{"id":10257,"date":"2024-09-08T14:21:15","date_gmt":"2024-09-08T14:21:15","guid":{"rendered":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257"},"modified":"2024-09-27T19:50:55","modified_gmt":"2024-09-27T19:50:55","slug":"kohde-2-lallin-patsas","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257","title":{"rendered":"Kohde 2: Lallin patsas"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kirjoitus sis\u00e4ltyy K\u00f6yliist-kirjaan nro 7 Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita Teksti l\u00f6ytyy sivuilta 96-106.<\/p>

\"\"
Irmeli Pentti ja Aulis Haikonen Kerttuna ja Lallina 2005. Kuva Jaakko Ojala.<\/figcaption><\/figure>

Lalli oli olemassa!<\/h1>

Leena J\u00e4rnfors<\/h5>

Tutkimuskohteena oleva rikos on tiedonantojen perusteella sattunut K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 tammikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1156.<\/strong>
Viimevuotisessa Suuret suomalaiset -\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 kansa nosti piispa Henrikin surmaajan 14. sijalle. Lallin taakse j\u00e4iv\u00e4t sellaiset menneisyyden kipsip\u00e4\u00e4t kuin J. V. Snellman (24.) ja J. L. Runeberg (57.), joiden kunniaksi lippu viel\u00e4 nostetaan salkoon, samoin Zacharias Topelius (72.). Henrik Gabriel Porthan (Suomen historian is\u00e4n\u00e4 tunnettu suurmies), jolle ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa pystytettiin patsas, ei ollut tarjolle pantujen joukossa.<\/p>

Lyhyt selvitys tapahtumista (todistajina Urpo Vento, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, sek\u00e4 dosentti Kimmo Katajala Karjalan tutkimuslaitoksesta)<\/strong>
L\u00e4hteen\u00e4 ovat Pyh\u00e4n Henrikin surmavirren esittelem\u00e4t tapahtumat. Tapauksesta on olemassa runsaasti aineistoa sek\u00e4 kansanrunoissa ett\u00e4 suorasanaisissa tarinoissa. Paikannimist\u00f6 toimii omalla tavallaan my\u00f6s paikan muistina. Surmarunon mukaan kiivastunut talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin, koska t\u00e4m\u00e4 otti Lallin talosta kestityst\u00e4. Surmavirress\u00e4 Lalli on kiivas talonpoika, n\u00e4ytelm\u00e4n konna on Lallin vaimo Kerttu, joka valehtelee, ettei Henrik olisi j\u00e4tt\u00e4nyt maksua vastoin Kertun tahtoa ottamastaan ruoasta ja oluesta.
Kertun valheen nostattamassa vihassa Lalli l\u00e4htee kestityksen ottajien takaa-ajoon, surmaa Henrikin K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja panee p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hatun. Mukana Lallilla on kaksi renki\u00e4, Pentti ja Olavi. Pentill\u00e4 on pitk\u00e4 keih\u00e4s, Lallilla kirves. Murhasta koituu Lallille rangaistus, sill\u00e4 kotona hattua pois otettaessa sen mukana l\u00e4htev\u00e4t Lallilta sek\u00e4 hiukset ett\u00e4 p\u00e4\u00e4nahka.
T\u00e4st\u00e4 \u201dperuskertomuksesta\u201d erilliset surmavirren alku ja loppu ovat mukana my\u00f6s Turussa 1300-luvun alussa laaditussa Pyh\u00e4n Henrikin legendassa. Surmavirren alkuosassa Henrik ja kuningas Eerik l\u00e4htev\u00e4t Suomeen k\u00e4\u00e4nnytysmatkalle aivan kuten legendassakin, samoin legendassa mainitaan my\u00f6s kotiin palatessa Lallia kohdannut surkea kohtalo. Martti Haavio on olettanut, ett\u00e4 kohtaus Lallista ja piispan hatusta olisi omaksuttu legendaan kansantraditiosta, siis Henrikin surmavirrest\u00e4. H\u00e4n ei lainkaan perustele t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4\u00e4n. Ennemminkin Lallia kohdannut Jumalan rangaistus, samoin kuin ristiretkest\u00e4 kertova alkuosa, ovat runoon my\u00f6hemmin legendan tai muun kirjallisen l\u00e4hteen mukaisesti tehtyj\u00e4 lis\u00e4yksi\u00e4 ja muutoksia, joiden tarkoituksena on ollut Henrikiin liittyneen kultin vahvistaminen. Jumalan rangaistus piispan murhaajalle korostaa murhatun marttyyriutta. Samaa tarkoitusta palvelee Henrikin Suomeen tulon jalo tarkoitus: ristiretki pakanakansan kastamiseksi, ei jo kristityn kansan verotusmahdin varmistaminen Ruotsille.
Vaikutteiden kulkemista legendasta surmavirteen vahvistaa Haavion vastaava oletus, ett\u00e4 saksalainen M\u00e4useturm-teema, jonka mukaan hiiret alkavat seurata Lallia, joka hukuttautuu Harjavallan Hiirij\u00e4rveen, olisi liitetty kirjallisista l\u00e4hteist\u00e4 ja propagandatarkoituksessa Pyh\u00e4n Henrikin surmavirteen j\u00e4lkeenp\u00e4in. Saksalaisessa keskiaikaisessa M\u00e4useturm-tarinassa pyhimyksen omaisuuden ry\u00f6st\u00e4neen ritarin sy\u00f6v\u00e4t hiiret. Vastaava kohtalo on muutamissa Pyh\u00e4n Henrikin surmavirren toisinnoissa varattu lopulta my\u00f6s metsiin paenneelle Lallille. Nyt SKS:n julkaisemasta toisinnosta loppuepisodi mets\u00e4ss\u00e4 kuitenkin puuttuu ja runo p\u00e4\u00e4ttyy Henrikin veisatessa taivaan iloissa ja Henrikin hiiht\u00e4ess\u00e4 helvetin savuissa.<\/p>

Rikoksen uhri syytt\u00e4jien mukaan piispa Henrik<\/strong>
Syytetty talollinen Lalli<\/strong>
Avustajat Pentti ja Olavi<\/strong>
Mahdollinen ep\u00e4ilty my\u00f6s syytetyn puoliso Kerttu
<\/strong>Todistusaineistoa on runsaasti, mutta osaa kuulustelluista ei ole tavoitettu. Osaa voidaan syyst\u00e4kin ep\u00e4ill\u00e4 huonomuistisuudesta, koska tutkittavana olevasta rikoksesta on kuitenkin kulunut huomattavan pitk\u00e4 aika. Ainoaa varmaa silminn\u00e4kij\u00e4\u00e4 ei ole tavoitettu, vaikka h\u00e4n Kepolassa asuvan
lapsenlapsensa mukaan asuukin Harjavallassa Hiirij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>

Taustatiedot henkil\u00f6ist\u00e4: piispa Henrikin ty\u00f6nantaja oli useiden todistajien mukaan kuningas Eerik.
Kuningas Eerikist\u00e4 saatavat tiedot<\/strong>
Kuningas Eerik on ollut todella el\u00e4nyt historiallinen henkil\u00f6. Samanaikaisia kirjallisia todisteita ei ole, mutta h\u00e4nen poikansa Knut sanoo er\u00e4\u00e4ss\u00e4 aidoksi todistetussa kirjeess\u00e4\u00e4n (ajoitus 1173\/1195), ett\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Eerik on ollut kuningas. Paavi todistaa 1190-luvulla Eerikin vihollisten surmanneen h\u00e4net, ja jo 1198 h\u00e4nen nimens\u00e4 on Vallentunan kirkossa Uplannissa k\u00e4ytetyn pyhimyskalenterin sivuilla h\u00e4nen muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n toukokuun 18:ntena. Eerikin legendan t\u00e4rkeint\u00e4 jaksoa, joka kertoo h\u00e4nen kuolemastaan Upsalassa 18.5.1160, pidet\u00e4\u00e4n yleisesti legendan luotettavimpana osana.
Eerik oli l\u00e4nsig\u00f6\u00f6tanmaalainen ylimys, joka nai kuningas Inge vanhemman tytt\u00e4rentytt\u00e4ren ja esitti sen j\u00e4lkeen vaatimuksia Ruotsin kruunuun. H\u00e4n saikin kannatusta ja h\u00e4net tunnustettiin Ruotsin hallitsijaksi 1155 tai 1156. Eerikin kuitenkin poisti p\u00e4ivilt\u00e4 1160 Tanskan prinssi Maunu Henrikinpoika, joka my\u00f6s oli kuningas Ingen j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin taisteluita, joissa v\u00e4lill\u00e4 oli voitolla ikivanha Sverkerin suku, kunnes Eerikin poika Knut vakiinnutti valtansa 1170-luvun alussa pitk\u00e4ksi aikaa. Pyhimys suvussa oli muotijuttu siihen aikaan, ihan kuin salarakkaat nyky\u00e4\u00e4n.
Kuningas Eerik on ollut olemassa.<\/p>

Pyh\u00e4 Henrik<\/strong>
Er\u00e4s saarnamies v\u00e4itt\u00e4\u00e4 1400-luvulla, ett\u00e4 Henrik olisi seurannut Ruotsiin 1153 paavin legaattia Nikolaus Brekespearea (ei Shakespearea, jota h\u00e4nt\u00e4kin on ep\u00e4ilty kuvitteelliseksi henkil\u00f6ksi!). Nikolaus Brekespeare, joka siis tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Albanolainen, oli syntyj\u00e4\u00e4n englantilainen.
Pyh\u00e4n Henrikin legenda kertoo Henrikin olleen kotoisin Englannista. Keskiajalla Suomessa laadittu surmaruno v\u00e4itt\u00e4\u00e4 miehen kotipaikaksi
\u201dKaalimaata\u201d. Kyseess\u00e4 voisi olla gaelien maa eli Irlanti tai Skotlanti \u2013 irlantilaisia vaikutteita Suomen varhaisesta kristillisyydest\u00e4 l\u00f6ytyykin jonkin
verran. Arkkipiispa Paarman mukaan Henrik oli matkalla Pyh\u00e4\u00e4n Maahan, kun h\u00e4n Roomassa tapasi maanmiehens\u00e4 kardinaali Nikolaus Albanolaisen, josta my\u00f6hemmin tuli paavi Hadrianus IV, ja joka noihin aikoihin suunnitteli matkaa Pohjoismaihin. Tarkoituksena oli muodostaa Norjaan ja Ruotsiin oman arkkipiispan johdolla toimivat hallintoalueet eli kirkkoprovinssit. Siihen aikaan nimitt\u00e4in Pohjoismaissa oli ainoastaan yksi kirkkoprovinssi, Lundin, jossa oli ollut arkkipiispa vuodesta 1104.
Upsalassa 1340-luvulla laaditussa piispainluettelossa Henrik on nelj\u00e4s niist\u00e4 viidest\u00e4 hiippakunnan esipaimenesta, jotka toimivat ennen arkkipiispanistuimen perustamista vuonna 1164. Edelt\u00e4jiss\u00e4 on Sverkerin suvun miehi\u00e4, joten siten piispa Henrik ajoittuisi juuri kuningas Eerikin aikaan.
Surmarunossa on vain v\u00e4h\u00e4n vaikutteita 1200-luvun historiank\u00e4sityksest\u00e4, josta siis l\u00f6ytyy kirjallisia todisteita. Surmarunon mukaan Eerik, Ruotsin kuuluisa kuningas, on Henrikin ristiveli, joka varoittelee t\u00e4t\u00e4 l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 vaaralliselle matkalle.
Pyh\u00e4n Henrikin surmavirsi on tunnetuimpia ja vanhimpia suomalaisia balladirunoelmia. Siin\u00e4 kerrotut tapahtumat ajoitetaan Pyh\u00e4n Henrikin legendan mukaan oletetun ruotsalaisten vuonna 1155 Suomeen tekem\u00e4n ristiretken j\u00e4lkeiseen aikaan. Ristiretkell\u00e4 mukana ollut Henrik j\u00e4i Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan Suomeen piispaksi vuosiksi 1155\u20131156. Surmavirsi on runoiltu ilmeisesti 1200-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla, mutta sen varhaisimmat tunnetut kirjalliset toisinnot ovat vasta 1600-luvulta. Nyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut yhden surmavirren vanhimmista toisinnoista n\u00e4k\u00f6ispainoksena. Julkaistu teksti on ilmeisesti 1600-luvun lopulla laadittu kopio vanhemmasta k\u00e4sikirjoituksesta. N\u00e4in voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tekstin alussa olevasta alkuper\u00e4isen asiakirjan sinetti\u00e4 kuvaavasta piirroksesta.
Surmavirsi on joka tapauksessa laadittu kirkolliseen muotoonsa, kun osa Pyh\u00e4n Henrikin luista siirrettiin Nousiaisista Turkuun. T\u00e4m\u00e4 tapahtui 1300. Kaksi Henrikin legendan ihmett\u00e4, lakki- ja sormi-ihmeet, lienee t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lis\u00e4tty kirkollisista tarkoituksista runoon, jossa kaikki muu onkin
omaa, suomalaista tavaraa. Arkkipiispa Paarma, jota voitaneen pit\u00e4\u00e4 suhteellisen hyv\u00e4maineisena miehen\u00e4, jatkaa todistustaan:
”Pyh\u00e4n Henrikin, piispan ja Turun tuomiokirkon yhteys alkoi vuonna 1300. Sit\u00e4 ennen todenn\u00e4k\u00f6isesti Henrik oli julistettu pyhimykseksi. Oikeastaan emme tied\u00e4 emmek\u00e4 tunne mink\u00e4\u00e4nlaista pyhimykseksi julistamisen asiakirjaa ja on arveltu, ett\u00e4 Henrikin kanonisaatio on tapahtunut, niin kuin varhaisella ja keskisell\u00e4 keskiajalla oli k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4, provinsiaalisesti eli jonkin alueen piispan tai arkkipiispan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Joka tapauksessa paavin l\u00e4hett\u00e4miss\u00e4 asiakirjoissa jo 1290-luvulla puhutellaan piispa Henrik-vainajaa pyh\u00e4ksi.
Vuonna 1300 kes\u00e4kuun 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Turun tuomiokirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, kulkivat Henrikin ja Tuomiokirkon tiet siis yhteen. Vihkimist\u00e4
seuranneena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kes\u00e4kuuta, vietettiin Pyh\u00e4n Henrikin translaatiop\u00e4iv\u00e4\u00e4. Nousiaisissa s\u00e4ilytetyt pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, piispa Henrikin
luut tai ainakin osa niist\u00e4, kuljetettiin juhlallisesti Nousiaisten hautakirkosta Turun tuomiokirkkoon ja sijoitettiin silloiseen p\u00e4\u00e4alttariin. N\u00e4in t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, 18. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kes\u00e4kuuta tuli my\u00f6s Henrikin p\u00e4iv\u00e4. Keskiajalla n\u00e4in\u00e4 molempina p\u00e4ivin\u00e4 pidettiin tuomiokirkossa suuri kirkkojuhla, jonne
kokoonnuttiin ymp\u00e4ri hiippakuntaa. Niinp\u00e4 n\u00e4ihin p\u00e4iviin automaattisesti muodostui my\u00f6skin Tuomiokirkon torilla pidetyt markkinat, tammikuussa
talvi-Heikin markkinat ja kes\u00e4kuussa kes\u00e4-Heikki. V\u00e4hitellen kes\u00e4-Heikki j\u00e4i markkinak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 pois. Talvi-Heikki -perinne jatkui sen sijaan huomattavasti pidemp\u00e4\u00e4n.\u201d
Pyh\u00e4 Henrik on siis ollut olemassa.<\/p>

Ihmeet \u2013 onko niit\u00e4 olemassa?<\/strong>
Pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4 pilkanneen papin parantaminen<\/strong>
Gudmund, Turun piispan palvelija, oli tullut Sandhemin papin luo L\u00e4nsi-G\u00f6\u00f6tanmaalla. Illalla my\u00f6h\u00e4\u00e4n aterian j\u00e4lkeen Gudmund oli juonut pyh\u00e4n
Henrikin muistomaljan. Pappi t\u00e4m\u00e4n kuullessaan nauroi ja sanoi: \u201dJos h\u00e4n on pyh\u00e4, suuttukoon minulle, jos voi\u201d. Mutta seuraavana y\u00f6n\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vuoteessa maatessaan alkoi vaivata liiallinen ruumiin turvotus ja tuska. Ymm\u00e4rt\u00e4en toivomansa vihan tulleen luokseen h\u00e4n kutsui mainittua Gudmundia, katui tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 pilkkaa, kutsui pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4 avuksi parantuakseen sek\u00e4 lupasi kaikkina el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 paastota h\u00e4nen aattonaan, ja heti h\u00e4n pyh\u00e4n Henrikin avulla vapautui vaivastaan.<\/p>

Sormi-ihme<\/strong>
Piispa Henrikin irtihakattu sormi mainitaan sek\u00e4 ns. Heikkil\u00e4n-T\u00f6rnuddin toisinnossa surmavirrest\u00e4 ett\u00e4 suorasanaisena legendan osana Legenda
novassa, joka perustuu liturgiseen legendaan:
Kunniakkaan marttyyrin sormi, joka talvella oli leikattu irti, l\u00f6ydettiin yhdess\u00e4 h\u00e4nen sormuksensa kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun kaikkialta muualta j\u00e4\u00e4 jo
oli kokonaan sulanut, er\u00e4\u00e4lt\u00e4 j\u00e4\u00e4nkappaleelta, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 korppi raakkui. Korppiaihe liittyy kristilliseen ikonografiaan, jonka mukaan kyseinen lintu
esiintyy muissakin yhteyksiss\u00e4 nimenomaan Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 vartioimassa marttyyrin pyhi\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.
Jo 1400-luvulla ihmett\u00e4 koskevaan perim\u00e4tietoon liittyy tieto toisesta ihmeest\u00e4: reliikki, joka jo l\u00f6yt\u00f6hetkell\u00e4 osoitti voimansa, parantaa sokean.
Kansanperinteen mukaan sormusta ensin s\u00e4ilytettiin reliikkin\u00e4 Nousiaisten kirkossa, josta se muiden piispa Henrikin j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukana siirrettiin Turun tuomiokirkkoon. Ihmeiden avulla Pyh\u00e4n Henrikin sormus, Turun tuomiokirkon reliikki oli \u201dlaillistettu\u201d tarkoitukseensa.
Pyh\u00e4n Henrikin ihmeteot ovat osa kirkollista legendaa, eik\u00e4 niit\u00e4 yleens\u00e4 mainita surmavirress\u00e4.<\/p>

Lapsen her\u00e4tt\u00e4minen kuolleista Kaisalan kyl\u00e4ss\u00e4<\/strong>
Kun Kaisalan kyl\u00e4ss\u00e4 is\u00e4 ja \u00e4iti hankkiutuivat pukemaan kuolleen poikansa ruumista, huusivat he avukseen pyh\u00e4n Henrikin suojelusta, ja kun he
olivat tehneet pyhimykselle lupauksen pojan puolesta, niin t\u00e4m\u00e4, joka makasi kuolleena, palasi kohta el\u00e4m\u00e4\u00e4n.
Er\u00e4\u00e4n toisen version mukaan kuollut oli nuori Lucia Antintyt\u00e4r. Kun vanhemmat itkiv\u00e4t ja rukoilivat Pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4 avukseen, tytt\u00f6 her\u00e4si kuolleista
ja parani.<\/p>

Pelastuminen merih\u00e4d\u00e4st\u00e4<\/strong>
Er\u00e4\u00e4t kokem\u00e4kel\u00e4iset miehet olivat hylkeenpyynniss\u00e4 keskell\u00e4 merta ollessaan joutuneet liian kovan myrskyn kouriin. Silloin he henkens\u00e4 menett\u00e4mist\u00e4 ja omaisuutensa kadottamista pel\u00e4ten huusivat avukseen pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4, ja heti tuli merell\u00e4 tyyni ja he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kuolemanvaarasta.<\/p>

Lalli ja Kerttu nimist\u00f6tutkijan kannalta<\/strong>
(todistajana Jouko Vahtola)<\/strong>
Mainitse vanhimmat nimelt\u00e4\u00e4n tunnetut suomalaiset! Useimpien suomalaisten vastaus lienee, ett\u00e4 he ovat talonpoika Lalli ja h\u00e4nen puolisonsa
Kerttu. He kuulunevat my\u00f6s Suomen historian tunnetuimpiin henkil\u00f6ihin K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven traagisten tapahtumien vuoksi.
Moni saattaa vanhimmiksi tunnetuiksi suomalaisiksi ehdottaa my\u00f6s kalevalaisia henkil\u00f6it\u00e4, V\u00e4in\u00e4m\u00f6ist\u00e4, Ilmarista ja Ahtia, Louhea, Kyllikki\u00e4 ja
Marjattaa. Joku voi tosin heti ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 he ovat pikemmin myyttisi\u00e4 runohahmoja kuin todellisia henkil\u00f6it\u00e4, joten heid\u00e4n nimens\u00e4kin voivat olla
pelkk\u00e4\u00e4 mielikuvitusta.
Kysymys vanhimmista nimelt\u00e4\u00e4n tunnetuista suomalaisista ei ole yksiselitteinen. Se ansaitsee pohdintaa, semminkin, kun nimist\u00f6ntutkijalla on
ongelmaan oma painava sanansa.
Perim\u00e4tiedosta keskeisin on Pyh\u00e4n Henrikin surmaruno, joka kuvaa, kuinka Lalli em\u00e4ntineen toimitti piispa Henrikin hengilt\u00e4. Kansanruno syntyi 1200-luvulla, mieluummin sen alku- kuin loppupuolella. Veriteko taas tapahtui 1100-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Viive on loppujen lopuksi pieni, kun ajattelee sen ajan tiedonv\u00e4litystapoja.
Sek\u00e4 Lallia ett\u00e4 Kerttua on pidetty kristillisin\u00e4 nimin\u00e4, pyhimysten Laurentiuksen ja Gertrudin kansanomaisina toisintoina. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 molemmat nimet ovat jo \u201dpakanallisia\u201d muinaisnimi\u00e4. Vanhassa germaanis-skandinaavisessa nimist\u00f6ss\u00e4 on kummallekin vastineensa: Lali, Lalle, Lallo, Lallinc ja Gertrud, \u2019keih\u00e4\u00e4seen luottava taistelijatar\u2019 tai Gerd, joka oli hedelm\u00e4llisyyden jumalan Frejn puoliso. Jos n\u00e4m\u00e4 ovat l\u00e4ht\u00f6nimet, Lalli ja Kerttu saattavat nimin\u00e4 olla paljonkin surmarunoa vanhempia.
Nimet Lalli ja Kerttu kertovat my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset \u2013 kuten ihmiset muuallakin \u2013 k\u00e4yttiv\u00e4t esikristillisen\u00e4 aikana vain yht\u00e4 nime\u00e4, yksil\u00f6nnime\u00e4. Kun yhteis\u00f6t olivat pieni\u00e4, yksikin nimi riitti yksil\u00f6im\u00e4\u00e4n ihmiset, kunhan erilaisia nimi\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4n paljon.<\/p>

Surmapaikka<\/strong>
Surmarunossa sanotaan K\u00f6yli\u00f6t\u00e4 Henrikin surmaajan Lallin kotipaikaksi ja K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4t\u00e4 murhaty\u00f6n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi. K\u00f6yli\u00f6n Saaressa eli Luodossa on K\u00f6yli\u00f6nkartano, joka kuului Turun piispoille viimeist\u00e4\u00e4n jo vuonna 1365. Kartanon alustalaisia kutsuttiin \u201dPyh\u00e4n Henrikin lampuodeiksi\u201d. Oli yleinen tapa, ett\u00e4 roomalaiskatolinen kirkko otti haltuunsa pakanallisiksi katsotut paikat ja sijaitsihan Kirkkosaaressa ristiretkiaikainen kalmistokin.
On pidett\u00e4v\u00e4 kovin mahdollisena, ett\u00e4 kiltayhteis\u00f6t rakensivat Satakunnassa ennen Rooman aikaa killataloja eli kirkkoja. Killa-nimi ei kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n
pilkahda esiin K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4. Sen sijaan samaa perua oleva kellari-nimi on K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 vahvasti muistettu: Lallin kellari. Lallilla, suurtalonpojalla,
olivat tietysti isot aumansa ja suuret purnunsa naurissatoaan varten. Mutta \u201dkellarin\u201d h\u00e4n oli rakentanut toiseen tarkoitukseen, kirkoksi. Tuon ajan
\u201dkellari\u201d oli samaa kuin \u201diso kirkko\u201d laajalti Euroopassa. \u201dKaalimaassa\u201d, Britanniassa ja muuallakin kelttil\u00e4isvaikutteisen kirkon piiriss\u00e4 \u201dkil\u201d oli
kirkko, kerrattakoon, mutta kun se sai komeamman (joko siipirakennuksella varustetun tai korkeamman) hahmon, siit\u00e4 tuli \u201dkel-air\u201d, \u201dkellar\u201d (A.
MacBain).
Kun olen kertonut toisessa yhteydess\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjassa enemm\u00e4nkin Lallin kellarista, j\u00e4t\u00e4n tuon rakennelman l\u00e4hemm\u00e4n esittelyn sinne.
Surmaty\u00f6 tapahtui Kirkkokarilla tai sen vieress\u00e4 j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Piispa oli palaamassa Kokem\u00e4elt\u00e4, jossa h\u00e4n vietti viimeisen maanp\u00e4\u00e4llisen y\u00f6ns\u00e4 nykyisen
pyh\u00e4n Henrikin kappelin sis\u00e4ll\u00e4 olevassa hirsirakennuksessa. Lalli tunsi piispan matkareitin ja oli v\u00e4ijym\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 saaressa tai sen luona. Kokem\u00e4kel\u00e4iset muuten osasivat markkinoinnin jo keskiajalla! He mainostivat, ett\u00e4 sairaiden kannatti tulla kuolemaan Kokem\u00e4elle, koska siten v\u00e4ltti
kiirastulen. Voisikohan t\u00e4t\u00e4 jollain tavalla soveltaa K\u00f6yli\u00f6n matkailumainonnassa? \u201dErityisesti englantilaisten kannattaa tulla kuolemaan K\u00f6yli\u00f6\u00f6n,
voi vaikka p\u00e4\u00e4st\u00e4 pyhimykseksi!\u201d Milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tuntuisi?
Kirkkokarilla on ollut ilmeisesti jo 1300-luvulla kivest\u00e4 tehty kappeli. Vanhin rahal\u00f6yt\u00f6 sielt\u00e4 on Albert Mecklenburgilaisen (1364\u20131389) brakteaatti.
Muita l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ovat mm. Pyhiinvaeltajan merkki, sormus ja nappi.
Varhaisin kirjallinen tieto Lallin nimest\u00e4 on er\u00e4\u00e4ss\u00e4 rajank\u00e4yntiasiakirjassa vuodelta 1486. Sen mukaan \u201dPyh\u00e4n Henrikin maan\u201d ja Harjavallan nelj\u00e4nneksen v\u00e4lill\u00e4 oli rajamerkkin\u00e4 Lalles boolstad. Se on iso luonnonkivi l\u00e4hell\u00e4 Hiirij\u00e4rve\u00e4 ja tunnetaan edelleenkin Lallin itkukiven\u00e4, koska hiirien vainoama Lalli itki kive\u00e4 vasten. Siksi kivi ei koskaan kuivu. Alussa mainittu nuori kepolalainen todistaja kertoi isois\u00e4ns\u00e4 todellakin tavanneen Lallin istumassa ja itkem\u00e4ss\u00e4 kiveen nojaten, mutta aikapula esti ko. isois\u00e4n haastattelemisen. Silminn\u00e4kij\u00e4n todistuskin Lallin olemassa olosta meill\u00e4 siis on, kunhan ko. todistaja tavoitetaan Harjavallasta.
Murhapaikka on siis oikea.<\/p>

Ent\u00e4s Lalli, Kerttu ja Pentti sek\u00e4 Olavi?<\/strong>
Alkuper\u00e4isen tarinan mukaan Lalli-is\u00e4nt\u00e4 oli poissa, kun piispa Henrik saapui Lalloilaan. Er\u00e4\u00e4n runotoisinnon mukaan Henrikin matkatoverina on
kuningas Eerik, joka sanoo Henrikille:
\u201d\u00c4nd on j\u00e4rwet j\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00e4
Sulan on J\u00e5ki K\u00e5ver\u00e4.\u201d
<\/span>T\u00e4h\u00e4n Henrikki vastaa:
\u201dKyll\u00e4 me kierr\u00e4m Kiulon j\u00e4rven
ymb\u00e4r joki K\u00e5veron.\u201d
Kun matkustavaiset saapuvat K\u00f6yli\u00f6\u00f6n, tulee keskustelua paikasta, jossa he aikovat aterioida.
\u201dOn Lalli lahden tacana
Hyw\u00e4 neuwo niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4.
Siell\u00e4 sy\u00f6mme, sijn\u00e4 me juoma
Sin\u00e4 purtua pid\u00e4mme.\u201d
Paikallisuutta osoittavat my\u00f6s seuraavat s\u00e4keet, jotka Jalmari Jaakkola on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt nykykielelle:
\u201dJo pian talo tulevi
Lalloila, Tako ja L\u00e4hdet, Hyv\u00e4neuvo Niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4.\u201d
T\u00e4ll\u00f6in meill\u00e4 onkin jo luettelo paikannimi\u00e4. Joki Kovero voidaan selitt\u00e4\u00e4\u00a0 K\u00f6yli\u00f6n joeksi tahi j\u00e4rven muodon mukaan. Lalloila on tietysti Lallin
asunto. Tako on Jalmari Jaakkolan mukaan tyypillinen kartonoalueen nimi. Keskiaikaisessa Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa mainitaan Jokintako. Tako on mit\u00e4 ilmeisimmin sittemmin h\u00e4vinnyt talo tai tila.
Tila tai alue on my\u00f6s L\u00e4hdet. Se on selv\u00e4sti alkunimi L\u00e4hteenkyl\u00e4lle, jonka ulkopuolella pienell\u00e4 Kirkkokarilla tai sen vieress\u00e4 rikos tapahtui. Sittemmin alueelle syntyi L\u00e4hteen kappeli runsaine tiluksineen. L\u00e4hdet-muoto esiintyy my\u00f6s Mustassa kirjassa.
Keskiajan asiakirjoissa usein mainittu Keldone eli Kaeldhone voi tarkoittaa L\u00e4hteenkyl\u00e4\u00e4, jossa piispa laskeutui j\u00e4rven j\u00e4\u00e4lle ja joka on huomionja
k\u00e4ynninarvoinen paikka. Mutta n\u00e4in ei ole mahdollista selitt\u00e4\u00e4 tuon ajan asiakirjojen mainitsemia Isoa ja V\u00e4h\u00e4\u00e4 Kildenmaata, sill\u00e4 ne on papereiden
mukaan sijoitettava toisaalle, nimitt\u00e4in Kepolaan. Tuntuu perustellulta rinnastaa Kilde-nimi ja kilta-k\u00e4site. Jos kilta-k\u00e4sitteen varhaismerkitykseksi
on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 \u201dyhteis\u00f6, joka on k\u00e4\u00e4ntynyt kristilliseen uskoon\u201d, niin kuin johdantoluvussa on ajateltu, Kildenmaat olisivat varhain kristillisyyteen
k\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 talokuntia. Niit\u00e4 voi n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 etsi\u00e4 ja nostattaa silmiins\u00e4 K\u00f6yli\u00f6njoen yl\u00e4juoksun varsilta, joen luusuan vaiheilta.
Piispan opastamana voi erityisesti Kepolassa liikkua viel\u00e4kin pitemm\u00e4lle. Niinp\u00e4 saa suunnan varhaiseen kristittyyn talokuntaan, jonka \u201dosoite\u201d
viel\u00e4kin l\u00f6ytyy. Piispan k\u00e4yntikohteena oli Muntila. Piispasta kerrotaan: \u201dOtti mullin Muntilasta, toisen Polsun Jaakkolasta\u201d. Toisin kuin \u201dpiltti\u201d ja
\u201dvantti\u201d on \u201dmulli\u201d varmaankin ollut paikallisia miehi\u00e4 (\u201dSkotlannissa\u201d, \u201dKaalimaassa\u201d ja sen kieless\u00e4, gaelissa \u201dmull\u201d tarkoitti palvelijaa ja sitten
nimenomaan Herran palvelijaa, \u201dmull Josa\u201d, Jeesuksen palvelija). \u201dMulli\u201d sai uuden katsomuksen voimaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4 halventavan merkityksen. \u201dMulli\u201d
ja Muntila askarruttaa sit\u00e4kin enemm\u00e4n, kun K\u00f6yli\u00f6st\u00e4 tunnetaan keskiajan lopulta kaksi Mulli-nimist\u00e4, paikallista juurta olevaa pappia. Muntilan vanhan maiseman l\u00f6yt\u00e4\u00e4 K\u00f6yli\u00f6st\u00e4 S\u00e4kyl\u00e4\u00e4n johtavan l\u00e4nnenpuoleisen tien varrelta, R\u00e4pin koetilan tienhaarasta.
My\u00f6s Hyv\u00e4neuvolle l\u00f6ytyy keskiaikaisesta K\u00f6yli\u00f6n kielest\u00e4 selv\u00e4 verrannainen. Kyseinen nimi on selv\u00e4sti samaa sukua kuin K\u00f6yli\u00f6st\u00e4 1425
mainittu henkil\u00f6 Hyv\u00e4lemmenpoika. Hyv\u00e4lempi ja Hyv\u00e4neuvo ovat siis olleet paikallista nimiperua.
Hyv\u00e4nneuvon sijainti niemen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 selittyy my\u00f6s paikallisilla olosuhteilla. Vuodelta 1422 mainitaan L\u00e4hteen seutuvilta Nemi Heyk (= Niemen
Heikki). (Musta kirja). Nimi edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nimist\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 tai taloa. Toinen merkint\u00e4 on Nemen (= Niemen) Olafson. Niemen ja Hyv\u00e4nneuvon
maantieteellinen yhteys on siis selv\u00e4.
Piispa siis saapuu Lalloilaan ja is\u00e4nt\u00e4 on poissa. Kerttu ilke\u00e4 em\u00e4nt\u00e4 kielt\u00e4ytyy antamasta ruokaa ja juomaa matkalaisille ja heid\u00e4n hevosilleen.
Ruotsalaisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kirkonmies vaati h\u00e4nelle kuuluvaa, ja t\u00e4t\u00e4 ei Kerttu hyv\u00e4ksynyt. Tarinan mukaan Henrikki otti omin luvin sen, mink\u00e4
halusi:
\u201dOtti heini\u00e4 hevosen,
heitti penningit sijahan,
otti leiv\u00e4n uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4,
heitti penningit sijahan.\u201d
Kun Lalli palaa kotiin, on piispa jo l\u00e4htenyt. Kerttu-em\u00e4nt\u00e4 valehteli, ettei piispa ollut maksanut mit\u00e4\u00e4n ruokatavaroista. T\u00e4m\u00e4 sopii hyvin roomalaiskatoliseen maailmankuvaan, jonka mukaan perisynnin kantaa nainen. Kerttu on siis kirkollisen propagandan uhri, tottunut toisenlaiseen tapakulttuuriin ja siten h\u00e4net voidaan vapauttaa osasyyllisyydest\u00e4. Ruumishautauksien ja nimen perusteella voidaan Kerttua ajatella suorastaan ruotsalaisempana kuin piispaa, joka \u201druokaruotsia\u201d ja \u201dsy\u00f6m\u00e4saksaa\u201d edusti. Jo Yrj\u00f6 Koskinen selitti, mit\u00e4 merkitsee surmavirren ruokaruotsi: se on alun perin p\u00e4\u00e4asiallisesti tarkoittanut \u201dlinnan ja tuomarin palvelijain el\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 talonpoikain kustannuksella\u201d, \u201dvirallista pakkokestityst\u00e4\u201d. V\u00e4in\u00f6 Voionmaan mukaan taas keskiajalla k\u00e4site merkitsi \u201dlinnanv\u00e4en ja sen hevosten yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 niiden kiertoretkill\u00e4\u201d.
Lalli joka tapauksessa raivostuu, ottaa miekkansa (Schlager = pitk\u00e4 saksalainen ly\u00f6m\u00e4miekka) ja seurakseen Pentin ja Olavin.
\u201dLalli otti laakaris,
Benti pitk\u00e4 keih\u00e4s
ja Oulewa ison otas.\u201d (Porthan)
Lalli panee toimeen koston Henrikin palatessa Kokem\u00e4elt\u00e4. Koska Lalli kaikkien todistajien mukaan vastaa taposta, ovat Pentti ja Olavikin syytt\u00f6mi\u00e4.
Itse asiassa Lalli pani t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sen rangaistuksen, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen kuului kuninkaalle. Kristoffer Kuninkaan maanlain \u2013 vuodelta 1442 \u2013 mukaan sille, joka laittomasti v\u00e4kivallalla ottaa viranhoidossaan talonpojalta olutta, ruokaa, heini\u00e4 tai kauraa, kuului kuolemanrangaistus. H\u00e4net oli miekalla surmattava. Kristoffer Kuninkaan maanlakia noudatettiin luultavasti maantapana jo ennen sen kirjallista muotoilua.<\/p>

Lalli ei siis tehnyt rikosta \u2013 h\u00e4nkin oli syyt\u00f6n!<\/strong>
Oliko Lalli olemassa? Typer\u00e4 kysymys.
Jos meill\u00e4 on uhri, teon tunnustanut mies (Lalli), Lallin kartano, murhapaikka, yksi Hiirij\u00e4rvell\u00e4 oleva isois\u00e4 ja min\u00e4, niin totta kai Lalli on ollut
olemassa. Kysymys siit\u00e4, oliko Lalli olemassa, voidaan siis siirt\u00e4\u00e4 sarjaan Joko olette lakannut hakkaamasta vaimoanne (LJ)<\/p>

\"\" \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 Lallin pidot Lallintalolla marraskuussa 2001. Kuva Jaakko Ojala.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u00a0 \u00a0
\u00a0
\u00a0

\u00a0
\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitus sis\u00e4ltyy K\u00f6yliist-kirjaan nro 7 Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita Teksti l\u00f6ytyy sivuilta 96-106. Lalli oli olemassa! Leena J\u00e4rnfors Tutkimuskohteena oleva rikos on tiedonantojen perusteella sattunut K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 tammikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1156.Viimevuotisessa Suuret suomalaiset -\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 kansa nosti piispa Henrikin surmaajan … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":403,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":{"0":"post-10257","1":"page","2":"type-page","3":"status-publish","5":"infinite-scroll-item"},"yoast_head":"\nKohde 2: Lallin patsas - K\u00f6yli\u00f6-seura<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kohde 2: Lallin patsas - K\u00f6yli\u00f6-seura\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kirjoitus sis\u00e4ltyy K\u00f6yliist-kirjaan nro 7 Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita Teksti l\u00f6ytyy sivuilta 96-106. Lalli oli olemassa! Leena J\u00e4rnfors Tutkimuskohteena oleva rikos on tiedonantojen perusteella sattunut K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 tammikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1156.Viimevuotisessa Suuret suomalaiset -\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 kansa nosti piispa Henrikin surmaajan ... Lue lis\u00e4\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"K\u00f6yli\u00f6-seura\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-09-27T19:50:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu-212x300.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"18 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257\",\"name\":\"Kohde 2: Lallin patsas - K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu-212x300.jpg\",\"datePublished\":\"2024-09-08T14:21:15+00:00\",\"dateModified\":\"2024-09-27T19:50:55+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu.jpg\",\"width\":751,\"height\":1063},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Jaostot\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=57\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Perinnejaosto\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=394\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":5,\"name\":\"K\u00f6yli\u00f6n n\u00e4ht\u00e4vyyskohteet\",\"item\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=403\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":6,\"name\":\"Kohde 2: Lallin patsas\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\",\"name\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization\",\"name\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png\",\"width\":530,\"height\":619,\"caption\":\"K\u00f6yli\u00f6-seura\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kohde 2: Lallin patsas - K\u00f6yli\u00f6-seura","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kohde 2: Lallin patsas - K\u00f6yli\u00f6-seura","og_description":"Kirjoitus sis\u00e4ltyy K\u00f6yliist-kirjaan nro 7 Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita Teksti l\u00f6ytyy sivuilta 96-106. Lalli oli olemassa! Leena J\u00e4rnfors Tutkimuskohteena oleva rikos on tiedonantojen perusteella sattunut K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 tammikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1156.Viimevuotisessa Suuret suomalaiset -\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 kansa nosti piispa Henrikin surmaajan ... Lue lis\u00e4\u00e4","og_url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257","og_site_name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","article_modified_time":"2024-09-27T19:50:55+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu-212x300.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"18 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257","name":"Kohde 2: Lallin patsas - K\u00f6yli\u00f6-seura","isPartOf":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu-212x300.jpg","datePublished":"2024-09-08T14:21:15+00:00","dateModified":"2024-09-27T19:50:55+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#primaryimage","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu.jpg","contentUrl":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/Lalli-ja-Kerttu.jpg","width":751,"height":1063},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=10257#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Jaostot","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=57"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Perinnejaosto","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=394"},{"@type":"ListItem","position":5,"name":"K\u00f6yli\u00f6n n\u00e4ht\u00e4vyyskohteet","item":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?page_id=403"},{"@type":"ListItem","position":6,"name":"Kohde 2: Lallin patsas"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#website","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/","name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/koylio-seura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#organization","name":"K\u00f6yli\u00f6-seura","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png","contentUrl":"https:\/\/koylio-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/cropped-KS-logo-23.png","width":530,"height":619,"caption":"K\u00f6yli\u00f6-seura"},"image":{"@id":"https:\/\/koylio-seura.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/10257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=10257"}],"version-history":[{"count":62,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/10257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11250,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/10257\/revisions\/11250"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/403"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koylio-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=10257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}