AKTIVITEETIT      KÖYLIÖN VALOKUVAT     JÄSENYYS     TUOTTEET       PALAUTE      YHTEYSTIEDOT
 ETUSIVU
 AJANKOHTAISTA
 JÄSENTIEDOTTEET
 HALLITUS
 JÄSENYYS
 PERINNEJAOSTO
 YMPÄRISTÖJAOSTO
 JULKAISUJAOSTO
 KÖYLIÖN YSTÄVÄT
 HANKKEET
  Köyliön Upeat Valokuvat Arkistoon- hanke eli KUVA
  Yttilän Otta Tutuksi-hanke
  Köyliö-Taksvärkki- hanke
  Köyliön Upea Menneisyys- hanke eli KUM-hanke
  Hanke pähkinänkuoressa
  Hankesuunnitelma
  Hankkeen eteneminen
 AKTIVITEETIT
 KÖYLIÖN VALOKUVAT- ARKISTO
 TUOTTEET
 YHTEYSTIEDOT
 LINKIT
 INTRANET
Hankesuunnitelma



Köyliön upea menneisyys- hanke

Köyliö-seura ry.
27710 Köyliö
Yhteyshenkilö

  Kalevi Salmi  
  Leppälinnuntie 3 26100 Rauma
  puh 02-8226594(koti)
  puh 02-8352836(työ)
  puh 040-5855292(vapaa-aika)
  sähköposti kalevi.salmi@fimnet.fi


1. Yleistä Hankesuunnitelmasta

Projektista kokonaisuudessaan muodostuu 5 vuoden kestoinen ajoittuen vuosille 2002-2006. Tässä rahoitushakemuksessa haetaan tukea vain jaksolle 1.2.2002- 31.12.2002. Hankesuunnitelman liitteessä selvitellään tarkemmin hanketta, myös myöhempien vuosien osalta.

2. Hankkeen tausta ja tarve

Köyliö-seura perustettiin vuonna 2000 vaalimaan Köyliön menneisyyttä ja yhdyssiteeksi köyliöläisten ja muualla asuvien Köyliön ystävien välille. Seuran tavoitteet edellyttävät perinteiden tallentamista ja hanke syntyi tältä pohjalta. Syntyi tarve saada tieto yhteen paikkaan ja nykyaikaiseen muotoon, josta se olisi kaikkien Köyliön historiasta kiinnostuneiden tahojen helposti hyödynnettävissä.

3. Hankkeen kuvaaminen

Tavoitteena on kerätä kaikki saatavissa oleva tieto Köyliön taloista ja niiden muodostumisesta, talojen asukkaista ja heidän elämästään sekä taloihin liittyvistä kirjallisista dokumenteista, valokuvista ja haastatteluista. Kaikesta kerättävästä tiedosta muodostetaan tietokoneelle tietokantoja . Vuoden 2002 osuus muodostaa projektin pilottiosuuden. Selvitetään mitä tietoa on olemassa ja millä aikataululla uuden kerääminen on mahdollista ja haastatellaan sotiemme veteraanit.

4. Kohdealue

Projekti kohdentuu kaikkiin Köyliön kyliin.

5. Yhteistyötahot

Köyliö-seura toimii projektin koossapitäjänä. Koulutusyhteistyötä tehdään Säkylän Seudun Kansalaisopiston ja Turun Yliopiston Kasvatustieteen Laitoksen kanssa , samoin Turun Yliopiston Historian Laitoksen kanssa. Yhteistyötahoina ovat myös Köyliön koululaitos sekä naapurikuntien lukiot, Köyliön kunta, Satakunnan Historiallinen Seura, Satakunnan Museo ja Cedercreutz- museo.

6. Tiedottaminen

Köyliö-seuralla on kotisivut osoitteessa www.koylioseura.net ,jossa rahoitushakemukseen liittyvä hankesuunnitelma on nähtävissä. Sivuja pidetään ajan tasalla myös projektin edistymisen suhteen. Alkuvaiheessa projektista tehdään tietoiskutyyppisesti tiedotteita lehdistöön ja paikallisradioon. Jatkossa tiedotuskanavaksi jäävät kotisivumme ja tiedotuskanavien mielenkiinnon mukaan annetaan lehdistöön haastatteluja.

7. Resurssitarve

Koko syntyvä arkistomateriaali taltioidaan digitaalisessa muodossa. Projektissa tarvittava tietokone saadaan Köyliö-seuralta käyttöön. Koneeseen hankitaan kuitenkin välttämättömiä lisälaitteita: Skanneri mm. valokuvien skannaamiseksi, lasertulostin, polttava CD ym. ja näissä tarvittavia tietokoneohjelmia. Haastatteluja varten hankitaan 2 kpl digitaalisia nauhureita. Valokuvia kuvataan digitaalikameralla ja palvelut ostetaan pääosin ulkopuoliselta yrittäjältä, mutta omaan käyttöön hankitaan kuitenkin ”joku määrä” muistikortteja ja vastaavia tarvikkeita. Kaikki yllä oleva on sisällytetty budjetissa kohtaan pienhankinnat. Kunkin yksittäisen laitteen hinta on selkeästi alle 5000 mk:n pienhankintarajan. Koska tarjouksia ei vielä ole pyydetty, ei ole mahdollista sisällyttää tähän tarkempia hintoja. Resurssitarve projektisihteerin osalta on selostettu kohdassa 11.Aikataulutus vuonna 2002. Työskentely- ja säilytystilojen osalta toimitaan väliaikaisjärjestelyin, mutta neuvotteluja pysyvämpien tilojen mahdollistamiseksi on käyty mm. Köyliön kunnan kanssa.

8. Projektin tulosten hyödynnettävyys

Projektin lähtökohta ei ole pääsääntöisesti hyödyntää tuloksia vaan tuottaa Köyliön pitäjään liittyvää perinnetietoa ja kerätä sitä yhteen paikkaan muodossa, joka nykypäivän tekniikalla on melko helposti eteenpäin työstettävissä.

9. Hankeorganisaatio

Hanketta on kehittänyt ja työstänyt Köyliö-seuran Perinnejaosto, joka jatkossakin muodostaa hankkeen ohjausryhmän rungon: Sen jäseninä ovat Juha Honkanen, Paula Härkälä, Tuula Kytövuori, Jaakko Ojala, Kalevi Salmi, Markku Toivonen ja Tommi Virtanen ja ryhmän yhdeksi jäseneksi Pyhäjärviseudun Kehittämiskeskus nimeää edustajansa. Ohjausryhmän avuksi ja käytännön syöttötyöhön palkataan 1.6. lukien projektisihteeri. Hankkeen johtajana toimii Köyliö-seuran perinnejaoston puheenjohtaja Kalevi Salmi. Käytännön työskentelyn helpottamiseksi ei varsinaista ohjausryhmää kasvateta. Kokouskutsut ja kokousten pöytäkirjat lähetetään tiedoksi aina kuitenkin myös yhteistyötahojen edustajille, jolloin heillä on mahdollisuus seurata käsiteltävien asioiden etenemistä. Kokouksiin projektin johtaja kutsuu heidät tarvittaessa asiantuntijoina . Yhteistyötahojen edustajina toimivat rehtori Ilkka Virta Säkylän Seudun Kansalaisopistosta, professorit Kari Teräs tai Ulla Heino tai Jari Niemelä Turun Yliopistosta, Maakunta -arkiston johtaja Riitta Sihvonen Turusta, Köyliön kunnan nimeäminä 1-2 edustajaa, koulunjohtaja Risto Routama Kepolan koulusta sekä rehtori Pasi Rantala Lallin koulusta, Satakunnan Museon nimeämä edustaja sekä Satakunnan Historiallisen Seuran edustaja sekä Cedercreutz- museon edustaja.

10. Hankkeen ajoitus

Hanke alkaa 1.2.2002 ja jatkuu vuoden loppuun. Vuoden 2002 osalta raportti hankkeesta toimitetaan Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistykselle 1.3.2003 mennessä.

11. Aikataulutus vuonna 2002


Kevään 2002 kestävä kurssi ”Haastattelut teoriassa ja käytännössä” alkaa 8.2. ja siihen liittyvät sotaveteraanien haastattelut saatetaan päätökseen kevään 2002 aikana.
Kevään aikana luetteloidaan ja numeroidaan tietojen taltiointia varten Köyliössä olleet ja olevat talot ja kehitellään ”taltiointipohjat” muotoon joka mahdollistaa tietojen etsinnän tietokannoista.
Kevään aikana selvitetään myös valokuvien digitoinnissa oleelliset seikat sekä talojen ”tärkeiden papereiden” digitaalikuvaukseen liittyvät mahdolliset ongelmakohdat.
Kevään aikana kilpailutetaan ja arvioidaan projektissa tarvittavat laitteistot ja tehdään hankinnat.
Ajanjaksolle 1.6.-31.12. palkataan joko yksi tai useampi työntekijä osa- tai kokopäiväisesti hoitamaan selvittelyjä, kilpailuttamisia, yhteydenpitoja, mutta valtaosan työstä kuitenkin muodostaa tietojen syöttö tietokantoihin. Palkattavasta henkilöstöstä käytetään tässä hankesuunnitelmassa yhteisnimeä Projektisihteeri. Palkattua henkilöstöä ei ole kuitenkaan käytössä koko mainittua ajanjaksoa. Projektisihteerille kuuluvien asioiden hoito kevään aikana hoidetaan talkootyönä.
Syksyn aikana järjestetään ” Talohistoriakurssi”, jossa kyläkohtaisesti työskennellen selvitetään valmiudet talkootyön saantiin , sekä määrällisesti että aikataulullisesti. Ilman kylistä saatavaa talkootyöpanosta ei hanketta ole mahdollista kunnollisesti toteuttaa.

12. Bujetti vuonna 2002

  Palkat ja sivukulut, 1.6. alkaen 3706
  Ostopalvelut ja asiantuntijapalkkiot 9587
      ATK-konsultointi 2523
      Valokuvausalan konsultointi 2523
      Ostetus valokuvien digitointityöt 2523
      Kirjanpitopalvelut 252
      Kurssitus 252
      Pienhankinnat 1514
  Matkat 336
  Muut kustannukset 168
      Vuokrat  
          Toimitilavuokrat 84
          Kone- ja laitevuokrat 168
      Toimistokulut  
          Puhelin, Internet 84
          Toimistotarvikkeet 168
      Tiedottaminen 84
      Kokouskulut 84
      Muut ennakoimattomat kulut 168
  Luontaissuoritukset 2859
      Talkootyö 2859
      Lahjoitukset ym. -
  Yhteensä 17328

   Talkootyön erittely, yhteensä: 2858
      Tommi Virtanen, ATK-alan ilmaistyö 1177
      Jaakko Ojala, valokuvaus-alan ilmaistyö 169
      Kalevi Salmi, hankkeen johtajan ilmaistyö + laskuttamattomat matkat 1345
      Ohjausryhmän laskuttamattomat matkat sekä kokouskulut 168

Köyliö-seura perustaa luotollisen tilin Köyliön Osuuspankkiin, jonka avulla toimitaan aikana, jona odotetaan hankerahoitus-tilityksiä. Haetaan myös tuen ennakkoa.

Suunniteltuja asioista ja niiden taustoja on konkrettisemmin kuvattu alempana 

Hankkeen tausta ja tarve

Köyliöstä on julkaistu V. Salmisen Köyliön pitäjän historia I ja uudempaa aikaa koskeva Raimo Salokankaan Köyliön historia II. Vireillä on Köyliön vanhan historian uudelleen kirjoittaminen niin, että tätä varten on olemassa jo asiaa alustavasti selvittelevä työryhmä, jossa on edustajat mm. Köyliö-seurasta ja Köyliön kunnasta.

Kyläkirjoja on painettu kaksi Vuorenmaan ja yksi Voitoisten kylästä. Perinteen keruun ovat aloittaneet jo Tuiskula ja Yttilä ja Kankaanpään tavoitteena on alkaa vastaava projekti noin vuoden kuluttua. Tämän lisäksi ovat vuosien varrella lukemattomat yksityiset henkilöt keränneet ja tallentaneet tietoja taloista ja niiden asukkaista sekä tallentaneet tietoja myös haastatteluina. Näitä tallenteita löytyy yksityiskodeista , mutta myös Köyliön museon kokoelmista sekä taltioituina Köyliön pääkirjaston perinnehuoneeseen. Köyliön kunnanviraston arkistoissa on luonnollisesti mittava määrä köyliöläistä historiaa. Yksityishenkilöiden haastatteluja on kodeissa ja mm. Niilo Ihamäen mittava toimittajan työ on tuottanut huiman määrän köyliöläistä haastattelunauhaa.

Tietoa siis on paljon, mutta hajanaisesti ja vaikeasti hyödynnettävässä muodossa. Tietoja on myös paljon edelleen köyliöläisissä kodeissa.

Syntyi tarve saada tieto yhteen paikkaan ja nykyaikaiseen muotoon, josta se olisi kaikkien Köyliön historiasta kiinnostuneiden tahojen helposti hyödynnettävissä. Tällä tavoin toimien mm. erilliset kylähistoriateokset, joita nyt kylissä kaavaillaan, saataisiin rakenteeltaan yhteneväisemmiksi ja historiallisesti tarkemmiksi. Samalla voitaisiin uudelleen pohtia missä muodossa kerätyn tiedon julkaiseminen kannattaisi tehdä.

Hankkeen kuvaaminen

Kaikesta kerättävästä tiedosta muodostetaan tietokoneelle tietokantoja , joista muodostuneen aineksen hyödyntäminen hakumenetelmillä on helpompaa kuin mittavien paperiarkistojen selaileminen. Kaikki kerättävä tieto talletetaan siis digitaalisessa muodossa ja kopioidaan myös CD- levyille.

Vuoden 2002 osuus muodostaa projektin pilottiosuuden , jonka aikana selvitetään myös millä vauhdilla tiedostoihin syöttäminen voi tapahtua ja millä työvoimalla syöttöä on järkevää tehdä. Näin tarkentuvat seuraavien vuosien työvoimatarpeet.

Kohdealue

Projekti kohdentuu kaikkiin Köyliön kyliin. Eri kylistä saatavat voimavarat tähän projektiin oletettavasti ovat erisuuruiset, josta syystä työskentelytavat kunkin kylän osalta räätälöidään erikseen. Tavoitteena on ulottaa projekti myös Köyliön kartanon arkistoihin, sillä tieto Köyliöstä, sen taloista ja asukkaista jää pakostakin puutteelliseksi ilman tätä köyliöläisittäin oleellista taloa.

Yhteistyötahot

Köyliö-seura toimii projektin koossapitäjänä. Turun Yliopiston Historian Laitoksen kanssa on sovittu yhteistyöstä , jotta tietojen tallentamisessa huomioitaisiin historian tutkimuksessa merkittävät aspektit. Yhteistyötä tehdään Köyliön koululaitoksen sekä naapurikuntien lukioiden kanssa. Köyliön kunnan kanssa yhteistyötä syntyy ainakin kulttuuritoimen kanssa, jossa on jo pitkälle edennyt rakennuskannan inventointi. Köyliö-seuran aloitteesta on kunnassa myöskin vireillä Köyliön ns. vanhan historian uudelleen kirjoittaminen, jonka puitteissa yhteistyötä ilman muuta tapahtuu. Yhteistyötahojen tarkempi luettelo on varsinaisessa hankesuunnitelmassa ja toisaalta vasta projektin edetessä yhteistyön konkreettiset muodot voivatkin täsmentyä.

Tähän mennessä on tehty

Alustavasti on kartoitettu mistä mitäkin keruumateriaalia on löydettävissä. On käyty keskusteluja Turun Yliopiston Historian Laitoksen edustajien kanssa keruuseen liittyvistä asioista. On sovittu Säkylän Seudun Kansalaisopiston kanssa kahdesta kurssituspaketista ja niiden ostamisesta.

Köyliön kyläyhdistysten kanssa on käyty keskusteluja yhteisistä tavoitteista. Tietotekniikan ja valokuvien digitoinnin asiantuntijoiden kanssa on alustavasti kaavailtu miten nämä asiat projektissa hoidetaan. On muodostunut melko hyvä kuva siitä miten projekti käytännössä tulee hoitaa. Silti vasta vuoden 2002 pilottivaihe konkreettisesti tulee näyttämään käytännön toiminnan suuntaviivat ja projektissa tarvittavan työn laajuuden.

Projektin tulosten hyödynnettävyys

Koululaitos voi opetuksessaan käyttää tietoja hyväkseen. Toisaalta vastapainoisesti koululaitos voi jossakin mitassa toimia myös tiedon tuottajana projektin käyttöön, mm. haastatteluja tehden.

Turun Yliopiston edustajat ovat tuoneet julki kiinnostuksensa käyttää kerättyjä tietoja opetuksessa ja opiskelijoiden koulutukseen liittyvien tutkielmien lähdeaineistona.

Professori Ulla Heinon ohjauksessa on alkamassa opiskelija Johanna Rantalan pro gradu- tutkielma ”Köyliön torpparien olot 1800-luvun lopulta torpparien vapautukseen”.

Yliopiston tutkijoiden selkeä käsitys myös oli, että mikäli Köyliön kartanon arkisto olisi projektiin liittyen saatavissa tutkijoiden käyttöön ja järjestettävissä hyödynnettävään muotoon, syntyisi siltä pohjalta ilman muuta ainakin yksi väitöskirja. Tämä voisi antaa myös sellaista täysin uuttakin tietoa Suomen historiaan liittyen, joka avartaisi näkemystämme menneisyydestämme Köyliössä ja koko Suomessakin.

Yhteistyö Köyliön kunnan kanssa lähtee liikkeelle kunnan talohistoriaprojektiin liittyen.

Hankkeessa syntyvien tietokantojen materiaali on Köyliön vanha historia- projektin kirjoittajien käytössä ja näin kirjan kirjoituskuluja vähentämällä voidaan kokonaiskuluja pienentää.

Sovittu kurssitus

Säkylän Seudun Kansalaisopiston kanssa on sovittu kahdesta kurssista , joista numero 1 on jo valmiiksi sovittu ja numero 2 on yksityiskohtien osalta tarkentamatta.

1.Haastattelututkimuskurssi ”Haastattelujen suorittaminen teoriassa ja käytännössä”. Kurssi muodostuu kolmesta osuudesta a) kolmen tunnin teoriaosuudesta, jossa ohjataan kuulijoita hyvän haastattelun tekemiseen ja välttämään yleisesti syntyväksi tiedettyjä virheitä. Tämä osuus on pe 8.2.2002 klo 18-21 Kepolan koululla Köyliössä. Luennoitsija on kasvat.lis. Juhani Tähtinen Turusta. b) 2-3 illan verran harjoitellaan yhdessä laitteiden käyttöä, kartoitetaan haastateltavat ja laaditaan ”haastattelupohjat” seuraavaa osuutta varten joka on c) haastatellaan kaikki Köyliön sotaveteraanit ”kurssityönä” kevään 2002 aikana. Kurssille pyritään saamaan kustakin kylästä 2-3 edustajaa. Lisäksi ainakin yksi edustaja kustakin Köyliön koulusta. Kurssin järjestäminen edellyttää 15 osallistujan löytymistä.

2. Kurssi ” Köyliön kylien talohistoria -kurssi ”. Kurssilla olisi myöskin yhteisosuus, jossa käytäisiin lävitse kurssin tavoitteita ja sitä minkälaiseen kokonaisuuteen se liittyy ja annettaisiin yleisempiäkin ohjeita talohisto- rian keruuseen liittyen. Jatkossa muodostettaisiin kuitenkin pienempiä ryhmiä , ilmeisesti siis kylittäin, ja räätälöitäisiin kuhunkin kylään ne tavat, jolla keruuprojekti etenee. Tapa voi kussakin kylässä toki olla samakin, mutta ei välttämättä. Kylän ulkopuolisen ihmisen on ymmärtääkseni aika vaikeata tehdä toisen kylän keruuta, joten siis työskentelytapa muodostuu kylän omilla ehdoilla. Käytännössä on luultavasti tärkeätä että niissä kylissä jotka lähtevät hommaan mukaan nimetään kylän Perinnepäällikkö. Aikataulullisesti kannattanee tätä kurssia ajatella vasta syksylle 2002. Kurssiin liittyvä teoriaosuus olisi siis heti alkusyksyllä 2002( tai mahdollisesti ihan kevään 2002 lopulla). Tästä sitten työ jatkuisi ainakin syksyn 2002 ajan Kansalaisopiston puitteissa ja jatkossa samoissa merkeissä tai sitten vain omin voimin.

Ajankohtaista

Vanhemmat uutiset löydät vasemman valikon kohdasta Ajankohtaista.

13.7.2020
Kesäretki Savonlinnaan


13.6.2020
Köyliö-päivät


24.5.2020
Ystävätapaaminen Kokemäellä


16.5.2020
Helsingin seudun ystävätapaaminen


22.3.2020
Kevätkokous


23.2.2020
Ystäväkirkkopyhä


3.2.2020
Tampereen lukupiiri