AKTIVITEETIT      KÖYLIÖN VALOKUVAT     JÄSENYYS     TUOTTEET       PALAUTE      YHTEYSTIEDOT
 ETUSIVU
 AJANKOHTAISTA
 JÄSENTIEDOTTEET
 HALLITUS
 JÄSENYYS
 PERINNEJAOSTO
 YMPÄRISTÖJAOSTO
  Jaoston jäsenet
  Vieraslajit
 JULKAISUJAOSTO
 KÖYLIÖN YSTÄVÄT
 HANKKEET
 AKTIVITEETIT
 KÖYLIÖN VALOKUVAT- ARKISTO
 TUOTTEET
 YHTEYSTIEDOT
 LINKIT
 INTRANET
Vieraslajit

ETSINTÄKUULUTUS:

Villisti leviävä vieraslaji!

Jokainen voi osallistua perinteisiä kasvilajeja ahdistavien
vieraslajien torjumiseen! Kuvia ja ohjeita torjuntaan löytyy mm.
osoitteesta www.vieraslajit.fi. Yhdessä voimme hillitä esimerkiksi
jättipalsamin, lupiinin, piiskujen ja jättiputkien leviämistä. Nyt
ennen siementen kypsymistä on hyvä aika tarttua toimeen.


Jättipalsami

Puutarhoista luontoon levinnyt jättipalsami on yksivuotinen, jopa
kolmemetriseksi kasvava vaaleanpunakukkainen kasvi. Palsami muodostaa
tiheän kasvuston, joka tukahduttaa alleen alkuperäisen kasvillisuuden
muuttaen siten paikallista kasvi- ja eläinlajistoa. Palsami kukkii ja
siementää myös pienenä, alle kymmensenttisenä.

Mikään ei rajoita jättipalsamin leviämistä Suomessa. Luontaisia
vihollisia ei ole. Ainoastaan kuivilla, karuilla kasvupaikoilla se ei
menesty.

Pieni, lehdistöltään saman näköinen lehtopalsami (Impatiens
nolitangere L.) kasvaa meillä luonnonvaraisena.

Hävittäminen

Jättipalsami uudistuu vain siemenistä. Yksi kukka tuottaa niitä satoja
ja voi singota ne siemenkodan avautuessa jopa 7 metrin päähän. Uusille
kasvupaikoille siemeniä kulkeutuu etenkin veden ja ihmisen siirtämien
maa-ainesten mukana. Suurin osa siemenistä itää heti seuraavana
vuonna, mikä helpottaa torjuntaa.

Palsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä. Versot irtoavat maasta
helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Työ on tehtävä
viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Kun
siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, kasvi häviää paikalta
nopeasti.

Laajoja (aarien kokoisia) kasvustoja voi yrittää niittää
mahdollisimman alhaalta. Matalaankin varteen voi kuitenkin kasvaa
uusia kukintoja.

Kukintoja ja juuria ei voi laittaa kompostiin. Polttamalla siemenet
tuhoutuvat varmasti.


Lupiini

Teiden varsilta tuttu komealupiini (Lupinus polyphyllus) vie luonnossa
tilaa monilta niittykasveilta. Hernekasvina lupiini sitoo typpeä ja
rehevöittää kasvualustaa, jossa köyhän maan alkuperäiset kasvit eivät
enää viihdy.

Kukinnot voi katkaista ennen siementen kehittymistä saksilla tai
niittämällä pari kertaa kesässä. Niittojäte kannattaa korjata pois.
Pienet, yksittäiset taimet voi kaivaa juurineen maasta ja hävittää
kompostoimalla.


Jättiputki

Parimetriseksi kasvava vaaleakukkainen jättiputki leviää tehokkaasti
juuriversojen ja siementen avulla. Jättiputken kasvineste voi
aiheuttaa hengitys- ja silmäoireita sekä palorakkuloiden kaltaista
ihottumaa. Myrkyllisyyden vuoksi torjuntaan ei pidä ryhtyä ilman
tarkempia ohjeita ja suojavarusteita.

Ajankohtaista

Vanhemmat uutiset löydät vasemman valikon kohdasta Ajankohtaista.

15.1.2018
Turun lukupiiri


13.12.2017
Turun ystävätapaaminen


21.11.2017
Helsingin seudun ystävätapaaminen


16.11.2017
Rauman seudun ystävätapaaminen


8.11.2017
Turun lukupiiri


30.10.2017
Tampereen seudun tapaaminen


29.10.2017
Syyskokous