AKTIVITEETIT      KÖYLIÖN VALOKUVAT     JÄSENYYS     TUOTTEET       PALAUTE      YHTEYSTIEDOT
 ETUSIVU
 AJANKOHTAISTA
 JÄSENTIEDOTTEET
 HALLITUS
 JÄSENYYS
 PERINNEJAOSTO
 YMPÄRISTÖJAOSTO
 JULKAISUJAOSTO
 KÖYLIÖN YSTÄVÄT
 HANKKEET
  Köyliön Upeat Valokuvat Arkistoon- hanke eli KUVA
  Hanke pähkinänkuoressa
  Hankesuunnitelma
  Hankkeen eteneminen
  Hanke kuvina ja pdf-tiedostona
  Koululaisten hanke- materiaali
  Vuoden Kotiseututeko 2013
  Yttilän Otta Tutuksi-hanke
  Köyliö-Taksvärkki- hanke
  Köyliön Upea Menneisyys- hanke eli KUM-hanke
 AKTIVITEETIT
 KÖYLIÖN VALOKUVAT- ARKISTO
 TUOTTEET
 YHTEYSTIEDOT
 LINKIT
 INTRANET
Koululaisten hanke- materiaali



KOULULAISTEN HANKE-MATERIAALI


Köyliö-seura kerää parhaillaan ns. KUVA- hankkeen merkeissä vanhoja kuvia Köyliöstä. Erittäin tärkeää on saada myös koulujen oppilaat mukaan tähän työhön. Koska läheskään kaikilla oppilailla ei kuitenkaan ole köyliöläisiä vanhempia - saati sitten isovanhempia -, emmekä halua kenenkään oppilaista epäonnistuvan työssään, olemme laatineet OPPILAIDEN TUEKSI kyselyRUNKOJA niin, ettei paikkakunnalla ole väliä!

Toivomme, että vanhemmat ja isovanhemmat osallistuvat työhömme. Emme edellytäkään, että esimerkiksi ensimmäisen luokan oppilas yksinään selviäisi itse kyselyISTÄ. Siksi vanhempien ja isovanhempien apu on todella tarpeen. Jos haastattelijamme (eli tutkija) esittää kysymyksensä vaikkapa Mäntsälässä asuvalle ukilleen tai Turussa asuvalle mammalleen puhelimessa ja kyseinen haastateltava itse kirjoittaa vastaukset, ei siitäkään ketään tuomita. Jos oppilaan kotona on käytössä tietokone, voi vastaukset toimittaa myös sähköisesti koululle ja/tai osoitteeseen leena_jarnfors luukku.com.

KOULUSTA SAATaVIA Kyselylomakkeita ei toki tarvitse noudattaa. Voi kysyä mummolta vaikkapa vain, millaista oli koulussa, kun olit pieni. TAi pyytää mummoa näyttämään kuvan itsestään pienenä. Mummo kertoo sen itse, mitä haluaa. Jos taas pappa Pornaisista innostuu kertomaan jääkiekkomatseistaan, sekin on loistava tulos! Samalla luodaan suvun kesken tarinalle jatkuvuutta ja varmasti keskustelu isovanhemman ja oppilaan välillä lähentää sukupolvia toisiinsa. Ja sitä paitsi molemmilla on luultavasti ja toivottavasti hauskaa!

Ohessa on pari työnäytettä Vuorenmaan koulun oppilaiden keväällä 2009 tekemistä haastatteluista.


Leena Järnfors, 0400-528140, leena_jarnfors(at)luukku.com

Esimerkki 1

Haastattelija oli Heli Vuori, joka oli Vuorenmaan koulun toisella luokalla keväällä 2009.

Haastateltavan nimi: Aune Vuori

Haastateltavan ikä: 67

Syntymäaika ja -paikka: 10.10.1941. Kuorevesi


Mitä koulua, koska ja millä paikkakunnalla haastattelu käsittelee: Kuorevesi, Ajostaipaleen kylä. 50-luvulla. Luokkakuva on vuodelta 1950.

Aune joutui koulun jälkeen ainakin tiskaamaan, mutta sekä sisä- että ulkotöitä piti myös tehdä. Tytöt ja pojat tekijät osittain samoja kotitöitä, mutta tiskaaminen taisi kuulua tytöille. kotitöistä ei maksettu eikä viikkorahasta tiedetty mitään. Kesälomalla paimennettiin lehmiä ja hoidettiin kasvimaata. Perunaloma oli syyskuussa ja silloin nostettiin perunaa. Kouluun piti kerätä esimerkiksi puolukoita.

Oliko kotona pölynimuri? Astianpesukone? Sähköhella? Pyykinpesukone? Kuivausrumpu? Kahvinkeitin? Yleiskone? Ei

Jos ei ollut, mitä käytettiin tilalla? Käsiä

Oliko perhe iso? Montako lasta siihen kuului? Kerro heistä! 2 Veljeä ja 4 siskoa

Asuiko samassa perheessä myös muita sukulaisia? Keitä? Ei

Keitä olivat parhaat lapsuudenystävät? Omat sisarukset, naapurin lapset, koulutoverit? Kerro heistä? Naapurin lapset

Mitä seuraavista leikitte?

- Hura hura häitä ei

- 7/10 tikkua ristissä ei

- kirkonrotta ei

- viimeinen pari uunista ulos kyllä

- hippaa (naattaa, natskua yms.) kyllä

- sokkoa juu

- väriä ei

- valokuvaajaa juu

- rosvoa ja poliisia juu

- muita leikkejä, mihin ei tarvita erikoisia välineitä? mustaa miestä, ruutua.

Kuvaile edellä mainittuja leikkejä, jos olet leikkinyt niitä? Olivatko jotkut edellä mainituista vain tyttöjen tai poikien leikkejä? Tyttöjen pallopeli

- jos muistat joitakin laululeikkejä, kerro niistä?

Pelattiinko

- pesäpalloa

- jääpalloa

- jääkiekkoa

- luisteltiin

- hypittiin narua kyllä

- kuminauhatwistiä

- seinäpalloa kyllä

- polttopalloa

- purkkitaistelua

- Afrikan tähteä tai jotain muuta lautapeliä, mitä?

- dominoa, halvaa, coronaa tai pingistä

- korttia (millaista, millä korteilla?)

- kotileikkiä

- inkkareita

- seiväspalloa

- jotain leikkiä, missä oltiin olevinaan jotain muuta kuin oikeasti oltiin

- joku muu mieleinen leikki?

Kerättiinkö

- tikkuaskien kansia

- purukumikuvia

- kahvipakettikuvia kyllä

- kiiltokuvia

- tarroja

- postimerkkejä

- iskelmätähtien kuvia kyllä

- filmitähtien kuvia

- jotain muuta, mitä?

Keräsivätkö tytöt ja pojat samanlaisia asioita? Vaihdettiinko keräystavaroita keskenään? Miten? Mikä oli mieluisin keräystavara?

Oliko sinulla muistovärssykirja tai Ystäväni-kirja? Onko se tallessa? Kerro siitä? ei

Oliko lapsilla karkkipäivä? Jos ei ollut, milloin makeisia saatiin? Mikä oli parasta , mitä sait? Suklaata

Vietettiinkö perheessänne lasten nimipäiviä tai syntymäpäiviä? Ketä kutsuttiin, mitä tarjottiin? ei

Mikä oli rakkainlelusi? Keneltä sait sen? Millainen se oli? Mikä sen nimi oli? Nukke

Esimerkki 2

Haastattelun teki Reetta Rantala, joka oli Vuorenmaan  koulun kuudesluokkalainen keväällä 2009.

Haastateltavan nimi: Veli Rantala

Haastateltavan ikä: 69

Syntymäaika ja -paikka: 12.4.1940 Köyliö


Kuvassa on Päivärinne, Veli Rantalan kotitalo vuonna 1938. Hänen vanhempansa olivat Kustaa ja Hilkka Rantala.

"Koulussa oli seitsämän luokkaa. Omalla luokallani oli 15 oppilasta. Luokkassa oli vanhat pulpetit ja opetuksessa käytettiin mm. täytettyjä lintuja. Opettaja oli ihan hyvä miesopettaja, nimeltään Kustaa Tuominen, mutta ankara hän oli. Opettajaa teititeltiin. Nurkaan joutui ja jälki-istuntoakin annattiin. Läksyt piti lukea ja tehdä vihkoihin. Koulupäivä alkoi kello 9 aamuhartaudella. Yllensä koulupäivä kesti 9-15, torstaisin 9-12 ja lauantaisinkin oli koulua 9-13. Kouluruokana oli liemiruokia, keittoja, velliä ja omat eväät piti olla myös. Hyvää kouluruoka oli. Kouluun piti myös viedä matjoja, ainakin puolukoita".

Veli Rantalan luokkakuva on vuodelta 1953. Kuvassa ylhäältä vasemmalta Veli Rantala (silloin kuudesluokkalainen), Pauli Säteri, Eero Ojala, Voitto Rantala, Voitto Ojukka,Ilpo Ojala, Esko Ojala. Opettajan yläpuolella on Hannu Harjunmaa, sitten Raimo Korpela,Ahti Männistö, Ropposen pojat Pertti ja Erkki,Aimo Linruus ja Antero Pärssi. Opettaja Kustaa Tuominen, Sirpa Männistö, Anja Oivukka, Pirjo Perkola,Marketta Heikkala, Sisko-Liisa Rantala, Mirja Korpela, Sisko Aaltonen, Ritva Järvinen, Ritva Männistö, Ritva Korpela, Anja Kontiainen, Aune Salopää, Eila Tammelin, Leila Leijon ja Terttu Saarinen.

"Vapaata koulusta oli perunaloma, kesäloma ja joululoma. Kuusijuhlaa ja kevätjuhlaa tietysti vietettiin. Koulussa oli hiihto-, raittius- ja juoksukilpailuja ja ne olivat hauskoja. Pojat keräilivät tikkuaskin kansia ja tytöillä oli muistovärssykirjoja.

Jouduin lannan ajoon koulupäivän jälkeen, eikä kotitöistä siihen aikaan maksettu. Perheeseen kuului Isä, Äiti ja viisi lasta. Ainoa "mukavuus" oli puuhella. Parhaat ystävät olivat Pauli Säteri ja Ropposen pojat. Tikkuaskien kasia keräiltiin ja vaihdettiin. Muistovärssykirjoja ei pojilla ollut. Mitään karkkipäiviä ei ollut, eikä sen ihmeempiä herkkuja. Lasten syntymä- tai nimipäiviäkään ei vietetty. Paras lelu oli tietysti auto."


Ajankohtaista

Vanhemmat uutiset löydät vasemman valikon kohdasta Ajankohtaista.

22.11.2018
Helsingin seudun ystävätapaaminen


6.11.2018
Turun lukupiiri


17.9.2018
Tampereen lukupiiri


5.9.2018
Turun lukupiiri Salossa


2.9.2018
Syysretki Vuojoen kartanoon


2.7.2018
Tampereen tapaaminen Köyliössä


2.7.2018
Turun lukupiiri Köyliössä