahoitteinen kehittämishanke. Hanke oli noin kolmen vuoden mittainen ja sen kokonaiskustannusarvio oli yli 165 000 euroa eli sama summa markkoina, liki miljoona markkaa. Hankkeen tavoitteet – Alueen nykyisten asukkaiden viihtyvyyden lisääminen, alueen imagon kohottaminen ja alueen kilpailukyvyn parantaminen asukashankinnassa. – Kulttuurin keinoin, visuaalisen ilmeen ja tunnusmusiikin avulla saavuttaa valtakunnallistakin huomiota Köyliölle ja köyliöläisille. – Kerätä yhteen halukkaat ulkoköyliöläiset ja saada heidät tekemään työtä kotiKöyliön hyväksi nykyiseltä paikaltaan. – Kerätä yhteen köyliöläisten yritysten ja yhdistysten yhteystiedot ja mahdollistaa halukkaille omat kotisivut. – Kartoittaa kaikki Köyliön vapaat asuin- ja liiketontit sekä ne maanomistajat, jotka olisivat halukkaita myymään kyseisiä tontteja. Aikaansaannoksia mm. – Vesa Alare sävelsi tunnusmusiikin Lintukoto- Köyliön sävel- teoksen – Tommi Vuorinen suunnitteli Köyliön tunnuslinnun, kalasääsken eli Köde-linnun, josta jalostettiin joka kylälle oma tunnusköde. – Hankkeen aikana paljastettiin Ystävykset- patsas yhteistyössä Köyliön kunnan ja Emil Cedercreutzin säätiön kanssa. – Hankkeen aikana julkaistiin Seppämestari F.J. Bärling ja hänen museonsakirjanen yhteistyössä museoyhdistyksen kanssa. – Yhteistyössä Köyliön kunnan kanssa suunniteltiin tonttimarkkinointiesite Tee unelma kodistasi totta – hanki tontti Köyliöstä ilmestyi keväällä 2005. Saman vuoden syksyllä valmistui huolella suunniteltu esite Kohdataan kylillä. – Valmistettiin Köyliön esittely- CD. – Tehtiin noin 700 ulkoköyliöläisten nimeä sisältävä luettelo. – Köyliön yrittäjät perustivat Internet- sivustonsa. AXEL JA BARBRO – Barbro ja Axel Cedercreutz yhdistetään lähinnä Köyliön Vanhakartanoon, jossa asuivat vuoteen 1995 asti. – Silloin he ostivat Porin kaupungilta Emil Cedercreutzin vanhan taiteilijakodin Ilmijärven rannalta, Ilmilinnan, jonne remontin jälkeen muuttivat. – – Köyliön Vanhakartanon rakennukset ja kaunis miljöö, ovat olleet Barbron ja Axelin ansiosta paikallisten yhdistysten käytettävissä, mahdollistaen Köyliöläisten kokoontua juhlaan ja kulttuuriin. – Omalla vieraanvaraisuudellaan he ovat avanneet kotinsa lähes 30 vuoden ajan myös ulkokuntalaisten vieraillessa Köyliössä eri tahojen luona. – – Frierinnan ja vapaaherran yhteisenä harrastuksena mainittakoon taide. – Axelin myötävaikutuksella Emil Cedercreutz-säätiö lahjoitti Köyliön kunnalle vuonna 2004 kunnan talon edustalla olevan Ystävykset patsaan, ja Barbro – toimi Köyliö-seuran puku- ja korutoimikunnan puheenjohtajana, jonka tuloksena saatiin meille kaikille niin tuttu Köyliöläisen naisen oma puku ja koru.
Köyliö-päivien pääjuhla ja Tuiskulan Kesäteatterin päivänäytös olivat samaan aikaan, joten
ensin seuran pj. Anneli Laine julkisti Hilkan Kertuksi ja Veikko sai arvonimensä näytöksen
loppukumarruksissa.
Köyliön Kerttu 2009 Hilkka Säteri
”Kun Lalli tuli kotia. niin Lallin paha emäntä pieksi suuta kunnotonta, käytti kieltä kelvotonta: ”Jo tässä kävi väkeä, täss’ on syöty, täss’ on juotu, tässä purtua pidetty, viety heiniä hevosen, hietaa annettu sijalle, syöty leivät uunin päältä, sijalle kivensiruja, olut juotu kellarista, santaa annettu sijalle.” Viime vuonna Köyliö-seura yritti aiemmista vuosista poiketen noudattaa Surmavirttä ja valita mahdollisimman ilkeän Kerttu-emännän. No eihän siitä mitään tullut, kun Köyliöstä ei löytynyt yhtään ilkeää naisihmistä! Tänä vuonna päätettiin siis valita kiltti Kerttu entiseen tapaan ja tosi mukava ihminen olikin helppo löytää. Toisin kuin muinaisKerttu, tämä nykyKerttu ei kaihda ruokaruotsin kestitsemistä, päinvastoin, hän on ottanut sen elämäntehtäväkseen. Hän on emäntä sanan jokaisessa merkityksessä. Kotitilaansa emäntänä hän aloitti lähes viisikymmentä vuotta sitten. Ensimmäisen kunnallisen luottamustehtävänsä hän sai neljäkymmentä vuotta sitten ja kolmekymmentä vuotta on kulunut siitä, kun hän aloitti oman pitopalvelun. Kaksikymmentä vuotta hän on ollut seurakunnan ja metsästysseuran pääemäntänä ja kohta kymmenen vuotta Köyliön Eläkeliiton emäntänä, rukoushuoneyhdistyksessä kaksikymmentäviisi vuotta ja musiikkiyhdistyksessä Luoja ties kuinka kauan. Tuskin paljoa liioittelen, jos sanon, että jokainen köyliöläinen on syönyt hänen pöydästään. Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan, sanoo vanha kansa, mutta tämän Kertun ruokaan ei kyllä kyllästy kukaan. Köyliöläisen pitopöytäperinteen vaaliminen ja ylläpitäminen onkin Kertullemme sydämen asia. Pitopalvelun Kerttumme aloitti 6.9.1979 Salosen Pirkon 50-vuotisjuhlilla. On ollut hautajaisia, häitä, sukujuhlia, rippijuhlia, ylioppilasjuhlia ja vaikka mitä. Suurimmissa häissä on ollut 500-600 henkeä, joille Kerttu on järjestänyt maukkaat ruoat. Lallintalolla on ollut kolmoishäät 1978 ja melkoinen väkimäärä, hirvipäivällisillä on ollut yli 500 ruokittavaa ja Eläkeliiton juhlissa saman verran! Eikä Kertulle ole riittänyt vain Köyliön ruokkiminen: Juhlapitoja on pidetty Helsingissä, Raumalla, Porissa ja tietysti myös naapurikunnissa, joten Kerttu on todella markkinoinut hienosti Köyliön upeaa pitoruokaperinnettä. Ruokajuhlia Kerttumme on järjestänyt myös kotonaan. Näin pitkä ja mittava emännän ura vaatii, paitsi rautaista ammattitaitoa, myös ystävällistä ja rauhallista luonnetta. Sen neljännesvuosisadan aikana, jona minä olen nykyKertun tuntenut, en ole koskaan nähnyt hänen hermostuvan tai olevan pahalla päällä. Hän näkee asioiden myönteiset puolet ja yrittää löytää oikeat ratkaisut. Lyhyesti, tämä ehtoisa emäntä on mahdottoman mukava ihminen. Vaikka Köyliö onkin täynnä mukavia ihmisiä, on Kerttumme tässäkin sarjassa johtopaikoilla! Vuoden 2009 Kerttu: Hilkka Säteri!
Köyliön Lalli 2009 Veikko Salo
Mikä yhdistää Lallin 850 vuoden takaa ja vuoden 2009 LALLIN? Miksi Lallista tuli ensimmäinen nimeltä mainittu suomalainen? Syynä siihen oli Ruokaruotsi, silloinen vihattu Kestitysvero, johon talonpojan oli alistuttava ja joka johti hyvin tunnettuun, historiaan jääneeseen väkivaltaisen tapahtumaan. Nykyinenkin Lalli omassa nykykievarissaan Kerttunsa kanssa kestitsee, tarjoilee, jakaa oltta, viiniäkin, ja kaiken tämän vapaaehtoisesti, jopa halulla. Mikä oli ensimmäinen LALLI miehiään? – Metsämies: ”Kaatoi karhun, toisenkin”. Niin on myös tämän vuoden LALLI. Kaatuu hirvi hyvässä seurassa, vaikka hirvikoiran homma, varsinkin nuorempana, oli usein kai mieluisana tehtävänä. Ensimmäinen LALLI oli myös kirvesmiehiä, mutta ei tästä kyseenalaisesta ominaisuudesta tällä kertaa sen enempää. Pysyy kirves nykyLallinkin kädessä, jopa vasemmassa. Ja puukko, jolla syntyy esimerkiksi vallan upeita/hienoja/taidokkaita/ pärelintuja. Taipuu myös faneeri moneksi, aina suomenmestaruusliikelahjaksi asti. Köyliönjärvi liittyi oleellisesti Ensimmäisen Lallin eloon ja kohtaloon mutta ei siitäkään tässä enempää. Sama järvi on ollut vuosikaudet myös lähellä tämän vuoden Lallin sydäntä ja hän on tehnyt paljon ja pitkään työtä järven ja nykyään yhä enemmän myös Köyliönjoen suojelemiseksi. Ensimmäinen LALLI oli varmaan, omassa yhteiskunnassaan vaikutusyksilö. Tämän vuoden Lalli on myös ideoija, innostaja, kehittäjä, tekijä ja sytyttäjä, vaikka hänen 3 sivua ja 75 luottamustointa sisältävä Köyliön kunnan Luottamushenkilökorttinsa ensimmäinen merkintä, 24-vuotiaana, onkin piirin sammutuspäällikön varamies. Mutta sen jälkeen on hän on pysynyt vankasti sytyttäjien puolella. Hän on ollut ideoimassa, suunnittelemassa ja myös nimenomaan toteuttamassa monia erilaisia kehitys-, ympäristö- matkailu-, yritys- ja kulttuurihankkeita. Paikallisten tehtävien lisäksi Lallille on kertynyt myös energiaalalta hyvin arvostettuja maakunnallisia ja valtakunnan tason luottamustehtäviä. Ennen kaikkea hänen sydäntään lähellä on kuitenkin aina ollut kotikylän ja –seudun elon ja olon kehittyminen ja tulevaisuuden turvaaminen. Tässä kohdassa mieluusti esittelisin teille vuoden 2009 LALLIN, mutta tehtävä on nyt mahdoton, koska hän on juuri vetänyt ylleen TORPPARI Fredrik Rantalan rooliasun rakkaassa harrastuksessaan Tuiskulan Kesäteatterissa, jonka kantava voima, moottori, ideoija ja työmyyrä hän on ollut jo kolmenkymmenenviiden vuoden ajan. Hyvät ystävät ja kylänmiehet ja –naiset: vuoden 2009 Köyliön Lalli on Veikko Salo Pentti Laine 4.7.2009
Köyliön Lalli 2008 Olavi Linturi
”Jaakko Ojalan puhe Lallille Kalevi Salmin joiltakin osin lyhentämänä ja muuttamana” Varmaankin oli vuosi 2003, kun Köyliö-seurassa syntyi ajatus palkita kulttuuri- ja kotiseututyössä ansioituneita Lallin ja Kertun arvonimillä. V. 2004 Köyliö-päivillä sitten jo nimettiin Köyliön Lalliksi kaikkien suomalaisten hyvin tuntema toimittaja Niilo Ihamäki. Hänellä oli jo silloin takanaan vähintään 70 vuoden ura juontajana, toimittajana ja perinteen tallentajana. Kertun arvon sai monipuolisessa kotiseututyössä ansioitunut opettaja Paula Härkälä. Niin, nyt juhannuksena kuulin radiosta muistoja 50 v. takaa. Siinä kerrottiin Seurasaaressa vietetystä juhannusjuhlasta jossa juontajana oli mies nimeltä Niilo Ihamäki. Siis 50 vuoden takaa! Ja tuossa tuo kävelee kuin ei mitään olisi tapahtunut! Vuonna 2005 arvonimet saivat Juhani Kaatonen ja Vappu Hemmi. V. 2006 vuorossa olivat Vesa Alare ja Sirkka Salo, vuonna 2007 taas Kaarina Toivola ja allekirjoittanut. Tänä vuonna seuralla oli vaikeuksia Kertun valinnassa.Oli rautaista laatua,muttei selvää ykköehdokasta löytynyt. Lalli sen sijaan löytyi ja yritänkin ihan kiusan vuoksi luonnehtia häntä hieman. ”Tämän vuoden Lalli on komea mies, jopa vieläkin pitempi ja komeampi kuin viimevuotinen, jos joku nyt semmosesta sattuu tykkäämään! Koulutukseltaan hän on voimistelun opettaja, liikunnan lehtori ja lahjakkaan taiteellisen ja liikunnallisen suvun jäsen. Hänen isänsä oli tietääkseni urheilijana useampikertainen Suomen mestari ja ennätysmies ja hän itse ainakin oman komppaniansa kuulantyöntömestari. Tuleva Lalli on hyvin huumorintajuinen ja vaatii sitä totisesti myös muilta. Hänen huumorinsa on terävää, helposti jopa purevaa tilannekomiikkaa. Kun miehellä on erinomainen muisti ja todella suuri tietomäärä pidän häntä harvinaisen mittavana miehenä myös henkisesti. Köyliönjärven rannalla hänellä on oma jo hyvin pitkään perheen hallussa ollut paratiisi. Sitä hän hoitaa vaimonsa kanssa rakkaudella ja siellä hän on kesänsä ja vapaa-aikansa viettänyt. Paljastetaan taas sen verran, että sodankin hän on kaikessa karmeudessaan kokenut, vaikka ei niistä kokemuksistaan humaanina miehenä haluakaan isommin kertoa. Lallin arvonimen hän saa kuitenkin kirjallisilla ansioillaan. Hänet tunnetaan varsinaisena pilkunviilaajana ja suomenkielen puhtauden vaalijana. Itse kirjoittamiensa kirjojen lisäksi hän editoi ja stilisoi, siis muokkaa, rakentaa ja korjailee muiden tekstejä luettavaan ja helposti ymmärrettävään asuun. Muun muassa hän on tarkistanut minun oman kirjani ja varmaan saan vielä satikutia tästäkin sepustuksestani. Tulevan Lallin kirjallinen tuotanto on turhan laaja lueteltavaksi, siksi nostan esiin vain hänen kokoamansa teoksen Köyliön murteesta. Se on todella arvokas työ jälkipolvia ajatellen. Näin Köyliö-seuralaisena kiitän häntä myös kaiken seuran julkaiseman aineiston stilisoinnista. Suorastaan korvaamaton mies koko Köyliölle!” Näistä ansioista kutsun lavalle vanhan ja komean Lallin v. 2008 Olavi Linturin.
Köyliö-seura nimesi vuoden 2007 Kertuksi Kaarina Toivolan ja Lalliksi Jaakko Ojalan ja julkisti nimet Köyliö-päivien yhteydessä Polsussa 1.7.2007. Nmitykset ovat järjestyksessään neljännet,toistaiseksi vuosittain tapahtuneet, joten ensimmäinen Kerttu ja Lalli saivat tittelinsä vuonna 2004. Valittujen on täytettävä todella tiukat valintakriteerit eikä Köyliö-seura näin ollen välttämättä tule tekemään näitä valintoja jatkossa aivan joka vuosi. Köyliön Kertuksi ja Lalliksi valittiin kulttuurivaikuttajat Köyliö-päivän pääjuhlassa Polsussa palkittiin kulttuurivaikuttajia. Köyliön Kertuksi kukitettiin laitilalainen Kaarina Toivola, joka on tehnyt kulttuurityötä Köyliössä. Kaarina Toivola on ollut aloitteentekijänä jo yli 30 vuotta jatkuneessa Tuiskulan kesäteatteriperinteessä. Opettajan työssään hän välitti oppilaille ruuanlaittoperinteitä, kiinnitti erityistä huomiota tapakasvatukseen ja kehitti lasten ilmaisutaitoa teatterikerhossa. Lions-ladyjen tänäkin päivänä markkinoimat Lalli ja Kerttunuket ovat Kaarina Toivolan alkujaan ideoimia. Lalliksi valittiin Jaakko Ojala, joka on tehnyt arvokasta työtä köyliöläisen ja satakuntalaisen käsityöperinteen tallentamisessa kuvaamalla vanhoja käsityön taitajia. Osa näistä kuvista on esillä hänen kustantamassaan valokuva-aiheisessa elämänkerrassa ”Käden ja Silmän lahja”. Jaakko Ojala on tallentanut myös muiden ottamia vanhoja valokuvia Köyliöstä. Näistä kuvista on koostettu näyttely, jota on täydentänyt Museovirasto. Näyttely on avoinna koko kesän ajan Kepolassa sijaitsevassa Villa Linturin kesäkahvilassa. Valokuvaaja Jaakko Ojala on ainut henkilö Suomessa, jolla on Suomen Valokuvaajain Liiton Mestariarvo sekä muoto- ja mainoskuvauksessa. Hänen töitään on ollut esillä yhdeksässä eri maassa. Jaakko Ojala on saanut myös useita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä apurahoja.
Köyliön Kerttu 2006 Sirkka Salo
Köyliön Lalli 2006 Vesa Alare
Esittelyjä ei ole löytynyt.
Vuoden 2005 Kerttu Vappu Hemmi
Puheenjohtaja Hannu Orpo esitteli Vappu Hemmin seuraavasti. Hän on isänmaallinen, sinivalkoinen emäntä, jonka menneisyyteen kuuluu aktiivinen toiminta Lotta Svärd- järjestössä. Talvisodan aikaan hän toimi ilmavalvontalottana Pöytyällä ja Perniössä. Vuonna 1948 Vappu ja Osmo Hemmi ostivat Vapun sedän Vilho Pryhtin, perikunnalta Pryhtin vanhan ratsutilan. Emännän tehtävää Vappu Hemmi hoiti taidolla ja antaumuksella ja muun muassa Pyhän Henrikin tien vaeltajat saivat vaelluksen alkuvuosina usein Pryhtin talosta yösijan, muonituksen ja vielä eväätkin matkalle.
Vappu Hemmin monipuolinen toiminta eri yleishyödyllisissä yhdistyksissä on ollut pitkäaikaista ja menestykästä. Hän on ollut aktiivinen jäsen Mannerheimin Lasten Liitossa, Suomen Punaisessa Ristissä ja Maatalousnaisissa, kussakin vähintään 65 vuoden ajan.
Vuoden 2005 Lalli Juhani Kaatonen
Alpo Heino esitteli Juhani Kaatosen: Juhani Kaatonen, jos kuka, on kulttuuripersoona, joka täyttää ne vaatimukset, jotka Köyliö-seura on valinnalle asettanut. Opettajantyönsä ohessa hän toimi useita vuosia paikallislehden toimittajana kirjoittaen Köyliötä koskevat uutiset ja reportaasit. Toimittajantyötä Juhani on jatkanut Räisäläinen-lehden päätoimittajana vuosikymmeniä.
Kaatosen kirjallinen tuotanto on mittava. Hän on kirjoittanut lukuisia historiikkeja ja toimittanut mm. teoksen ”Muistojen Räisälä, kuvia kotiseudusta”.
Köyliön kunnanvaltuutettuna Kaatonen on ollut useita kausia ja osallistunut keskeisesti kunnan kehittämiseen kuntasuunnittelutoimikunnan jäsenenä.
Kaatonen on tehnyt pitkän rupeaman musiikin parissa. Hän on parin vuoden kuluttua 50 vuotta täyttävän Köyliön Mieslaulajien perustajajäsen ja on yli 30 vuotta toiminut sen johtajana. Lions-toiminnassa urakehitys vei hänet aina piirikuvernööriksi asti. Köyliön Leijonien järjestämässä juhannusjuhlassa hän on ollut juontajana alusta asti.
Kaatonen on toiminut aktiivisesti myös ystäväkuntatoiminnassa.
Köyliö-seurassa Juhani on toiminut alusta saakka ja Julkaisujaoston puheenjohtajana hän on merkittävästi vaikuttanut Köyliist- kirjasarjan syntyyn.
Vaikka aktiiviset työ- ja harrastusvuoden ovat osuneet Köyliöön, niin kaikkien tiedossa on, että ”Juhani Kaatosen sydän lyö kuitenkin hänen kotipitäjänsä Räisälän tahtiin”.
Ensimmäiset Köyliön Kerttu ja Lalli julkistettiin 11.7.2004 Ensimmäisiksi Köyliön Kertuksi ja Lalliksi vuonna 2004 nimettiin Paula Härkälä ja Niilo Ihamäki, molemmat saivat kunniakirjansa. Paula Härkälälle ojennettiin arvokas Köyliön naisen koru kaiverruksin ja Niilo Ihamäelle taiteilija Raimo Erkkilän suunnittelema komea Lalli-reliefi.
Paula Härkälälle puhui Kalevi Salmi ja Niilo Ihamäelle Hannu Orpo.
Köyliön Kerttu 2004, n:ro 1 Paula Härkälä
Meidän oli helppo nimetä sinut Paula Köyliön Kertuksi numero 1 tänä vuonna, päätös oli yksimielinen. Sinut tunnetaan eikä pitkiä esittelyjä tarvittaisi. Nimityksen juhlavuus kuitenkin edellyttää toiminnastasi kertomista.
Näin myös siksi, että meiltä kaikilta unohtuvat vanhat asiat. Tutkiessamme nimikirjaotettasi, sanoit useampaankin kertaan” olenkos minä sellaisessakin ollut mukana”? Tämä Kerttu-nimitys annetaan kulttuuriansioista, joten työurasi saa nyt jäädä hiukan vähemmälle. Tapasin sinut ensimmäisen kerran vuonna 1949 tullessani Tuiskulan kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Olit tullut vuotta aikaisemmin opettajaksi Tuiskulaan, silloin nimellä Paula Palmu. Suoritit pitkän, ansiokkaan työuran opettajana Köyliössä. Nimikirjaotteen mukaan olet ollut Tuiskulan piirikirjaston johtokunnassa, terveydenhoitolautakunnassa, koulusuunnittelutoimikunnassa, terveyslautakunnassa, matkailulautakunnassa, kirjastolautakunnassa, kulttuurilautakunnassa, kulttuuri-ja kirjastolautakunnassa. Tässä lyhyt yhteenveto työvuosistasi ja toiminnastasi Köyliön kunnan luottamuselimissä. Tietysti opettajan työ jo sinänsä on mitä suurimmassa määrin kulttuurityötä, mutta Köyliön Kerttunimen saamiseen tarvittiin paljon muutakin.
Pidämme rimaa korkealla, siispä jatkan. 1950-luvulla ohjasit koulullasi näytelmäkerhoa, joka kerhotoiminta joksikin ajaksi sitten keskeytyi paneutuessasi perheesi ja lastesi hoitamiseen. Olethan aina ollut kulttuurista kiinnostunut , jopa siinä määrin, että aviomieheksesikin valitsit kulttuuripersoonan puutarhayrittäjä, taidemaalari Erkki Härkälän. 1974 oli torpparivapautuksen 50-vuotisjuhla, jonka tiimoilta voidaan sanoa Tuiskulan näytelmäviikkojen alkaneen. Silloin nimittäin työryhmä Kaarina Toivola, Paavo Varpiala, Erkki Järnfors, Paula Härkälä koostivat Päiväpulkka- kuvaelman, jonka Veikko Uusimäki ohjasi. Esiintyjiä tässä oli laajalti ympäri Köyliötä. Esityksiä oli vuosittain ja Veikko Uusimäki ohjasi ne kaikki vuoteen 1993 asti. Hän ei ollut aina harjoituksissa mukana, tarvittiin apuohjaajaa eli sinua Paula. Itse haluat – vaatimaton kun olet – sanoa olleesi ohjaajan apulainen etkä apuohjaaja. Kumpi nyt sitten vain, mutta teatterin kaikki kaikessa joka tapauksessa olit koko tuon Uusimäen kauden ajan. Myöhempien ohjaajien aikana sinua on tarvittu lähinnä puvuston hoidossa ja näytelmien aiheiden taustojen selvittelyssä, jossa tärkeänä keinona sinulla on ollut vanhojen muistajien haastatteleminen . Paavo Varpiala keräsi paljon vanhaa muistitietoa haastatteluin. Nämä tiedot olivat pitkälle erilaisilla vihoissa ja muistilapuillakin. Paavon kuoltua huolehdit tämän laajan haastattelu – ja valokuvaaineiston puhtaaksikirjoittamisesta ja kuvien järjestelystä. Tuiskulassa on kokoontunut ja kokoontuu edelleenkin vanhojen muistajien kerho, jossa kahvin lomassa muistelette aina määrättyä aihealuetta kerrallaan ja puhtaaksikirjoitus tietysti jää tehtäväksesi. Käykääpä vain kirjastossa tutustumassa näihin muisteloihin, joita on mappikaupalla, asiat hyvässä järjestyksessä. Tulette yllättymään mitä kaikkea sieltä löytyykään.
Kirjastosta puheen ollen. Olet toiminut myös Tuiskulan sivukirjaston hoitajana 1967-1974, sinulla kun on siihen tarvittava kirjastonhoidon tutkinto. Köyliön Museoyhdistys tarvitsi vuonna 1986 puheenjohtajaa johtokunnan entisten aktiivien askelten lyhennyttyä. No, sinähän lupauduit siihen ja tehtävä on edelleen hoidossasi. Köyliö-seuran Perinnejaoston toiminnassa Paula olet ollut mukana alusta alkaen , vuodesta 2001. Siispä olet aina valmiina uusiinkin haasteisiin. Kerroit, että viime vuosina ovat perinneasiat alkaneet enenevästi kiinnostaa sinua. Huomaan, etten pysty tuomaan esille kaikkea sitä missä olet ollut mukana. Tähän on yhtenä syynä myös se, että todellisuudessa olet vaatimaton, et hakeudu johtopaikoille, mutta panet tuulemaan. Kaikessa toiminnassa tarvitaan sellaisia ihmisiä kuin sinä. Olet ollut valmis innostumaan aina uusista asioista ja pitänyt huolta siitä, että asiat ovat lähteneet etenemään, oikeat ihmiset on saatu paikalle ja ”kuviot” siihen malliin, että kukin tietää mitä pitää tehdä. Arvostamme erityisesti sinussa tuota työhön ryhtymisen piirrettä, sitä ettet ajattele tuleeko tästä palkkaa tai kiitosta, asiat vain on hoidettava. Itse sanoit, ettei sinulla ole erityislahjakkuuksia, mutta olet ahkera. Olen samaa mieltä tuosta ahkeruudestasi, mutta katson, että yksi erityislahjakkuuden muoto on olla päämäärätietoinen, tietää mihin pyrkii ja tehdä ahkerasti työtä päämääränsä eteen.
Köyliö-seura on siis myöntänyt tämän ensimmäisen Köyliön Kerttu 2004- arvonimen sinulle Paula laaja-alaisesta työstäsi kulttuurin saralla, pääosin teatterin, museo- ja kirjastonlaitoksen sekä perinteen keruun parissa. Tunnen erityistä ylpeyttä entisenä oppilaanasi saadessani tänään olla sitä ojentamassa. Tulen kohta luovuttamaan sinulle siihen liittyvät arvon merkit, jotka kuitenkin ensin esittelen. Köyliön Naisen Korun ripustan ensin kaulaasi. Se on tuo keväällä julkistettu koru, jossa on takana kaiverrus ”Köyliön Kerttu numero 1, vuonna 2004 Paula Härkälä”. Sitten luovutan sinulle Kunniakirjan, jonka tekstin tässä luen. Lopuksi seuraa virallinen halaus, jossa on mukana paljon lämpöä ja kiitollisuutta.
Köyliön Lalli 2004, n:o 1 Niilo Ihamäki
Edessämme on Köyliön Lalli no 1, Niilo Ihamäki (s. 1920) Hän on toimittaja, radiotoimittaja, radioääni, kansankulttuurin harrastaja, keskustelujen ja tapahtumien juontaja ja tiedottaja. Hän on asunut radiotyönsä takia jo pitkään Helsingin seudulla, mutta yhteydet kotiseutuun ovat säilyneet. Niilo Ihamäki on ollut mm. vuosikymmenien ajan juontajana täällä Polsussa Köyliö- päivillä ja Henrikin surmavirren esityksissä ja monissa muissa tapahtumissa hänen olemustaan on tarvittu. Lehtityön kautta Niilo Ihamäen tie vei aikanaan radioon ja siellä hän sai arvostettuja tehtäviä kuten sanomalehtikatsauksia ja keskustelujen johtamista sekä TV:ssä pääministerin haastattelutuntien ja vaalikeskustelujen juontamista. Erikoisuutena mainittakoon noin 3o jouluaattoiltana Kynttilät syttyvät haudoilla radio-ohjelmat. Eilisen päivän teemamme torppariasia on Niilolle läheinen. Hän on tehnyt torppariaiheisia ohjelmia ja haastatellut vielä taksvärkissä käyneitä ihmisiä. Hän on haastatellut radioon monia köyliöläisiä. Heistä mainittakoon mm. Maija Heikkilä, Frans Silvola, Vieno ja Lauri Anttila, Aimo Nummisto, Eeva Tupala, Toivo Kossila ja Saima Huhtinen. Hän on äänittänyt myös Köyliön murteen taitajien puhetta ääninauhoina Köyliö- seuralle. Niilon kirjallisesta tuotannosta voidaan myös poimia köyliöläisiä aiheita kuten juhlakantaatti Köyliön srk:n 400- vuotisjuhlaan v. 1987, Köyliön kirkko 250 vuotta – historiikki v. 2002 ja Köyliön vuoden 1960 laulujuhlien juhlaruno sekä eilen esitetty runo Päivä on pulkassa. Kalevala-seura on antanut tunnustuspalkinnon Niilo Ihamäelle ja hän on saanut myös Kirkon tiedonjulkistamispalkinnon sekä Köyliö-seuran kunniakirjan no 1. Vuoden 2004 Köyliön Lalli nimitys kuuluu kiistatta Niilo Ihamäelle. Paljon onnea!