| Kevätkokous 2015 | Syyskokous 2015 |
|
|
| Kevätkokous 2014 | Syyskokous 2014 |
| 26.10.2014 Peurakantojen vaihtelu ja tulokaslajit, Mauri
Krusberg |
| Kevätkokous 2013 | Syyskokous 2013 |
Pyhiinvaellusasiantuntija, entuudestaankin köyliöläisille tuttu O.P. Jouni Elomaa kertoi Köyliö-seuran kevätkokouksessa pyhiinvaellusmerkeistä ennen ja nyt. O.P. Jounin nimenyhteydessä merkitsee dominikaani-sääntökunnan (maallikko)jäsen. Elomaa itse on Pyhän Henrikin Ekumeenisen Pyhiinvaellus-yhdistyksen puheenjohtaja ja hän on vaeltanut myös isoilla Euroopan pyhiinvaellusreiteillä, kuten esimerkiksi Santiago de Compostelassa, Lourdesissa ja Fatimassa. Pyhiinvaelluksessa on Elomaan mukaan tärkeintä irtautuminen arjesta. Syynä pyhiinvaellukseen voi olla lupauksen täyttäminen (votiivilahjat, keskiaikaisten kirkkojen merimiesten lahjoittamat laivat, rahauhrit), hyödyn saavuttaminen (paraneminen, syntien sovittaminen, katumus), reliktit eli pyhäinjäänteet ja halu kuolla pyhillä paikoilla. Jouni Elomaan mukaan Pohjoismaissa on yli 60 pyhimystä, melkein kaikki "tuontitavaraa" eli maahanmuuttajia, jotka tulivat lähetystehtävissä tänne. Lisäksi ortodoksisella kirkolla on 200 pyhimystä tällä alueella ja 160 Petsamossa kuollutta marttyyria. Jouni Elomaa valoitti yleisemmin pyhiinvaellusmerkkien funktiota keskiaikaisessa ja myöhemmässä käytännössä. Hän esitteli myös Suomesta (ja yleisemmät muualta Pohjoismaista) löydetyt merkit ja niiden taustaa. Jonkin verran hän esitti myös ajatuksia, millainen pyhän Henrikin pyhiin- vaellusmerkki voisi olla.
| |
| Kevätkokous 2012 | Syyskokous 2012 |
| | |
| Kevätkokous 2011 |
Syyskokous 2011 |
| Kevätkokoukseemme 27.3.2011 saimme luennoitsijaksi jälleen Kari Uotilan, taattua laatua. Häneltä oli juuri ilmestynyt kirja Avauksia Ala- Satakunnan historiaan, joka sisälsi mm. artikkeleja sedimenttitutkimuksista, lähinnä Euran ja Köyliön alueelta. Tutkimukset tehtiin maakairausnäytteistä, joita Köyliössä otettiin järven pohjasta. Luonnollisesti Uotila Köyliössä paneutui tavallista perusteellisemmin kertomaan Köyliön sedimenttitutkimusten tuloksista, joka meitä tietenkin kiinnostikin |
|
|
|
| Kevätkokous 2010 |
Syyskokous 2010 |
|
MMM Anna Paloheimo Pyhäjärvi-instituutista kertoi KULKU- hankkeen tuloksia
Raportin pääsanomia ovat hänen mukaansa mm.
-Köyliönjärveen kohdistuva kuormitus on edelleen moninkertainen järven luontaiseen sietokykyyn nähden.
-Järven suurin tulouoma Ketelinoja vastasi lähes puolesta järveen kohdistuneesta kuormituksesta. Viisi eniten kuormittavaa ojaa olivat alenevassa järjestyksessä Ketelinoja, Kissanoja, Sirttalanoja, Mustaoja ja Maununoja
-Valtaosa eli lähes 70 % järveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta tuli loka-joulukuun välisenä aikana
Oheisesta linkistä voi lukea raportin kokonaisuudessaan
http://www.köyliönjärvi.fi/image/pdf-tiedostot/kuormitusraportti210110.pdf
|
Syyskokouksen 20.10.2010 aiheena oli sukututkimus. Illan aloitti Juhani Vihervirta kertoen yleistä sukututkimuksesta ja esitteli samalla molemmat sukututkimusyhdistykset, joiden hallitukseen hän kuuluu, Pyhäjärviseudun Sukututkijat ja Satakunnan Sukututkimusyhdistys.
Kalevi Salmi jatkoi aiheesta pääasiassa esitellen uuden köyliöläisen sukukirjan "Hän oli Gunnar" ja kertoen sen synnyn vaiheista ja ongelmistakin |
|
|
| Kevätkokous 2009 |
Syyskokous 2009 |
Muistojen Koivukuja
Kevätkokouksen 25.3.2009 esityksen aiheeksi valikoitui ajankohtaisuutensa vuoksi Koivukuja. Jaakko Ojala kaivoi esiin mahtavan kavalkadin valokuvia koivukujasta vuosikymmenten varrelta ja totta kai se kirvoitti keskustelua |
Länteen- Köyliist 10
Syyskokouksen 28.10.2009 aiheeksi oli valittu tulossa oleva Köyliist- kirja Länteen. Sen alkupuolta- Amerikkaan muuttoa- esitteli Samuli Vahteristo ja loppupuolesta- Karjala-osiosta- kertoi Juhani Kaatonen
|
| |
|
| Kevätkokous 2008 |
Syyskokous 2008 |
|
Suurpedot
Kevätkokouksessa 27.3.2008 puhuttiin suurpedoista yleisesti ja Köyliössä erikseen. Jälleen esityksiä oli kaksi ja paikallisia esittäjiä olivat molemmat.
Mauri Krusberg kertoi suurpedoista, erityisesti susista, yleisesti ja saimme kuulle monia kiinnostavia, ennen meille tuntemattomia asioita näistä pedoista.
Antti Härkälä lähensi aihetta kertoen Köyliön viimeisimmistä susihavainnosta.
|
Sotavankileiri I
Syyskokoukseen 29.10.2008 saapui Sastamalasta (Äetsästä) Juha Kujansuu aiheenaan Köyliössä sijainnut Sotavankileiri I , ainoa Suomessa toiminut upseerivankila.
Juha Kujansuu on tutkinut tätä aihetta ja sotavankiasioita yleisemminkin ja niistä myös kirjoittanut, joten meillä oli jälleen tilaisuus kunnella asiantuntevaa luennoitsijaa.
|
| |
|
| Kevätkokous 2007 |
Syyskokous 2007 |
Ideoiva ja keskusteleva kokous
Kevätkokouksesssa 28.3.2007 hoidettiin illan esitykset omin voimin. Aiheet olivat luonnollisesti valittu keskustelun herättämiseksi, ideoiden saamiseksi hallitukselle. Esittäjiä oli 3 ja eitykset siksi lyhyitä
1. Kalevi Salmi kertoi Köyliöön pystytetyistä infotauluista
2. Hannu Orpon aiheena olivat sotavankiasiat
3. Jakko Ojala tietenkin puhui valokuvista, lähinnä vanhoista Köyliön valokuvista |
|
| |
|
| Kevätkokous 2006 |
Syyskokous 2006 |
Kaksi esitelmää yhtenä iltana
Kevätkokouksessa 30.3.2006 kuulimme 2 hienoa esitelmää.
1. Turkulaisen Kari Uotilan aiheena olivat "Yttilän Ottan hautalöytöjen ajoitustulokset"
2. Pentti Zetterberg saapui Joensuusta kertomaan "miten Kuninkaanmännyn ikä määritettiin" |
Yttilän Ottan maatutkaus
Rauno Vaara saapui Tukholmasta kertomaan syyskokoukseen 28.10.2006 aiheesta Yttilän Ottan maatutkaus
|
| |
|
| Kevätkokous 2005 |
Syyskokous 2005 |
Satakunnan synty
Unto Salon esityksen aiheena Köyliö- seuran kevätkokouksessa 12.3.2005 oli tämä vaativa aihe, josta Salo tapansa mukaan selvisi ansiokkaasti
|
Vanhat kartat
Syyskokoukseen 17.10.2005 saapui luennoitsija Jyväskylästä, Heikki Rantatupa. Heikki on Suomen ykkösmies kartta- asioissa. Hän valaisi laajasti karttojen taustoja yleisesti, mutta myös Köyliön vanhoista kartoista kuulimme mielenkiintoisen selostuksen |
| |
|
| Kevätkokous 2004 |
Syyskokous 2004 |
Taiteilija Emil Cedercreutz in elämäntyö
Tohtori Ritva Kava luennoi kevätkokouksessa 9.3.2004 Emil Cedercreutz in elämästä ja hänen töistään |
Pyhän Henrikin vaellusreitti
Syyskokouksessa 11.10.2004 esittelivät Jaakko Ojala ja Simo Nummi Pyhän Henrikin vaellureittiä Turusta Kokemäelle sanoin ja kuvin |
| |
|
| Kevätkokous 2003 |
Syyskokous 2003 |
Tutustuminen Euran Nauravaan Lohikäärmeeseen
Kokous pidettiin 25.3.2003 Nauravassa Lohikäärmeessä, jossa meille oli järjestetty hieno tutustuminen. Esittely korvasi tietenkin kokousesitelmän |
Seuran ensimmäinen puheenjohtaja ehti kolmena kautenaan luotsata toiminnan vakaille ja turvallisille uomille. Tässä kokouksessa hän jätti tehtävän Hannu Orpon käsiin. Kokous pidettiin Korkeassa Tammessa eikä kokousesitelmää tällä kerralla ollut. Paikalla oli kuitenkin runsas joukko keskustelemassa tulevaisuuden tavoitteista, kiittämässä Ristoa ja valamassa uskoa uuteen puheenjohtajaan. |
| |
|
| Kevätkokous 2002 |
Syyskokous 2002 |
| Kokouksessa ei pidetty esitelmää |
Kokouksessa ei pidetty esitelmää |
| |
|
| Kevätkokous 2001 |
Syyskokous 2001 |
Köyliöläisten muutto Amerikkaan
Paula Härkälä esitteli köyliöläisten Amerikkaan muutosta kokoamiaan aineistoja kevätkokouksessa 19.3.2001. Lisäksi kuulimme paloja Tommi Virtanen äänityksistä Yttilän kylähistoria- tilaisuudesta |
Tutustuminen Cedercreutz- museoon
Syyskokous pidettiin 30.10.2001 Cedercreutz- museolla. Tutustuminen upeaan museoon korvasi luonnollisesti esitelmän
|
| |
|
| |
Syyskokous 2000 |
| |
Köyliön paikalliset sananparret ja sanonnat
Syyskokouksen 31.10.2000 yhteydessä Niilo Ihamäki kertoi valloittavaan tapaansa tästä kiinnostavasta aihealueesta
|
KÖYLIÖN VALOKUVAT
