{"id":1035,"date":"2023-10-21T08:19:13","date_gmt":"2023-10-21T08:19:13","guid":{"rendered":"https:\/\/koylio-seura.eitcon.com\/?page_id=1035"},"modified":"2024-01-31T12:22:15","modified_gmt":"2024-01-31T12:22:15","slug":"pyhan-henrikin-surmavirsi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035","title":{"rendered":"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi <\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Surmavirrest\u00e4 on lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia versioita. Pyrimme ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 v\u00e4hitellen t\u00e4lle sivulle, samoin kuin muutakin aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia.

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tDosentti Mikko Heikkil\u00e4n koko tunnetun surmavirsiaineiston perusteella laatima rekonstruktio Piispa Henrikin surmavirren keskiaikaisesta kantamuodosta<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Piispa Henrikin surmavirren vanhin tavoitettavissa oleva asu dosentti Mikko Heikkil\u00e4n mukaan.<\/p>

Mik\u00e4\u00e4n Piispa Henrikin surmavirren monista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyneist\u00e4 versioista ei ole sellaisenaan alkuper\u00e4inen. L\u00e4himm\u00e4s Surmavirren alkuper\u00e4ist\u00e4 (varhais)keskiaikaista asua p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kielellisen rekonstruktion avulla huomioimalla koko tunnettu surmavirsiaineisto sek\u00e4 vastaava suorasanainen kertomusperinne. Menetelm\u00e4 on perusteiltaan sama, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esim. evoluutiobiologiassa, kielten sukupuiden laadinnassa ja akateemisessa raamatuntutkimuksessa.<\/p>

Lihavoinnilla merkityt s\u00e4keet lienev\u00e4t kuuluneet vanhimpaan tavoitettavissa olevaan Piispa Henrikin surmavirteen, joka p\u00e4\u00e4ttyi Henrikin ns. testamenttiin ja oli s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n verrattain neutraali, Lallia parjaamaton. Monet todisteet ajoittavat alkuper\u00e4isen Surmavirren 1200-luvun lopulle, mutta siin\u00e4 on muistumia jo 1200-luvun puoliv\u00e4li\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta. Monet todisteet niin ik\u00e4\u00e4n viittaavat Surmavirren sepitetyn K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4.
Lihavoituja alkuper\u00e4isen Surmavirren s\u00e4keit\u00e4 seuraavat lihavoimattomat s\u00e4keet muodostavat Surmavirren jonkin verran nuoremman keskiaikaisen jatko-osan, joka kertoo, mit\u00e4 Henrikin kuoleman j\u00e4lkeen tapahtui ja jossa Lalli on pahuuden ilmentym\u00e4. Piispa Henrikin surmavirress\u00e4 on siis (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n) kaksi eriaikaista osaa: vanhempi osa on s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n varsin neutraali, kun taas nuorempi jatko-osa ja \u201dperusosaan\u201d my\u00f6hemmin tehdyt lis\u00e4ykset ovat vahvasti Lallia panettelevia. Eri-ik\u00e4iset runos\u00e4keet voidaan erottaa toisistaan mm. niiden eri-ik\u00e4isen kieliasun ja eri murteiden, runomitan virheett\u00f6myyden, alkusoinnun vs. loppusoinnun ja todennetun esiintymislaajuuden (moninkertainen todistus vs. yksinkertainen todistus) perusteella.<\/p>

[\u00c4\u00e4nt\u00e4misohjeet: \u03b3 = laiskasti \u00e4\u00e4ntyv\u00e4 g; \u03b4 = englannin the\/this\/that; \u00e4ng-\u00e4\u00e4nteen (\u014b) per\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n g]
Kasvoi ennen kaksi lasta, <\/strong>
kristiveljest\u00e4 jaloa. <\/strong>
Toinen kasvoi A\u03b3liassa\/Kaalimaassa <\/strong>[= Angliassa = Englannissa]
toinen Ruotsissa yleni. <\/strong>
Joka kasvoi A\u03b3liassa\/Kaalimaassa, <\/strong>
oli herra Hein\u00e4rikki. <\/strong>
Joka Ruotsissa yleni, <\/strong>
oli Eerikki kuni\u014bgas.<\/strong>
Sanoi herra Hein\u00e4rikki <\/strong>
Eerikillen veljellens\u00e4n: <\/strong>
l\u00e4kk\u00e4m\u00e4 <\/strong>[= l\u00e4htek\u00e4\u00e4mme] H\u00e4mehen maallen, <\/strong>
maallen ristim\u00e4tt\u00f6m\u00e4llen, <\/strong>
paikallen papittomallen. <\/strong>
Sanoi Eerikki kuni\u014bgas <\/strong>
Henrikillen veljellens\u00e4n: <\/strong>
paljon on sinnem mennyit\u00e4, <\/strong>
ei paljon palannu\u03b4ita. <\/strong>
Sanoi herra Hein\u00e4rikki<\/strong>
Eerikillen veljellens\u00e4n: <\/strong>
jos min\u00e4 tapettanehen<\/strong> [= jos minut tapetaan],
toinen j\u00e4\u00e4nevi j\u00e4l\u03b3ellen. <\/strong>
Sanoi Eerikki kuni\u014bgas<\/strong>
Henrikillen veljellens\u00e4n: <\/strong>
ent\u00e4 j\u00e4rvi j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, <\/strong>
sulana kovero joki? <\/strong>
Sanoi herra Hein\u00e4rikki<\/strong>
Eerikillen veljellens\u00e4n: <\/strong>
kyll\u00e4n kier\u03b4\u00e4n kivron j\u00e4rven <\/strong>[= kyll\u00e4 kierr\u00e4n k\u00e4yr\u00e4n j\u00e4rven], <\/strong>
ymb\u00e4r\u03b4\u00e4n koveron jo\u03b3en <\/strong>[= kierr\u00e4n k\u00e4yr\u00e4n joen]. (Kuvaus sopii hyvin Eurajoen vesist\u00f6\u00f6n
kuuluvaan K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rveen ja K\u00f6yli\u00f6njokeen.)
Sanoi herra Hein\u00e4rikki: <\/strong>
pilttisemi, pienoisemi<\/strong> [= pieni miespuolinen palvelijani].
Otak korjami ko\u03b4asta. <\/strong>
Panek korja koh\u03b4allensan, <\/strong>
anturoillensan aseta, <\/strong>
per\u00e4llens\u00e4n pieni kirja. <\/strong>
Ota ohrilta oroinen, <\/strong>
i\u03b4uilta isoilihainen, <\/strong>
maatajouhi maltaisilta. <\/strong>
Paner r\u00e4\u014bget mursunluiset, <\/strong>
valjahat majavanluiset, <\/strong>
Harman ka\u03b3lan kah\u03b4en puolen. <\/strong>
Aisat tammiset aseta, <\/strong>
ohjat suoniset oijenda. <\/strong>
Panel luokka kynn\u00e4pp\u00e4inen<\/strong>
harjallen hyv\u00e4n hevoisen.<\/strong><\/p>

Kohta ajamahan l\u00e4ksit <\/strong>[= he l\u00e4htiv\u00e4t].
Ajoit p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u03b4ist\u00e4 <\/strong>
kaksi yht\u00e4 j\u00e4r\u03b3est\u00e4ns\u00e4n. <\/strong>(Matka hevosen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 reess\u00e4 Nousiaisista K\u00f6yli\u00f6\u00f6n kesti keskiajalla tuota
suuruusluokkaa.)
Sanoi piltti pikkuruinen: <\/strong>
jo t\u00e4ss\u00e4 tulevi n\u00e4lk\u00e4. <\/strong>
Sanoi herra Hein\u00e4rikki: <\/strong>
pi\u03b3an taloja tulevi, <\/strong>
Lalloila <\/strong>[= Lalli = k\u00f6yli\u00f6l\u00e4inen maatila], Tako <\/strong>[= k\u00f6yli\u00f6l\u00e4inen maatila] ja L\u00e4h\u03b4et <\/strong>(vrt. L\u00e4hteenkyl\u00e4<\/em>; loppu-t on keskiajan K\u00f6yli\u00f6n murteen mukainen),
Hyv\u00e4neuvo <\/strong>[= muinaissuomalainen henkil\u00f6nnimi] niemen <\/strong>[= Hiisniemi eli Karhihiemi eli Yttil\u00e4n \u201dNiemel\u00e4n\u201d Otta] p\u00e4\u00e4ss\u00e4, <\/strong>
siin\u00e4 sy\u00f6mm\u00e4, siin\u00e4 juomma,<\/strong>
siin\u00e4 purtoa pi\u03b4\u00e4mm\u00e4<\/strong> [= Pid\u00e4mme ruokatauon Yttil\u00e4nottassa].<\/p>

Hei\u03b4en sinnes saatu\u03b4ansan <\/strong>
sanoi herra Hein\u00e4rikki: <\/strong>
pilttisemi, pienoisemi. <\/strong>
Otak kyrs\u00e4 u\u03b3nin p\u00e4\u00e4lt\u00e4, <\/strong>
heit\u00e4p penningit sijahan. <\/strong>
Ota oltta kellarista, <\/strong>
heit\u00e4p penningit sijahan. <\/strong>
Otah heini\u00e4 la\u03b4osta, <\/strong>
heit\u00e4p penningit sijahan.<\/strong><\/p>

Kertoi <\/strong>[= toisti, kertasi; teki edestakaista liikett\u00e4; kehr\u00e4si lankaa] vaimo tottoansan <\/strong>[= Vaimo kohenteli tulta talon tulisijassa.] (> torttiansa = rukkiansa)\/Kertoi <\/strong>(> Kerttu) kelvotoin em\u00e4nt\u00e4, <\/strong>
suitsi <\/strong>[= savutti; vrt. suitsuttaa<\/em> ja suitsuke<\/em>] suuta kunnotointa,<\/strong>
k\u00e4ytti kielt\u00e4 kelvotointa, <\/strong>
liikutti lihan pahinta <\/strong>[= kielt\u00e4\u00e4n]:
lah Lalli kotihin saapi, <\/strong>
viel\u00e4 luunsi <\/strong>[= sinun luut] luistelepi, <\/strong>
suonensi <\/strong>[= sinun suonet] sirottelepi <\/strong>
ja p\u00e4\u00e4si <\/strong>[= sinun p\u00e4\u00e4n] p\u00e4ristelepi. <\/strong>
Sitten herra Hein\u00e4rikki <\/strong>
kiiruhti taloista poikes.<\/strong><\/p>

Lalli kuin tuli kotihin, <\/strong>
kirkui vaimo kiukahalta,<\/strong>
parkui patsahan nen\u00e4st\u00e4: <\/strong>
k\u00e4vi t\u00e4ss\u00e4 ruokaruotsi <\/strong>[= kutsumaton ruotsalainen ruokavieras],
ruokaruotsi, raanisaksa<\/strong> [= ry\u00f6st\u00f6kauppias].
Otti kyrs\u00e4n u\u03b3nin p\u00e4\u00e4lt\u00e4, <\/strong>
heitti lastuja sijahan. <\/strong>
Otti oltta tynnyrist\u00e4, <\/strong>
heitti lastuja sijahan. <\/strong>
Otti heini\u00e4 la\u03b4osta, <\/strong>
heitti lastuja sijahan.<\/strong><\/p>

Lalli <\/strong>(lalli<\/em> = p\u00f6yhke\u00e4 hein\u00e4kasa (vrt. Karhi-ala<\/em> \u201dHein\u00e4kasala\u201d); karhun kiertoilmaus (peijaisissa)) otti laakarinsan<\/strong> [<- germaaninen sl\u0101gari<\/em> = ly\u00f6m\u00e4ase],
Pentti* pitk\u00e4n keih\u00e4h\u00e4ns\u00e4n, <\/strong>
Ouleva <\/strong>(= vanha kansanomainen muoto varhaiskeskiajan t\u00e4rkeimm\u00e4n pohjoismaisen pyhimyksen Olavin nimest\u00e4) isoin otansan <\/strong>(ota<\/em> = piikki; ter\u00e4ase).
Lykk\u00e4sit <\/strong>[= he lykk\u00e4siv\u00e4t] lylyn lumellen, <\/strong>
sy\u00f6ksit <\/strong>[= he sy\u00f6ksiv\u00e4t] kalhun kaljaimellen<\/strong> (vrt. kaljama<\/em>).<\/p>

Sanoi piltti piskuhinen: <\/strong>
kumu kuuluvi taka.a. <\/strong>
Sanoi herra Hein\u00e4rikki: <\/strong>
kuultelek kiven takana <\/strong>
kuin min\u00e4 tavoitetahan. <\/strong>
Korja\u03b3os lumesta luunni <\/strong>[= minun luut],
si\u03b4os silkkis\u00e4kkisehen, <\/strong>
paneh h\u00e4rk\u00e4\u03b4en rekehen. <\/strong>
H\u00e4rk\u00e4 Suomehen vet\u00e4vi. <\/strong>
Kuhun h\u00e4rk\u00e4 uupunevi, <\/strong>
siihen kirkko teht\u00e4k\u00f6h\u00f6n, <\/strong>
kappeli rakettakohon, <\/strong>
herran Henrikin nimehen.<\/strong><\/p>

Tuossa h\u00e4rk\u00e4 tau\u03b3onnunna,
Nousiaisten hietamaahan,
hietakankahan nen\u00e4h\u00e4n.
Siihen herra Hein\u00e4rikki,
ensim\u00e4inen hau\u03b4attihin,
kirkko my\u00f6skin rakettihin [= rakennettiin]
herran Henrikin nimehen.<\/p>

Lalli pahin pakanoista
julmin juutasten se\u03b3asta,
joka tappoi pyh\u00e4n miehen
pispan herran Hein\u00e4rikin,
otti korkean kyp\u00e4r\u00e4n
pyh\u00e4n miehen pispan p\u00e4\u00e4st\u00e4,
pani p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4n omahan,
kallohonsan ilke\u00e4h\u00e4n.<\/p>

Lalli kuin tuli kotihin,
lausui vaimo patsahalta:
kusta Lalli lakin saanut,
h\u00e4ijy mies hyv\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4n? [T\u00e4m\u00e4 s\u00e4epari on Surmavirren laajimmin tunnettu.]
Lalli etsi lakkiansan [= Lalli tavoitti k\u00e4dell\u00e4\u00e4n lakkiaan],
lakin p\u00e4\u00e4st\u00e4ns\u00e4n tavoitti.
Hiukset lakkihin imey\u03b4yit,
kaiken kamaran ker\u03b4alla,
kaikki kallosta er\u03b3aannui.
Tuli kosto korkealta,
makso maailman valtiaalta.

*Pyh\u00e4 Benedictus Nursialainen (-> Bengt -> Pentti) oli 1100-luvun t\u00e4rkeimm\u00e4n luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisterssil\u00e4isten p\u00e4\u00e4suojeluspyhimys, eik\u00e4 sisterssil\u00e4isten osuus Pohjolan kristillist\u00e4misess\u00e4 ja kristillisess\u00e4 organisoinnissa ollut v\u00e4h\u00e4inen. T\u00e4ten kyseiset nimet sopivat hyvin aikapaikkaiseen kontekstiinsa, samoin Hyv\u00e4neuvo.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tPiispa Henrikin surmavirren vanha pohjanmaalainen toisinto<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Kansan suussa kauan el\u00e4nyt kalevalamittainen Piispa Henrikin surmavirsi lienee syntynyt jo 1200-luvulla K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4. Sen vanhimmat tunnetut kokonaiset muistiinmerkinn\u00e4t ovat 1600-luvulta. Runosta on useita eri puolilta Suomea tavattuja toisintoja. Niiden
lis\u00e4ksi yksi jos toinenkin runoniekka muunteli surmavirtt\u00e4 mieleisekseen. K\u00f6yli\u00f6-seuran kotisivuilla olevat esimerkit
osoittavat, ett\u00e4 niiss\u00e4 kaikissa itse tarinan tapahtumat pysyv\u00e4t samoina.
Vaikka kirkollista legendaa surmavirsineen ei voi pit\u00e4\u00e4 sellaisenaan historiallisesti luotettavana, se ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 pohjautuu todelliseen
tapahtumaan. K\u00f6yli\u00f6l\u00e4isten on helppo liitt\u00e4\u00e4 useat surmavirress\u00e4 mainitut paikannimet olemassa oleviin maastokohtiin.
Ylioppilas Th. Reinius l\u00f6ysi alla olevan ns. T\u00f6rnuddin toisinnoksi\u00a0 kutsutun surmavirren version keskiselt\u00e4 Pohjanmaalta
Toholammin pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 v. 1852. T\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuntematon k\u00e4sikirjoitus oli mamselli Amalia Christina Birlingin
hallussa. H\u00e4n oli saanut sen perint\u00f6n\u00e4 vuosina 1748-1820 el\u00e4neelt\u00e4 Lohtajan kirkkoherralta Antti T\u00f6rnudd vanhemmalta.
K\u00e4sikirjoituksen paperi, tekstin ortografia ja k\u00e4siala viittaavat 1600-luvun lopulle. Samaan tulokseen p\u00e4\u00e4tyi k\u00f6yli\u00f6l\u00e4inen
Oiva Linturi 1910-luvulla kirjoittamassaan surmavirsitutkielmassa. My\u00f6s se on luettavissa n\u00e4ill\u00e4 K\u00f6yli\u00f6-seuran sivuilla.
Vaikka surmavirren ajatus ei j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi lukijalleen, kirjallinen asu voi tuottaa hankaluuksia. Kirjoitettu suomi haki tuohon
aikaan viel\u00e4 muotoaan. Lukija j\u00e4\u00e4 monen sanan kohdalla aprikoimaan, mist\u00e4 on kysymys. Jotkut sanat j\u00e4\u00e4v\u00e4t
miettimisest\u00e4 huolimatta vieraiksi. Kun teksti viel\u00e4 on runollisesta muodostaan huolimatta melko tasapaksua –
s\u00e4eryhmitys siis puuttuu -, lukeminen on hankalaa.
Outoihin sanoihin saa nykykielisen merkityksen toisaalla n\u00e4ill\u00e4 kotisivuillamme olevasta Oiva Linturin aikanaan
kirjoittamasta pro gradu -tutkielmasta. T\u00e4m\u00e4n surmarunon kielt\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n tutkielman lopussa on aakkosellinen
sanaluettelo selityksineen. Kenenk\u00e4\u00e4n siis ei tarvitse lukiessaan vaeltaa runon syntymisen ”keskiaikaisessa
pimeydess\u00e4”.

Runo Laulu Sant Henderikist\u00e4 Ensim\u00e4isest\u00e4 Tuurun
pispasta joca on syndynyt Englandisa ja sitten
kuningahasta Ruotzisa Eriki Rjjdarista. wuona. 1150.<\/p>

Kaxi olli pyh\u00e4 mjest\u00e4. Kaxi kansan ruhtinasta, ja Risti
weljest\u00e4 jaloa. Yxi kaswoj Ruotzin maalla. Toinen
maalla wierahalla \u2013 pijan kasuojt pinnelliset, yxi
wuotiset ylleninjt. Lapsi maalda wierahalda Se oli Herra
Henderjki waan joca Ruotzisa yllenj, Se olli Erikj rijdarj.
Ruozin kuuluisa kunjngas. Sanoi Herra Henderjki
Erikillen weljellens\u00e4 L\u00e4k\u00e4mme H\u00e4mehen maallen,
maallen ristim\u00e4t\u00f6m\u00e4llen pajkallen papitomallen Kiwij
kjrkoia tet\u00e4mm\u00e4h\u00e4n ja kappelja rakendamahan
nijn sitten Eriki Rijdarj, sanoin Lausuj sujn puheli
weikosenj wajmon pojka palion on sinne mennehitt\u00e4 eij
palion pallanehitta enn\u00e4mpi wiell\u00e4 ew\u00e4nnehit\u00e4 njn sanoj
h\u00e4n toki mjn\u00e4 L\u00e4hden en tottele jos mjn\u00e4 tappetanehen
maan kunjngahat kattunehet kujtengin toinen j\u00e4newi
j\u00e4llelen
Sitten Herra Henderji sanoin Lausu suujn puheli
pildisemj pienojsemj wandi waxan korkuhujnen otta
korja kodasta ja pane korja kohdallensa per\u00e4llensi pienj
kirja anduroijllensa asetta aset tammiset asetta ohjat
suonjset oijenna pane r\u00e4nget mursun lujset. waliahat
majawan luiset Harman kaulahan kahden puolen.
Otta sitten ohrjlda orojnen jdulta jsoi lihainen maatta
jouhi maldahjsi jlda pane luoka kyn\u00e4 p\u00e4jnen harjallen
hyw\u00e4n hewoisen
Sitten Herra Henderiki ajiella karrutele wirman peuroja
wjrjttele j\u00e4llis\u00e4ns\u00e4 juoxemahan Lattoi se lauman
laulajtta p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4llen lend\u00e4m\u00e4h\u00e4n, otzahansa
wirwotamahan Karhu olli . rauta kahlehisa terj
rautajnen. kukersi karhun rautaisen kidasa. J\u00e4n\u00f6n
wiell\u00e4 Walkoisen hypiti edes\u00e4ns\u00e4 wildin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 njn sanoj
pildi pikurujnen wandi waaxahan korkuhujnen jo mjnun
tullepi n\u00e4lk\u00e4 njn sanoj Herra Henderjki jo pijan talo
tullepi Laloila on takoja L\u00e4hdet otta kyrs\u00e4 unnjn p\u00e4\u00e4ld\u00e4
otta olluta kellarista heitt\u00e4 pennjgit sijahan hejn\u00e4t hein\u00e4
huonehesta ja kaurat kaura hjingalosta heitt\u00e4 penningit
sijahan \u2013 nijn sitten paha waimo pannahjnen satta sy\u00f6ja
sappehinen Sep\u00e4 kirkuj kiukahalda parku patzahan
nen\u00e4st\u00e4 Lahka kujn Lalloi kottihin saapj wiel\u00e4 se suun
luunsi luistelepj wiell\u00e4 p\u00e4\u00e4nsi p\u00e4ristelepi Suonensi
sirgotelepi nijn sitten Herra Henderjki kijruht taloista
pojs.
Lalloi cujn sitten tulli kotihin walehteli wanha naara ja
sanoi pojkaiseni nuorempanj jopa on t\u00e4s\u00e4 sitten k\u00e4ynyt
ruoka Ruotzin Sy\u00f6m\u00e4 Saxa otti kakon uunjn p\u00e4\u00e4ld\u00e4 otti
ollutta kell\u00e4rista heitti tuhkia sijahan hein\u00e4t hejn\u00e4
huonehesta kaurat kaura hingalosta heitti tuhkia
sijahan. Nijn siwuj lallo loi lahtarjnsa pijlun pitk\u00e4n
kjrwehens\u00e4 lyk\u00e4js sitten lylyns\u00e4 lumellen kuin olli
wuoldu wuoleskeldu sy\u00f6xi kalhut kalja maallen cujn olli
talwisen j\u00e4n\u00f6jsen nijn sitten Lalli hihti hirmujsesti lyly
juoxi winhi\u00e4sti Tulli suitzi suxen tiest\u00e4 sawu sauwan
somman tiest\u00e4 elli siasta
Sitten Herra Henderjki sanoin lausui suujn puheli jo
Lallo hiht\u00e4jn tullepi pitk\u00e4 keih\u00e4s kajnalosa Tunsi h\u00e4n
tuhon tullewan h\u00e4tt\u00e4 p\u00e4jw\u00e4n p\u00e4\u00e4llen saawan ja sanoj
pildisenj pienoisemi wandi waxahan koruhujjnen katzos
kiwen taka eij olle kilpi\u00e4 kiwes\u00e4 katzo taka tammen
warjosta hyw\u00e4in hewoisen kuhunga luuni lendelepi
suoneni sirottelepi ne sin\u00e4 werkahan wettele sini
langojhin sittelle siwu kajki kaunjhisti ja asetta orjhjin
rehehen kuhunga orit tauwonnewi sitt\u00e4 h\u00e4rk\u00e4
pandakohon ja kuhunga h\u00e4rk\u00e4 tauwonemi sijhen kirko
teht\u00e4k\u00f6h\u00f6n kappeli rakennettakohon Herran Henderjkin
njmehen josa on h\u00e4rk\u00e4 tauwonuna njn Nousiaiset heitt\u00e4
maahan heitt\u00e4 kangahan njemehen elli nen\u00e4h\u00e4n
Sijhen Herra Henderjki ensimm\u00e4jnen haudatihin kirko
my\u00f6skin rakettihin sijhen Herran Henderjkin njmehen,
mutta wan eij pojka pikurujnen wandi waxahan
korkuhujnen eij kexinyt lumen sis\u00e4ld\u00e4 pyh\u00e4n miehen
peukalota sormja json js\u00e4nn\u00e4n kulda sormuxen keralla
ennen kuin kes\u00e4 syd\u00e4nn\u00e4 sitten kujn kew\u00e4t olli ihana ja
ij\u00e4\u00e4 olli j\u00e4rwest\u00e4 suulanut nijn sitten kes\u00e4 syd\u00e4nn\u00e4
pienen j\u00e4\u00e4n palaisen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuuli alloisa aijellj
Sormja pyh\u00e4n urohon kulda sormuxen keralla ihmjsillen
n\u00e4ht\u00e4w\u00e4xi tunnus merkixi jalloxi jotta eij suonnut suurj
Luoja eijk\u00e4 sallinut Jumala weden alle waipumahan
eijk\u00e4 hukahan tullemahan
pyh\u00e4n miehen peukalota sormja ison is\u00e4nn\u00e4n kulda
sormuxen keralla. Lalli sitten pahin pakanoista julmin
juudasten seasta joca tappoi pyh\u00e4n miehen pispan
Herran Henderjkin otti korkjan kyp\u00e4r\u00e4n pyh\u00e4n miehen
pispan p\u00e4\u00e4st\u00e4 panj p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 omahansa kallohonsa
jlki\u00e4h\u00e4n menj sitten kildin\u00e4 kotihin
waimo kehr\u00e4s tortillansa sanoin lausuj suujn puheli
mist\u00e4 on Lalloi lakin saanut mies h\u00e4jy hyw\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4n
Lalli nosti sitten lakiansa Lallin hiuxet lakihin imejnyjt
kajken kamaran keralla lujkos luista irrallensa kajki
kallosta kamara eronut tulli turpa turwatomaxi p\u00e4\u00e4 paha
paliahaxi nahatomaxi kujn naudan p\u00e4\u00e4 paliahaxi pahan
panna
Sen teki suuri Luoja salli w\u00e4kew\u00e4 Jumala imehexi iloixi
tunnus merkixi jaloxi mutta nyt on pispa ilosa Lalli
piinasa pahasa pispa Engelein kansa laulele jlon wirt\u00e4
weisajle Lalli hiides\u00e4 hihtelepi lylyinens\u00e4 luistelepi
pijnan sawuhun sakiahan sauwallansa sattutele.Pirut
pahoin pistelew\u00e4t helwetin heldehes\u00e4 sjelu parka
waiwallewat sield\u00e4 meitt\u00e4 waka Jumala ja est\u00e4 totinen
Luoja saatta sallihin taiwahasa ja ilohon ijankaikisehen
ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4jyst maajlmasta
Amen<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKantelettaren versio<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Elias L\u00f6nnrot otti surmarunon juuri ennen 1800-luvun puoliv\u00e4li\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Kantelettareen. T\u00e4ss\u00e4 oleva on vuoden
1911 painoksesta.
Piispa Heinrikin surma<\/p>

Kaks\u2019 oli pyh\u00e4\u00b4\u00e4 miest\u00e4,
kaksi kansan ruhtinasta
ristivelje\u00e4 jaloa;
yksi kasvoi Kaalimaassa,
varttui maalla vierahalla,
toinen Ruotsissa yleni;
pian kasvoi pienelliset,
yksivuotiset yleni.
Joka kasvoi Kaalimaassa
se kasvoi kananmunilla,
joka Ruotsissa yleni,
se Ruotsin sianlihoilla.
Lapsi maalta vierahalta,
Kaalimaassa kasvatettu,
se oli herra Heinrikki,
vaan se Ruotsissa ylennyt,
oli Eirikki ritari,
Ruotsin kuuluisa kuningas.
Sanoi herra Heinrikki
Eirikille veljellens\u00e4:
\u201dL\u00e4htek\u00e4\u00e4mme Suomenmaalle,
menk\u00e4mme H\u00e4mehenmaalle,
maille ristim\u00e4tt\u00f6mille,
paikoille papittomille;
siell\u2019 on lapset ristim\u00e4tt\u00e4,
kansa kaikki kastamatta;
tehk\u00e4mme kiviset kirkot,
kappelit rakentakamme,
papin saarnoja sanella,
kansan kaiken kuultavaksi!\u201d
Siit\u00e4 Eirikki ritari
itse lausui, noin saneli
Heinrikille, veljellens\u00e4:
\u201dVeikkoseni, vaimon poika,
ent\u00e4 jos tapettanehen,
sin\u00e4 siell\u00e4 surmatahan,
maan kuningas kaaetahan;
paljo on sinne mennehi\u00e4,
enempi ev\u00e4nnehi\u00e4,
ei paljon palannehia.\u201d
Sanoi herra Heinrikki:
\u201dL\u00e4hen toki, en totelle;
jos min\u00e4 tapettanehen,
toinen j\u00e4\u00e4nevi j\u00e4lelle.\u201d
Siit\u00e4 herra Heinrikki
sanoin lausui, suin puheli:
\u201dPilttiseni, pienoiseni,
vantti vaaksan korkuhuinen,
laita korja kohallensa,
per\u00e4llens\u00e4 pieni korja,
ota ohrilta oronen,
maatajouhi maltahilta,
pane varsa valjahisin,
suvikunta suitsi suuhun,
l\u00e4himaille menn\u00e4kseni,
maille ristim\u00e4tt\u00f6mille.
Siit\u00e4 piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen,
ottavi koasta korjan,
kohallensa korjan laitti,
saatti lastat sarjallensa,
aisat tammiset asetti.
Otti ohrilta orosen,
i\u2019uilta isolihaisen,
pani l\u00e4nget mursunluiset,
valjahat majavanluiset,
Harmin kaulahan asetti;
pani luokan kynn\u00e4pp\u00e4isen
harjalle hyv\u00e4n hevosen,
ohjat suoniset ojensi.
Sitten herra Heinrikki
niin kohta ajohon l\u00e4ksi,
virman peuroja viritti
j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 juoksemahan,
latoi lauman laulajia
p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lent\u00e4m\u00e4h\u00e4n,
j\u00e4n\u00f6n valkoisen hypitti
eess\u00e4ns\u00e4 vilett\u00e4m\u00e4h\u00e4n,
teiri kultainen kukersi
karhun rautaisen kiassa.
Ajella karuttelevi
kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00b4\u00e4 kev\u00e4ist\u00e4,
kaksi y\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ns\u00e4;
sanoi piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen:
\u201dJo minun tulevi n\u00e4lk\u00e4,
kun ei sy\u00f6\u00e4 eik\u00e4 juoa
eik\u00e4 purtua piet\u00e4.\u201d
Sanoi herra Heinrikki:
\u201dJo pian talo tulevi;
Lallola on lahen takana,
hyv\u00e4 neuvo niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4;
siin\u00e4 sy\u00f6mme, siin\u00e4 juomme,
siin\u00e4 purtua pi\u00e4mme.\u201d
Sanoi piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen:
\u201dEnt\u00e4 on j\u00e4rvi j\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00e4,
sulana joki kovera.\u201d
Siihen herra Heinrikki
itse vastaten sanovi:
\u201dKierret\u00e4h\u00e4n Kiulon j\u00e4rvi,
ymp\u00e4ri joki kovera.\u201d
L\u00e4hettihin Lallolahan,
kierrettihin Kiulon j\u00e4rvi,
ymp\u00e4ri joki kovera.
Sitten tultua talohon,
n\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 niemen p\u00e4\u00e4h\u00e4n,
Kerttu kelvoton em\u00e4nt\u00e4,
paha vaimo pannahinen,
suitsi suuta kunnotonta,
keitti kielt\u00e4 kelvotonta
einett\u00e4 aneleville;
ei saa einett\u00e4 tulijat
eik\u00e4 heini\u00e4 hevonen.
Sitten herra Heinrikki
sanoin lausui, suin puheli:
\u201dPilttiseni, pienoiseni,
vantti vaaksan korkuhuinen,
ota leip\u00e4 uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
heit\u00e4 penningit sijahan;
ota kellarist\u2019 olutta,
heit\u00e4 penningit sijahan;
ota heini\u00e4 hevosen,
pane penningit sijahan;
katso kauroja lis\u00e4ksi,
heit\u00e4 penningit sijahan.\u201d
Sitten piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen,
otti kyrs\u00e4n uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
vieritti rahan sijalle;
otti olutta kellarista,
vieritti rahan sijalle,
hein\u00e4t hein\u00e4huonehesta,
vieritti rahan sijalle,
kaurat kaurahinkalosta,
vieritti rahan sijalle.
Kerttu kelvoton em\u00e4nt\u00e4,
salasy\u00f6j\u00e4 sappehinen,
sep\u00e4 kirkui kiukahalta,
parkui patsahan nen\u00e4st\u00e4:
\u201dJahka Lalli saa kotihin,
se sun luusi luistelevi
ja p\u00e4\u00e4si p\u00e4ristelevi,
suonesi sirottelevi.\u201d
Sitten herra Heinrikki
l\u00e4ksi Lallolan talosta,
lapset lauleli j\u00e4lest\u00e4,
lapset laiskat Lallolassa:
\u201dJo k\u00e4vi meill\u00e4 ihmisi\u00e4,
joivat tynnyrist\u2019 oluen,
kakun s\u00f6iv\u00e4t kammarista,
laoit heini\u00e4 laosta,
heini\u00e4 hevosen sy\u00f6\u00e4,
kannoit kauroja lis\u00e4ksi.\u201d
Lalli kun tuli kotia,
tuo Lallin paha em\u00e4nt\u00e4,
vanha nainen, vaimo valski,
kantoi kielt\u00e4 kelvotonta,
valehteli vanha nainen:
\u201dJo k\u00e4vi t\u00e4ss\u00e4 ihmisi\u00e4,
t\u00e4ss\u2019 on sy\u00f6ty, t\u00e4ss\u00e4 juotu,
t\u00e4ss\u00e4 purtua pietty:
ruoka-ruotsi, sy\u00f6m\u00e4-saksa,
kiertolaiset kelvottomat.
Joivat oluen kellarista,
vett\u00e4 viskasit sijahan;
kakun s\u00f6iv\u00e4t kammarista,
kiven vierrytit sijahan;
veiv\u00e4t heini\u00e4 laosta,
heitit hieta\u2019a sijahan;
kauroja hevosen sy\u00f6\u00e4,
saivat santa\u2019a sijahan.\u201d
Lausui paimen patsahalta:
\u201dJo vainen valehtelitkin;
el\u00e4 vainen usko\u2019kana
vaimon valskin lausehia!\u201d
Lalli, mies pahantapainen,
ei tuosta totella ollut;
sivui Lalli laapurinsa,
paha pitk\u00e4n keih\u00e4\u2019\u00e4ns\u00e4,
lykk\u00e4si lylyn lumelle
kuin on voisen vuolakkehen,
sy\u00f6ksi kalhun kaljamalle
kuin on talvisen j\u00e4niksen;
sitten hiihti hirmuisesti,
lyly vieri vinke\u00e4sti,
tuli suitsi suksen tiest\u00e4,
savu sauvan somman tiest\u00e4.
Sanoi piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen:
\u201dJo kuuluu kumu takana;
ajanko t\u00e4t\u00e4 hevosta?\u201d
Sanoi herra Heinrikki:
\u201dJos kumu takana kuului,
el\u00e4 aja t\u00e4t\u00e4 hevosta,
karkottele konkaria!\u201d
\u201dEnt\u00e4 jos tavotetahan
tahikka tapetahenki;
Lalli hiiht\u00e4en tulevi,
pitk\u00e4 keih\u00e4s kainalossa.\u201d
Siit\u00e4 herra Heinrikki
kun tunsi tuhon tulevan,
h\u00e4t\u00e4p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle saavan,
sanan lausui, noin puheli:
\u201dPilttiseni, pienoiseni,
k\u00e4y sin\u00e4 kivien taaksi,
kuuntele kiven takana;
kun ei kilpe\u00e4 kivess\u00e4,
niin s\u00e4 mene tammen taaksi,
katsele takana tammen,
kuin minua tavotetahan
taikka tapetahanki!
Jos min\u00e4 tapettanehen
ja sin\u00e4 j\u00e4lille j\u00e4\u00e4net,
niin poimi lumesta luuni,
aseta orin rekehen,
orin Suomehen vet\u00e4\u2019\u00e4,
vaan jos uupuvi oronen,
sitten h\u00e4rk\u00e4 pantakohon;
kussa h\u00e4rk\u00e4 tauonnevi,
siihen kirkko teht\u00e4k\u00f6h\u00f6n,
kappeli rakettakohon!\u201d
Lalli hiihti, Hiien ruoka,
tavotti takaa-ajetun,
tappoi herra Heinrikin,
surmasi jalosukuisen,
jok\u2019 oli t\u00e4nne joutununna
Suomen kansan kastajaksi.
Sitten piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen,
luut korjasi lumesta,
poimi kaikki kaunihisti,
verkas\u00e4kkihin veteli,
sitoi silkkinauhasilla,
asetti orin rekehen.
Kun sitten oronen uupui,
niin antoi h\u00e4r\u00e4n vet\u00e4\u2019\u00e4.
Tuoss\u2019 on h\u00e4rk\u00e4 tauonnunna:
Nousiaisten hietamaahan,
hietakankahan nen\u00e4h\u00e4n.
Siihen herra Heinrikki
ensimm\u00e4inen hauattihin;
kivikirkko rakettihin
herran Heinrikin nimehen.
Vaan ei piltti pikkuruinen,
vantti vaaksan korkuhuinen,
l\u00f6yt\u00e4nyt lumen sis\u00e4lt\u00e4,
pyh\u00e4n miehen peukaloa,
sormea ison is\u00e4nn\u00e4n
kultasormuksen keralla, –
ennen kuin kes\u00e4sy\u00e4nn\u00e4,
kun oli kev\u00e4t ihana
j\u00e4\u00e4t jo j\u00e4rvist\u00e4 sulannut,
sekin sitten l\u00f6yettihin
pienen j\u00e4\u00e4palasen p\u00e4\u00e4lt\u00e4
kultasormuksen keralla.
Sit\u00e4 tuuli tuu\u2019itteli
vieno aaltonen ajeli,
ihmisille n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi,
tunnusmerkiksi jaloksi,
jott\u2019 ei sallinut Jumala
eik\u00e4 suonut suuri Luoja
ve\u2019en alle vaipumahan,
hukkahan tuleumahan
sormea ison is\u00e4nn\u00e4n,
pyh\u00e4n miehen peukaloa.
Lalli, se pahin pakana,
julmin juutasten seassa,
pahan ty\u00f6ns\u00e4 t\u00e4ytetty\u00e4,
pyh\u00e4n miehen mestattua,
surmattua suuren miehen,
pispan, herra Heinrikin,
otti korkean kyp\u00e4r\u00e4n
pyh\u00e4n miehen, pispan, p\u00e4\u00e4st\u00e4,
pani p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 omahan,
kallohonsa kauheahan;
palasi pahalta ty\u00f6lt\u00e4,
hiihti kilttin\u00e4 kotihin.
Lausui paimen patsahalta.
\u201dMist\u2019 on Lalli lakin saanut,
mies h\u00e4ijy hyv\u00e4n hytyr\u00e4n,
pispan hiipan hirtehinen.\u201d
Lalli se murehetonna
p\u00e4\u00e4st\u00e4 lakkia tavotti:
hivukset himahtelivat
lakkihin imentynein\u00e4,
l\u00e4ksi kallosta kamara,
luikas luista irrallensa,
k\u00e4vi kallo kaljamaksi,
p\u00e4\u00e4 pahan nahattomaksi.
Niin t\u00e4m\u00e4n pahan pakanan,
pispa raukan raatelijan,
tuli kosto korkealta,
makso maailman valtiaalta;
sen teki totinen Luoja
ja sallei jalo Jumala.
Nyt se pispa taivahassa,
herran enkelein elossa,
voiton virtt\u00e4 veisailevi;
Lalli paikassa pahassa,
sakean savun seassa,
helvetiss\u00e4 hiihtelevi.
Siell\u00e4 pirut pistelev\u00e4t
helvetiss\u00e4 helteisess\u00e4
sielu-parkoja pahasti.
Varjele, vaka Jumala,
est\u00e4, Luoja armollinen,
meit\u00e4 sinne saapumasta;
saata taivahan salihin,
iankaikkiseen ilohon!<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tProfessori Heikki Ojansuun versio<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Prof. Heikki Ojansuun (1873-1923) eri l\u00e4hteist\u00e4 ker\u00e4\u00e4mien katkelmien pohjalta rakentama runo
Piispa Henrikin surmavirsi<\/p>

Kasvoi ennen caxi lasta
Toinen kasvoi caalimaassa
Toinen Ruotzis yleni.
Toinen H\u00e4mehen Heinrichi
Toinen Erichi kuningas
L\u00e4ht\u00e4m maita ristim\u00e4h\u00e4n
Maillen ristim\u00e4tt\u00f6millen
Paicoillen Papittomillen
Minun velien Henrich,
\u00e4l\u00e4 mene maalle Suomen
kyll sin on monda meny
Mutt ei ole j\u00e4lle tullu
eik\u00e4 paljo palainut
Osotan liha Jumalan
N\u00e4yt\u00e4n kalcin kaunin,
eik\u00f6st ne h\u00e4wene h\u00e4iy
end\u00b4on j\u00e4rwet j\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00e4
Sulan on j\u00e5ki K\u00e5wera
Kyll\u00e4 me ki\u00e4rr\u00e4n Kiuulon j\u00e4rwen
Ymb\u00e4ri j\u00e5ki K\u00e5weron
t\u00e4sa oli ruotzi trani sax
h\u00e4n otti leipp\u00e4 uni p\u00e4\u00e4ld
heitti lastuja sian
otti olta tynnyrist
paiskais mulda tapill,
otti heini\u00e4 ladost,
heitti lastuja sian
Lalli otti Laakaris
Pentti pitk\u00e4n keih\u00e4s
ja ouleva ison otas
Minu Pilti piscun
\u00e4l\u00e4 aja t\u00e4t\u00e4 hewoista;
\u00e4l\u00e4 carcot gongarita
K\u00e4tke suas kiwwi\u00e4 warjon
jos taka ajeta(nnen)
ja min\u00e4 tapettannen,
ota minun luun lumelda
ja pane silki s\u00e4ckin
Ot\u00b4sitt w\u00e4h\u00e4iset h\u00e4ri\u00e4t,
kutei ik\u00e4n enen ole ickes ollu,
ku wapana waelda
\u00c5l\u00b4 heit est\u00e4 erhetyxist
Kuhon ensist seisattawat
Siihen risti rakettackon
Toisen kuca tawatawat
Cappel caunis teht\u00e4k\u00f6n
Colmannen cusa kerran
sihen kircko teht\u00e4k\u00f6n
Min\u00e4 sis\u00e4ll pandakon
Mist\u00e4 Lalli lakin saanut
h\u00e4jy mies hyw\u00e4n hytyrin.
Sitte Lalli murhat\u00f6inen
lakin p\u00e4\u00e4st\u00e4ns tawoitti
hiuxet ne himachtelit
sormuxen weti sormestans
sormen suonet liucachtelit
N\u00e4in t\u00e4m\u00e4n pahantapaisen
Pispan rackan ra(a)telian,
Tuli kocto corcialta
Maxo mailman waldialta<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKalevalaisen Runokielen seuran versio<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Vanhoihin toisintoihin perustuva Aulis Rintalan, Kalevalaisen Runokielen Seuran (KaRuSe) puheenjohtajan, korjaama
surmaruno. Sen on s\u00e4velt\u00e4nyt dir. mus. Pentti Tynkkynen
Piispa Henrikin surmavirsi<\/p>

Kasvoi ennen kaksi lasta,
ensimm\u00e4inen Englannissa,
toinen Ruotsissa yleni.
Herra sielt\u00e4 Englannista,
se on Heinrikki H\u00e4mehen,
joka Ruotsissa yleni,
se on Eirikki kuningas.
Sanoi Heinrikki H\u00e4mehen
Eirikille, veljellens\u00e4:
\u201dL\u00e4htek\u00e4\u00e4mme ristim\u00e4h\u00e4n
maita kastamattomia,
paikkoja papittomia,
tehk\u00e4\u00e4mme kiviset kirkot,
kappelit rakentakaamme,
papin saarnoja sanella
kaiken kansan kuultavaksi!”
Sanoi Eirikki kuningas,
sanoin lausui, suin puheli,
Heinrikille, veljellens\u00e4:
\u201d\u00c4l\u00e4 l\u00e4hde Suomen maalle,
paljon on sinne mennehi\u00e4,
ei paljon palannehia,
siell\u00e4 on j\u00e4rvet j\u00e4\u00e4tym\u00e4tt\u00e4,
joet juoksevat sulana.”
Sanoi Heinrikki H\u00e4mehen
veljellens\u00e4 Eirikille:
”Kierr\u00e4n j\u00e4rven K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4,
selvi\u00e4n sulista joista.”
Pani varsan valjahisin,
orihille suitset suuhun,
pani r\u00e4nget norsunluiset,
valjahat majavanluiset
hevon kaulan kahden puolen.
Kunnosti hevospelins\u00e4,
reunat reess\u00e4 kohdallensa,
eteen alttarin asetti,
reen per\u00e4lle pienet kirjat.
Niin kohta ajohon l\u00e4hti,
ajoi teit\u00e4 talvisia
t\u00e4ydet kaksi vuorokautta,
eik\u00e4 taukoa pit\u00e4nyt.
Sanoi Eirikki kuningas
Heinrikille veljellens\u00e4:
”Jo t\u00e4ss\u00e4 tulevi n\u00e4lk\u00e4,
kun ei sy\u00f6d\u00e4 eik\u00e4 juoda
eik\u00e4 purtua pidet\u00e4.”
\u201dLalli on lahden tuolla puolen,
talo vankka niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4,
siell\u00e4 sy\u00f6mme, siell\u00e4 juomme,
siell\u00e4 purtua pid\u00e4mme.”
Saavuttuansa talohon
herra Heinrikki H\u00e4mehen
hevosille otti hein\u00e4t,
paiskas penningit sijalle,
otti leiv\u00e4n uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
heitti penningit sijalle,
vei olutta kellarista,
tarjosi rahan sijalle.
Siin\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t, siin\u00e4 joivat,
siin\u00e4 purtua pitiv\u00e4t;
sitten l\u00e4htiv\u00e4t ajohon.
Kerttu, kelvoton em\u00e4nt\u00e4,
pieksi suuta kunnotonta,
k\u00e4ytti kielt\u00e4 kelvotonta:
\u201dKun tulee kyl\u00e4lt\u00e4 Lalli,
henkenne ei paljon paina!\u201d
Kun Lalli tuli kotia.
niin Lallin paha em\u00e4nt\u00e4
pieksi suuta kunnotonta,
k\u00e4ytti kielt\u00e4 kelvotonta:
”Jo t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vi v\u00e4ke\u00e4,
t\u00e4ss’ on sy\u00f6ty, t\u00e4ss’ on juotu,
t\u00e4ss\u00e4 purtua pidetty,
viety heini\u00e4 hevosen,
hietaa annettu sijalle,
sy\u00f6ty leiv\u00e4t uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
sijalle kivensiruja,
olut juotu kellarista,
santaa annettu sijalle.”
Paimen kirkui kiukahalta,
parkui poika pankoltansa:
”Vaimosi puhuu valetta,
el\u00e4 usko tuota naista!”
Vaan Lalli pahatapainen,
mies kovin pahasukuinen,
kohta keih\u00e4\u00e4ns\u00e4 kokosi,
piru suuren kirvehens\u00e4,
sukset sein\u00e4lt\u00e4 sivalti,
lykk\u00e4si lylyn lumelle,
ty\u00f6nsi kalhun kaljamalle,
hiihti herrojen per\u00e4h\u00e4n.
Sanoi orja uskollinen,
lausui parka palvelija:
”Jo kuuluu kumu takana,
viel\u00e4k\u00f6 ajan hevosta?”
Sanoi Heinrikki H\u00e4mehen,
palvelijallensa pakisi:
”Jos kuuluu kumu takana,
el\u00e4 aja en\u00e4\u00e4 hevosta,
el\u00e4 karkaa konkarilta.”
”Ent\u00e4 jos ne saavat kiinni,
vaikka viel\u00e4 tappavatkin?”
”Poikkea nyt tien sivuhun,
kuuntele kiven takana.
Jos minut tavoitetahan
tai vaikka tapetahankin.
poimi luuni pois lumesta,
silkkis\u00e4kkihin sijoita,
se pane h\u00e4r\u00e4n rekehen
h\u00e4r\u00e4n Suomehen vedell\u00e4,
itseksens\u00e4 astuskella.
Kussa h\u00e4rk\u00e4 uupunevi,
siihen kirkko teht\u00e4k\u00f6h\u00f6n,
kappeli rakettakohon,
papin saarnoja sanella,
kansan kaiken kuultavaksi.”
Piispa joutui surman suuhun.
Vaan ei orja uskollinen
l\u00f6yt\u00e4nyt lumen seasta
sormea ison is\u00e4nn\u00e4n,
pyh\u00e4n miehen peukaloa
kultasormuksen keralla.
Palasi paha kotia
keih\u00e4inens\u00e4, kirveinens\u00e4.
Orja kirkui kiukahalta,
palkollinen pankoltansa:
”Mist\u00e4 mies lakin on saanut,
is\u00e4nt\u00e4 hyv\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4n,
piispan hiipan, hirtehinen?”
Lalli tuo murehissansa
lakin p\u00e4\u00e4st\u00e4ns\u00e4 nyk\u00e4isi:
siihen hiukset kiinni tarttui,
nahka l\u00e4hti p\u00e4\u00e4laesta.
Kiskoi sormuksen korean:
lihat irtosi mukana.
Niin t\u00e4m\u00e4n pahantapaisen
piispan raukan raatelijan
tuli kosto korkialta,
palkka mailman valtiaalta.
Nousiaisten nummimaalle
vetoh\u00e4rk\u00e4 tuo v\u00e4s\u00e4hti.
Siihen piispa peitettihin,
H\u00e4meen herra haudattihin,
kirkkokin rakennettihin
pyh\u00e4n Heinrikin nimehen.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tPaula H\u00e4rk\u00e4l\u00e4n ja Kaarina Toivolan versio<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

T\u00e4m\u00e4 k\u00f6yli\u00f6l\u00e4isten opettajien Paula H\u00e4rk\u00e4l\u00e4n ja Kaarina Toivolan eri l\u00e4hteist\u00e4 kokoama teksti on k\u00e4sikirjoituksena
K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 tammikuun 19. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 olevana sunnuntaina, nk. Talvi-Henrikkin\u00e4, esitett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4.
Ensimm\u00e4isen kerran se esitettiin v. 2000 ja sen j\u00e4lkeen aluksi vuosittain ja n\u00e4ytelm\u00e4 tehtiin t\u00e4ysin paikallisin voimin.
V. 2006 l\u00e4htien meill\u00e4 on ollut ammattiohjaaja, eik\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 esitet\u00e4 joka vuosi.<\/p>

PIISPA HENRIKIN SURMA
Koonneet: Paula H\u00e4rk\u00e4l\u00e4 ja Kaarina Toivola
Kuoro: Ramus virens olivarum
Piae Cantiones 759 per columbam panditur
1.s\u00e4keist\u00f6 latinaksi per columbam panditur
Binum genus animarum
arca Noe clauditur
Ergo plebs Finnonica
gaude de hoc dono
quod facta est Catholica
verbi Dei sono
4. ja 5. s\u00e4keist\u00f6 Mies saapui Englannista
uskoa kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n,
h\u00e4n, opettaja Suomen,
sai kansaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n.
Riemuitse, Suomen kansa,
ja Herraa armostansa
ylist\u00e4 palvoen.
Upsalan hiippakuntaa
h\u00e4n johti Ruotsissa.
Rinnallaan pyh\u00e4 Eerik
h\u00e4n kylvi uskoa
Riemuitse, Suomen kansa,
ja Herraa armostansa
ylist\u00e4 palvoen.<\/p>

1. L\u00e4ht\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6s
Kertoja: Kaksi oli pyhe\u00e4 miest\u00e4,
ristivelje\u00e4 jaloa,
Yksi kasvoi Ruotsin maalla,
toinen maalla vierahalla.
Lapsi maalta vierahalta,
se oli herra Henterikki.
Se kuin Ruotsissa yleni,
se oli Eerikki ritari,
Ruotsin kuuluisa kuningas.
Eerikki: Tule purtehen Jumala,
aluksehen armollinen.
Tuuittele tuuli purtta,
aalto laivoa ajele.
Turun maille tullaksemme,
Suomen suureksi hyv\u00e4ksi.
Henrikki: L\u00e4kk\u00e4mme H\u00e4mehen maalle,
maalle ristim\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle,
paikalle papittomalle.
Tehk\u00e4\u00e4mme kiviset kirkot,
kappelit rakentakaamme,
pappein saarnoja sanoa,
kansan kaiken kuultavaksi.
Eerikki: Paljo on sinne mennehi\u00e4,
ei paljon palannehia.
Ent\u00e4 on j\u00e4rvet j\u00e4\u00e4tym\u00e4tt\u00e4,
sulana joki kovera.
Henrikki: Toki l\u00e4hden, en totelle.
Osotan lihan Jumalan,
n\u00e4yt\u00e4n kalkin kaunihimman \u2013
eiv\u00e4tk\u00f6s h\u00e4vinne h\u00e4ijyt.
Jos min\u00e4 tapettanehe,
toinen j\u00e4\u00e4nevi j\u00e4lelle.
Kyll\u00e4 kierr\u00e4n Kiulon j\u00e4rven,
ymp\u00e4ri joki koveran.<\/p>

2. Matka
Kertoja: Pani varsat valjasihin,
suvikunnat suitsi suuhun.
Pani korjat kohdallensa,
aisat tammiset asetti,
ohjat suoniset ojensi.
Pani r\u00e4nget mursunluiset,
valjahat majavanluiset,
Harmon kaulan kahta puolta,
harjalle hyv\u00e4n hevosen.
Kirman peuroja viritti,
j\u00e4jess\u00e4ns\u00e4 juoksemahan.
latoi lauman laulajia,
p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lent\u00e4m\u00e4h\u00e4n.
Karhu rautakahlehissa,
teeri rautainen kukersi,
karhun rautaisen kidassa.
Ajella karuttelevi,
ajoi p\u00e4iv\u00e4t matkaeli,
kaksi y\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ns\u00e4.
Piispan renki: Jo t\u00e4ss\u00e4 tulevi n\u00e4lk\u00e4,
eik\u00f6 sy\u00f6\u00e4, eik\u00f6 juoa,
eik\u00f6 purtua piet\u00e4?
Henrikki: Jo pian talo tulevi,
Lalloila, Tako ja L\u00e4hde.
On Lalli lahen takana,
hyv\u00e4 neuvo niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4.
Siin\u00e4 sy\u00f6mme, siin\u00e4 juomme.
siin\u00e4 purtua pid\u00e4mme.<\/p>

3. Lalloilassa
Kerttu: Ei Halli valetta hauku,
luppakorva luikuttele.
Henrikki: Tervehdys talolle t\u00e4lle,
siunaus suuren Jumalan!
(Ave, haec domus,
benedictio Dei magni!) K\u00e4\u00e4nn\u00f6s khra Sakari Vuola
Kerttu: Terve tervehytt\u00e4j\u00e4lle,
terve t\u00e4nne tultuasi.
Henrikki: Korea kutsuttu vieras,
koreampi kutsumaton.
Kuulehan iso em\u00e4nt\u00e4,
itse Lallin tarkka vaimo.
Anna miehelle minulle,
kyllin sy\u00f6d\u00e4, kyllin juoda.
Anna ostoa olutta,
juomoa rahanalaista
Kertoja: Otti heini\u00e4 hevosen,
heitti penningit sijalle,
otti kyrs\u00e4n uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
heitti penningit sijalle,
otti oltta kellarista,
vieritti rahat sijahan.
Kerttu kelvoton em\u00e4nt\u00e4,
paha vaimo pannahinen.
Katselevi kultiansa,
kumarteli kaunihisti.
sy\u00f6tti juotti vierahia,
noita kutsumattomia.
Sy\u00f6tti suin sulassa voissa,
kourin kuorekukkaroissa.
Olipa lohta luotasilla,
sivulla sianlihoa,
kupit kukkuraisillansa,
vadit varpelaitehilla.
Siin\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t, siin\u00e4 joivat,
siin\u00e4 purtua pitiv\u00e4t.
Kuoro: Vaan opettaja uskon
Piae Cantiones 759 vaaroihin antautui,
8. s\u00e4keist\u00f6 kun viesti h\u00e4nen t\u00f6ist\u00e4\u00e4n
laajalle kantautui
Riemuitse, Suomen kansa
ja Herraa armostansa
ylist\u00e4 palvoen.
Henrikki: Kiitos olkoon Kaikkivallan,
Kiitos ehtoisan em\u00e4nn\u00e4n!
(Gratias Deo Omnipotento,
gratias mulieri hospitalii!) K\u00e4\u00e4nn\u00f6s S. Vuola
Kertoja: Sitten l\u00e4htiv\u00e4t ajohon,
Kjulon j\u00e4rven j\u00e4itten p\u00e4\u00e4lle.
Kerttu: Kun Lalli kotihin saapi,
viel\u00e4 se luusi luistelevi,
ja p\u00e4\u00e4si p\u00e4ristelevi,
suonesi sirottelevi.<\/p>

4. Lalli tulee kotiin
Kertoja: Lalli, kun tuli kotihin
katselevi, kyselevi.
Lalli: Ken on kulkenut kujalla?
Oisko ollut yst\u00e4vi\u00e4,
vierasko viipynyt talossa?
Kerttu: K\u00e4vi t\u00e4ss\u00e4 ruokaruotsi,
ruokaruotsi, sy\u00f6m\u00e4saksa:
T\u00e4ss on sy\u00f6nyt, t\u00e4ss\u00e4 juonut,
t\u00e4ss\u00e4 purtua pit\u00e4nyt.
Otti kyrs\u00e4n uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
kiven vy\u00f6rytti sijahan.
Paimen: Jo vainen valehteletkin,
el\u00e4 vainen uskokahan.
Kerttu: Otti oltta kellarista,
veden viskasi sijahan,
otti heini\u00e4 ladosta,
heitti hietoja sijahan.
Kertoja: Vihastui iso is\u00e4nt\u00e4,
Suuttui Lalli hirmuisesti.
Lalli: Onko keih\u00e4\u00e4ni ter\u00e4ss\u00e4,
kirves kova karkaistuna?
Suuren karhun kaa’antahan,
ilves-suden iskent\u00e4h\u00e4n.
Kertoja: Lalli se pahatapainen,
sek\u00e4 mies pahasukuinen,
lykk\u00e4si lylyn lumelle,
sy\u00f6ksi kalhun kaljamalle
ajoi herroja takoa.<\/p>

5. Henrikin testamentti
Kertoja: Lausui orja uskollinen,
piispan parka palvelija.
Piispan renki: Jo kuuluu kumu takana,
Lalli hiiht\u00e4en tulevi,
pitk\u00e4 keih\u00e4s kainalossa.
Ajanko t\u00e4t\u00e4 hevosta?
Henrikki: El\u00e4 aja t\u00e4t\u00e4 hevosta,
karkottele konkaria.
Piispan renki: Ent\u00e4 jos tavotetahan,
taikkapa tapetahankin?
Henrikki: Orjaseni uskollinen,
k\u00e4y sin\u00e4 kiven taaksi,
kuuntele kiven takana.
Jos minut tavotetahan,
taikka my\u00f6s tapetahankin,
poimi mun luuni lumesta,
ne sin\u00e4 verkahan vetele,
ne pane h\u00e4r\u00e4n rekehen.
Kuhun ensin seisahtuvi,
siihen risti rakettakoon,
kaunis kappeli kohotkoon.
Kussa h\u00e4rk\u00e4 uupunevi,
siihen kirkko koottakohon.<\/p>

6. Takaa-ajo
Kertoja: Tunsi tuo tuhon tulevan,
h\u00e4t\u00e4p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle saavan.
Lalli hiihti hirmuisesti,
lyly juoksi vinhe\u00e4sti,
tuli suitsi suksen tiest\u00e4,
savu sauvakon sijasta.<\/p>

7. Surma
Kertoja: Lalli pahin pakanoista,
julmin juudasten seasta,
joka tappoi pyh\u00e4n miehen,
piispan, herra Henterikin,
otti korkean kyp\u00e4r\u00e4n,
pyh\u00e4n miehen piispan p\u00e4\u00e4st\u00e4,
pani p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 omahan,
meni kilttin\u00e4 kotihin.<\/p>

8. Kosto
Paimen: Kusta on Lalli lakin saanut,
mies h\u00e4ijy hyv\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4n,
piispan hiipan hirtehinen?
Kertoja: Lalli nosti lakkiansa,
hiukset lakkihin imesit,
keralla kamara kaikki,
liukos luusta irrallensa,
kaikki kallosta erisi.
Niin t\u00e4m\u00e4n pahantapaisen,
piispan raukan raatelijan,
tuli kosto korkialta,
makso mailman valtiaalta.<\/p>

9. Kristinuskon tulo
Kertoja: Poimi orja luut lumesta,
k\u00e4\u00e4ri kaikki kaunihisti.
Otti mullin Muntilasta,
toisen Polsun Jaakolasta.
Pani luut h\u00e4r\u00e4n rekehen,
h\u00e4r\u00e4n Suomehen vete\u00e4.
Tuohon on h\u00e4rk\u00e4 tauonnunna,
Nousiaisten hietamaahan,
hietakankahan nen\u00e4h\u00e4n.
Siihen herra Henterikki,
ensimm\u00e4inen haudattihin,
kirkko my\u00f6skin rakettihin,
herran Henrikin nimehen.
Kuoro: H\u00e4n voitti kuolemallaan
Piae Cantiones 759 marttyyrin seppeleen,
10. ja 11. s\u00e4keist\u00f6 kun py\u00f6veli niin julma
sai h\u00e4net uhrikseen
Riemuitse, Suomen kansa,
ja Herraa armostansa
ylist\u00e4 palvoen.
Is\u00e4lt\u00e4\u00e4n rauhaa Kristus
maallemme pyyt\u00e4k\u00f6\u00f6n!
Herraansa kansa t\u00e4\u00e4ll\u00e4
uskossaan kiitt\u00e4k\u00f6\u00f6n
Riemuitse, Suomen kansa
ja Herraa armostansa
ylist\u00e4 palvoen<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi Surmavirrest\u00e4 on lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia versioita. Pyrimme ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 v\u00e4hitellen t\u00e4lle sivulle, samoin kuin muutakin aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia. Dosentti Mikko Heikkil\u00e4n koko tunnetun surmavirsiaineiston perusteella laatima rekonstruktio Piispa Henrikin surmavirren keskiaikaisesta kantamuodosta Piispa Henrikin surmavirren vanhin tavoitettavissa … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":370,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":{"0":"post-1035","1":"page","2":"type-page","3":"status-publish","5":"infinite-scroll-item"},"yoast_head":"\nPyh\u00e4n Henrikin surmavirsi - K\u00f6yli\u00f6-seura<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi - K\u00f6yli\u00f6-seura\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi Surmavirrest\u00e4 on lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia versioita. Pyrimme ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 v\u00e4hitellen t\u00e4lle sivulle, samoin kuin muutakin aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia. Dosentti Mikko Heikkil\u00e4n koko tunnetun surmavirsiaineiston perusteella laatima rekonstruktio Piispa Henrikin surmavirren keskiaikaisesta kantamuodosta Piispa Henrikin surmavirren vanhin tavoitettavissa ... Lue lis\u00e4\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"K\u00f6yli\u00f6-seura\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-01-31T12:22:15+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"27 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035\",\"name\":\"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi - K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2023-10-21T08:19:13+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-31T12:22:15+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tapahtunutta\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=370\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\",\"name\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization\",\"name\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png\",\"width\":530,\"height\":619,\"caption\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi - K\u00f6yli\u00f6-seura","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi - K\u00f6yli\u00f6-seura","og_description":"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi Surmavirrest\u00e4 on lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia versioita. Pyrimme ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 v\u00e4hitellen t\u00e4lle sivulle, samoin kuin muutakin aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia. Dosentti Mikko Heikkil\u00e4n koko tunnetun surmavirsiaineiston perusteella laatima rekonstruktio Piispa Henrikin surmavirren keskiaikaisesta kantamuodosta Piispa Henrikin surmavirren vanhin tavoitettavissa ... Lue lis\u00e4\u00e4","og_url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035","og_site_name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","article_modified_time":"2024-01-31T12:22:15+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"27 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035","name":"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi - K\u00f6yli\u00f6-seura","isPartOf":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website"},"datePublished":"2023-10-21T08:19:13+00:00","dateModified":"2024-01-31T12:22:15+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=1035#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tapahtunutta","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=370"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/","name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization","name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png","contentUrl":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png","width":530,"height":619,"caption":"K\u00f6yli\u00f6-seura"},"image":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1035","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1035"}],"version-history":[{"count":163,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1035\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6603,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1035\/revisions\/6603"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1035"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}