Mikko K. Heikkil\u00e4n kirjoitus: Kustaa-kuninkaan k\u00e4skyt ja K\u00f6yli\u00f6: Hein\u00e4rikki l\u00e4hti, Lalli j\u00e4i (lakitta)
Ruotsin kansallisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n vuosittain 6. kes\u00e4kuuta. T\u00e4n\u00e4 vuonna Suomessakin olisi paikallaan huomioida kyseinen p\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 silloin tulee kuluneeksi 500 vuotta Kustaa Eerikinpoika Vaasan (1496\u20121560) valitsemisesta Pohjolan valtakuntien Tanska-johtoisesta unionista irrottautumassa olleen Ruotsin valtakunnan kuninkaaksi. Samalla my\u00f6s suomalaiset saivat uuden kuninkaan. Pitk\u00e4lti taloudellisista syist\u00e4 Kustaa-kuningas k\u00e4skytti valtakunnassaan toteutettavaksi luterilaisen uskonpuhdistuksen Saksanmaalla edellisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 alkaneen protestiliikkeen innoittamana. Reformaatioon kuului opillisten muutosten ja kirkon omaisuuden kruunulle takavarikoinnin ohella my\u00f6s kansankielen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen. Suomen kielen laajamittaisempi kirjallinen k\u00e4ytt\u00f6 alkoi 1530-luvun j\u00e4lkipuoliskolla keskeisten uskonnollisten tekstien suomentamisesta. Koska juuri luterilainen kristinusko nosti kansankielet aiempaa suurempaan arvoon, soikoon Suvivirsi jatkossakin kirkkojen lis\u00e4ksi my\u00f6s kouluissa. Kristinuskoallergiasta k\u00e4rsiville kerrottakoon, ett\u00e4 suomen kielen sana virsi tarkoitti alun perin runolaulua.
Kustaa Vaasan k\u00e4skyjen seurausvaikutukset olivat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suuremmat K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4. Turun hiippakunnan piispan omistama K\u00f6yli\u00f6n kartano eli suurmaatila otettiin 1540-luvulla Ruotsin kruunun omistukseen, josta se 1570-luvulla luovutettiin yksityisomistukseen. My\u00f6hemmin, 1740-luvulla, kartano siirtyi ruotsalaiselle Cedercreutz-suvulle, jonka omistuksessa Vanhakartano on edelleen.
Keskiajan katolisten pyhimyskulttien ja Turun piispantilan l\u00e4hd\u00f6n my\u00f6t\u00e4 K\u00f6yli\u00f6st\u00e4 l\u00e4hti my\u00f6s hiippakunnan nimikkopyhimys piispa Henrikin eli herra Hein\u00e4rikin v\u00e4itetty punainen silkkinen ns. kallolaite. Hein\u00e4rikin murhapaikan tuntumaan rakennettu, miltei suoraan K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvest\u00e4 kohonnut L\u00e4hteen eli Kirkkokarin kappeli j\u00e4i kuitenkin viel\u00e4 joksikin aikaa pyhiinvaelluskohteeksi. Uudelleen pyhiinvaelluskohde Kirkkokarista tuli 1950-luvulla. Hein\u00e4rikin surmaaja, Lallin talon is\u00e4nt\u00e4, sen sijaan j\u00e4i pysyv\u00e4sti my\u00f6s uuden ajan K\u00f6yli\u00f6\u00f6n, jossa h\u00e4nen muistonsa s\u00e4ilyi vuosisadasta toiseen vahvana. Vastapuolensa gloorian himmetess\u00e4 Lallin status alkoi v\u00e4hitellen nousta saavuttaen huippunsa 1900-luvulla. Koska harva tutkijakaan tiet\u00e4\u00e4 asiasta, mainittakoon Lallista ja K\u00f6yli\u00f6st\u00e4 puhuttaessa, ett\u00e4 K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 todella oli keskiajalla Lalli-niminen maatila, jonka hein\u00e4\u00e4n viittaava nimi on sopusoinnussa asiakirjatietojemme kanssa K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven rantojen keskiaikaisista hein\u00e4niityist\u00e4. Niihin perustuu my\u00f6s kyl\u00e4nnimi Karhia(la). Keskiajalla Lalli oli yksi lukuisista K\u00f6yli\u00f6n piispankartanon alaisista maatiloista, joita lampuodit eli vuokraviljelij\u00e4t asuivat ja viljeliv\u00e4t. Piispankartanon ajan p\u00e4\u00e4ttymisen my\u00f6t\u00e4 Lallin tila autioitui 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Koska Lallin tilusten pohjoisraja oli my\u00f6s pit\u00e4j\u00e4n er\u00e4s keskiaikainen pohjoisraja, Lallin lienee alkujaan t\u00e4ytynyt olla jotenkin erityinen K\u00f6yli\u00f6n maatilojen joukossa. Piispa Henrikin surmaajan j\u00e4lkel\u00e4isilt\u00e4 takavarikoidusta maatilasta syntyneeksi K\u00f6yli\u00f6n piispankartano ilmoitettiin jo keskiajan puolella. Muun muassa vanha tilannimi Katila viittaa takavarikoinnin tehdyn Turun piispa Catilluksen aikana 1266\u20121286. Piispa Henrikin surmavirteen, keskiajan suomen kielen sanataiteelliseen mestariteokseen, sis\u00e4ltyv\u00e4 maantieteellinen kuvaus K\u00f6yli\u00f6st\u00e4 vastaa historiallista todellisuutta; k\u00e4yr\u00e4 j\u00e4rvi, mutkainen joki sek\u00e4 mm. L\u00e4hteen ja Lall(o)i(la)n maatalot parin hevoskyytip\u00e4iv\u00e4matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Varsinais-Suomesta.<\/p>\n\n\n\n
Mikko Heikkil\u00e4, monitieteisen diakronisen kielentutkimuksen dosentti Tampere
Kirjoitus perustuu Mikko Heikkil\u00e4lt\u00e4 Alasatakunnassa 1.6.2023 julkaistuun N\u00e4k\u00f6kulma-kirjoitukseen Uuteen uskoon Kustaa-kuninkaan k\u00e4skyst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"